Reissumme KYS:lle.

En pidä teitä enää jännityksessä.
(Itseasiassa en vain jotenkin muistanut/jaksanut eilen olla konella edes tullakseni infoamaan tavallaan `tyhjästä`...)
Elikkäs, aamusella herättelin lapsista pojan n.klo 8;45. Muut lapsista heräsi oma-aloitteisesti jo ennen sitä.
Meillä oli meiningissä mennäkin mummolaan jonne lapsista 1/3 jäisi (hän jolla aikaa ei ollut KYS:lle.)
Niinpä lähdimme aamukävelylle sitten koko sakki jo siinä n.klo ~9:10.
Mummolassa taisimme olla siinä n.~9:20 huippeilla.

Lähdimme KYS:lle ajamaan isännän ensin saavuttua samaiseen paikkaan kanssamme.
Olimme paikalla jo 1h etuajassa ennen pojankaan varsinaista aikaa. Siitä huolimatta ilmottauduimme jo molemmat ja jäimme odottamaan.
Poika pääsi ajallaan hänelle varatulle ajalleen (n.klo 11:30) ja kun he tulivat sieltä hyvien uutisten kera-> näkö parantunut lasien käytön ansiosta!! Niin juuri kun isäntä oli sitä kertomassa meille (minulle ja Lantulle) niin ovi jonne Lantun kanssa vuoroa odotimme (meidän aikaamme oli tuolloin vielä yli +2h) mutta lääkäri kutsuikin meidät jo sisään.
Miehellä jäi lause kesken, kun oli sanomassa että" Jos hän käy pojan kanssa alakerran kanttiinissa..."
Minä siihen sanomaan hälle:
- Meidän vuoro, pääsemme nyt sisään, tulettekos te?
- Ai NYT jo pääsette? mies kysyi hieman hämillään...
- No kyllä kyllä. Ja aloin nousta mennäkseni huoneeseen Lantun kanssa.
- No tulehan XXXXX, mennäänpä mekin , mies sanoi.

Niin sinne pääsimme mekin etuajassa.
Kerroimme Lantun "vaivan". Miten kauan ollut (havaittu pieni hernemäinen kohouma huhtikuun alkupuolella) ja neuvolan 5kk tarkastuksessa esitimme sen "hernemäisen kohouman" huolenaiheenamme josta saimme kehoituksen käydä näyttämässä sitä lääkärissä ja niin teimme saaden antibioottisalvaa joka sitten kasvatti sen suuremmaksi.
Kun taas sen 1.kuurin loputtua käytin päivystyksessä saimme toista erimerkin antibioottisalvaa käytettäväksemme kun sekään ei tehonnut vaan silloin alkoi jo alaluomikin turvota ja punoittaa sekä silloin oli jo 6kk neuvola jossa terkkari katsoi ja sanoi sen silmän näyttävän kuin siellä alaluomen alla olisi märkää ja paljon! Tästä kehoituksesta huolimatta olin aikeissa varata ajan jälleen kerran päivystykseen ja niin teinkin,jolloin palasimme jälleen 1.kerralla saatuun antibioottisalvaan. Ja jota olemme käyttäneet nyt 3krt/päivässä siitä saakka odottaessamme tätä aikaa tänne KYS:lle

Lääkäri katsoi ja sanoi että Lanttumme on kyllä saanut ikäisekseen ikävän vaivan. Se oli kuitekin tulehtunut luomirakkula jossa se luomirauhanen erittää sitä rasvaa sinne luomen alle. Se on kuulema yllätyksekseni YLEISTÄ lapsilla, mutta ei niin tavallista vielä 6kk ikäisillä. Kuulema se oli tavallisinta n.2vuotiailla ja siitä eteenpäin.
Saimme vielä reseptin samaiseen antibioottirasvaan jota käytämme edelleen. Sitä tulisi nyt käyttää ja tilannetta seurata 2viikon ajan. Ellei siinä ajassa ala näkyä merkkejä sen pois lähtemisestä/pienemisestä, niin sitten olisi mentävä samaiseen paikkaan (KYS:lle) toimenpiteeseen. He avaisivat sen silmäluomen rakkulat nukutuksessa ja tyhjäisivät ne molemmat.(lä- ja alaluomesta.)
Nyt peukutan että NE todellakin alkaisi lähteä sillä salvalla pois.
Lääkäri laittoi sinne meidät jo jonoon toimenpiteeseen, elikkä saamme sieltä kutsun saapua jonakin päivänä jollakin kellona ajalla, mutta mikäli rakkulat ovat pienentyneet voisimme perua sen ajan sitten.
Jossain määrin helpottavaa tietoa, mutta minua vain aina inhottaa kaikki mikä viittaakin leikkauksiin vaikka se ei itselleni tehtäisikään. Useimmiten se kuitenkin tarkoittaa yöpymistä sairaalassa josta minulla on niin huonoja muistoja että siinä se kai syy on.
Tottakai minä kuitenkin menen sinne, ja olen vaikka yötä sillä jos se meidän Lanttumme silmän paraneminen sitä vaatii. Ilmanmuuta! ja ihan ehdoitta sen teen!

Tämän kaltaisia oli kuulumiset KYS:n reissultamme.
Molemmilla lapsilla lopulta ihan positiivisia :)