lauantai 20. joulukuuta 2014

Rati-riti ralla, tuli talvihalla!

Jospa taas pitkästä pitkästä aikaa jotakin tännekin.

RAUHALLISTA JOULUN AIKAA ITSE KULLEKIN SÄÄDYLLE! <3

keskiviikko 12. marraskuuta 2014

Aika menee nopeasti...

Miten voikaan tuo aika juosta niin hirrrrmuisen nopeasti.
Aika jos mikä on kortilla. Voisikohan jostakin toivoa lisätunteja vuorokauteensa? En tarvitse niitä nukkuakseni vaan jotta ehtisin tehdä enemmän kaikkea mitä haluan, mutta mitä en ehdi syystä, että aika on rajallista. :( Blääh! Olikohan taas melkoinen sepostus.

Kirjeenvaihto jonka elvyttelin uudestaan jo alkuvuodesta (ellen nyt aivan omiani muistele...) on vienyt aikaani täältä tänne asioiden päivittelemiseltä. - Anteeksi heitä kohtaan on pyydettävä, jos joku on oikein kaipaillut ja huokaillut että "mikä on kun ei mitään kuulu!?!!!"
Kaikki on toki hyvin.

Mitä nyt pientä flunssaa tässä meillä vieraana, mutta sellaisiahan ei lasketa. Onneksi kyse on luultavimmin perusflunssasta; nenut vuotaa ja pienin oli hieman lämpöilevänä 2 viimeisintä vuorokautta, mutta voi nyt jo paljon paremmin.
Jossakin määrin on onni, että se nuha ja tuo kuume tuli eriaikaan, että ei ole meidän pienin joutunut olemaan nuhan JA kuumeen kourissa samaan aikaan.
Itse olin nuhainen 2vk sitten. Se meni ohi aika "kivuttomasti" siinä viikon kuluessa.
Sattui niin "somasti", että sillä viikolla oli jumppa kuten tavallisesti tiistaina. Olin valmistautunut että en menisi sinne vointieni vuoksi, - en olisi kehdannut edes mennä kun yhtenään joutui niistämään... sain tuolloin viestin jossa kerrottiin sen jumpan peruuntuneen, eli se olisi vasta seuraavan kerran seuraavalla viikolla. - Jippii!!!!
En siis menettäisi mitään ja siinäkin sattui nappiin tuo ajankohta kun nuhaisuus minuun iski. :)

Jouluvalmistelut, jos korttien teko projektia voi niihin lukea mukaan ovat hyvällä mallilla.
Meillä on myös laitettu jo jouluisamman punaiset verhotkin. (todellinen syy verhojen vaihtamiseen oli pakottava, sillä Anna menija NIISTI verhoihin!!!!xD )

Tämän kuun lopulla -mikäli mikään taas menee kuten ennakkoon olisi ajateltu, olemme menossa Helsinkiin. Miehen kanssa kaksin minun kummini luo viikonlopuksi. Lapset jäävät kotiin äitini tullessa tänne lastemme kanssa. Saavat rauhassa vietellä omaa mummon kanssa vieteltävää laatuaikaa. :)
Osaankohan olla ilman lapsia?
Noh, osasinhan minä aika hyvin silloin elokuullakin kun kävimme siellä Sastamalassa, hotelli Ellivuoressa sen viikonlopun olemassa. Miehen kanssa kaksistaan silloinkin....

Tuo kuun viimeisen viikonlopun reissumme antaa meille mitä parhaimmat mahdollisuudet vaikka ostaa joululahjoja suuresta kaapungista kun lapset EIVÄT ole mukana.
Noh, katsotaan mitä ja millaista ohjelmaa me sinne keksitään. Olen aikeissa tavata johonkin väliin myös erästä kaverianikin siellä... voi mennä aikataulu varsin tivakaksi. (tivakka= tiukaksi...)

Nyt en ehdi taaskaan enempää sillä on alettava valmistautua neuvolaan lähtöön.
(Kertun näöntarkastus). Että näin... Ei ole kiire mutta kun joutua pittää!! :D
 

maanantai 29. syyskuuta 2014

Vilinää vilskettä helinää helskettä miltei tiukujen. :D

No kukkuluuruu! Täällä ollaan.
Anteeksi että on ollut taukoa aika hyvin. En ole luullakseni lopettanut, mutta ei vaan ole aika riittänyt.
Sitä kun työntää lusikkansa niin moneen soppaan että jostakin se on vain aina pois sitten.

Ensinnäkin, aloin kulkea jumpassa sekä sen perään venyttelyssä.
- Kiitos siitä kuuluu uusimmalle tuttavuudelleni joka minut -voisinkohan sanoa että "aivopesi" viime keväästä alkaen lähtemään mukaan, ja nyt minä tänä syksynä lähdin. HIENOA ON AIVAN MAHTAVA FIILIS aina jumpan jälkeen, kun tunnet sen lihaksissasi että olet tehnytkin jotain. Jeah! Tänään nämä taas iltapäivästä.. <3 <3

Toiseksi, kun kävin eräs iltapäivä tämän samaisen ystävän kanssa kierrellen paikallisia kirppiksiä ja ollessamme eräällä uusimmista aloimme vitsailla sen pitäjälle että "Hitsi, miksi et pitäisi täällä nyt syksystä jotakin teematapahtumaa...virittelisit kynttilöitä (LED) ja ulos joku ulkoroihu, miten siistiä olisi kun hämyssä ihmiset voisi käydä vielä täällä..ja ohjelmaa lapsille myös!"
-No tässähän on tilat, senkus suunnittelette, tokaisi tämä yrittäjä.
- Öööö...no, koskas se olisi ajankohtana?
*aloimme pohtimaan ajankohtaa päätyen viime lauantaihin, jolloin lapsilla oli koulua, kun korvasivat joululomapäiväksi käyden leikkimielisesti toiminnallisen- tehtäväpäivän koulussa klo 9-13"
No kirppis tapahtuma alkoi klo 16, ja olimme paikalla klo 21 saakka.
Ilmeisesti siinä klo 18 maissa alkoi ihmisiä vetää se oma koti ja sen sauna sillä meno hiljeni selkeästi siinä klo 18:30 jälkeen ja totaalisesti kun naapuriyrittäjä sulki kahvilansa klo 19. No, me istuimme ja rupattelimme sitten sinne klo 21 saakka.

Lapsille teimme ohjelmanumeroiksi mm. ulos katuliiduilla piirtelyä asvaltille, temppu&taitorataa (osallistujia ei riittänyt kisailuun saakka sillä kävijöitä oli kerrallaan aina vain 2-3 ja hekin eri ikäryhmistä. ) Oli näet ajateltu että olisimme pitäneet kisan temppu-,, taitoradan kesken jakaen lapset "alle kouluikäiset" ja "kouluikäiset" ja he olisivat kisanneet omissa sarjoissaan. Palkintoa emme sitten jakaneet vähäisen kävijämäärän ollessa kyseessä. Lapset saivat kyllä muuten kokeilla toimintapisteitä mutta ei kilpailuhengessä.

Sisällä oli lapsille ohjelmana mm. kasvomaalausta, ongintaa, aistirata sekä ristikon tekoa ja muistipeliä. Jokainen aistiradan läpi käynyt sai valita mieluisen värisen namin itselleen.
Arvontaakin oli kahdenlaista:
Ensinnäkin ilmainen arvonta kaikkien kävijöiden kesken jossa palkintona arvottiin 7vrk:n myyntipöytä ko.kirppikselle.
Maksullisilla arvoilla osallistui herkkukorien arvontaan joita oli 3:lle. Ensimmäinen oli suurin ja sitten kaksi muuta lähinnä "Lohdutuspalkinto-osastoa" mutta oli nekin minusta hyviä sisällöllisesti.
Tuunasin niissä oleviin hillopurkkeihin hienommat -ainakin koristeellisemmat kannet, sillä tein niihin kankaasta "hatut" jotka solmin silkkinauhalla kiinni. Tein myös uudet etiketit niihin, nauhasta pujotin roikkumaan niin hilloihin kuin mehupulloihinkin. ;) Ja hyväpä tuli!

Nyt on muhinut mielessä että jos tämä järjestäisi uudemman kerran likemmin joulua moisen niin voisin olla suunnittelemassa sitäkin. Ja kun aikanaan tietäisi niin moni muukin voisi osata lupautua vapaaehtoisena mukaan tullakseen sitä järjestämään. Yhdessä hyvä tulee. :) <3

Joulukorttejakin olen väsännyt-tällä erää niitä omia, itseni tutuille ja läheisille laitettavia.
Teemme sitten talkoilla niitä vanhuksille annettavia joulukortteja syyslomalla jonakin iltana.  Ihanaa, että odotan sitäkin jo innolla!!!!
Niin ja meillä on luvassa jo yhdet (minulle varmaan jääkin ainoiksi pikkujouluiksi taas ne "kotiäitien pikkujoulut" jotka pidämme la 29.11-14. Samaisena päivänä on myös Jukka-poika esiintymässä paikkakunnallamme, että saattaa tulla ihan kiva (tai sitten kallis) ilta. xD
Varasin näet itselleni kampaajalle ajan tuolle samaiselle lauantaille aamupäiväksi.
En tässä olekaan käynyt kuin elokuun alkupuolella viimeksi ja se on sitten jo varmaan marraskuun lopulla aikamoinen pehko. huh huh! :D Hyvä vain muuntaa itsensä taas ihmisen näköiseksi, etsien ne silmät otsatukan alta ja vaikka ne korvatkin jos löytyisi ruuhokkeen alta. xD



Olen potenut viimeiset 2viikkoa huonoa omaatuntoa kun kirjeiden rästipino on vain kasvanut. Ei ole ollut aikaa alkaa rustaamaan paluupostia kenellekää kun on saanut miettiä sitä tapahtumaa järjestelyineen yms.
Mutta nyt alkaa helpottaa -ainakin hetkeksi, sillä olen saanut vastatuksi jo miltei jokaiseen. Enää pinossa 2 ja toisen nostin jo tuohon näkösälle että jos olisi aikaa niin vastailisin siihenkin.
Ai hitsi, minun on pakattava jumppareppuni vielä, sillä lähtö tulee iltapäivällä aika pian ja se on muutenkin hässäkkää aina, joten teenpä sen NYT. En ole kadonnut mihinkään.

Jokos te olette viritelleet itseänne jouluisiin valmiuksiin laittaen kenties jotain jouluunkin kuuluvia valoja pihoillenne tai sisälle?
Minä huomasin että minun siniset LED-valot olivat murtuneet johdosta ja näin ollen ne vain vilkkui ja välkkyi kosketushäiriön vuoksi. Yhyyyy...joudun ostamaan siis uudet valot.....

Mukavia lumienodotteluja jokaiselle!

tiistai 19. elokuuta 2014

Illan hämyssä.

Näin se aika vierii ja juoksee edeten.
Viime aikoina on ollut kiirusta päivisin työllistää lapset.
Nuorin on menossa koko ajan ja joka paikkaan. Tänään yllätin hänet seisomasta mieheni pöytätietokoneen näytön takaa missä hän ahtoi kaksin käsin sieltä löytämäänsä herkkua->irtokarkkeja jotka mies oli sinne jemmannut!

Hetkeä myöhemmin kuulin, kuinka wc:n ovi kävi...pöntön kannet läpsäytettiin ylös...
*SE ON ANNA!!! ja sinkosin vessaan katsomaan että MITÄHÄN siellä mahdetaan touhuta*
Näky oli surkuhupaisa:
Pönttöön oli mätetty vain VAIPPAROSKIKSESTA kaikki likavaipat...
Eikun ota muovipussi käteen ja lapa ne kaikki toiseen säkkiin ja kiikuta ulos roskakoriin.
*huoh!*

Ellei hän lurruuta lääräten maitoa juomamukistansa ympäri taloa niin sitten kiipeää joka ikiseen paikkaan tai on vaihtoehtoisesti jumissa jossakin sopukassa mistä ei mahdu pois. :D

Tänään sain lahjoituksen ihanalta ihmiseltä (ennestään täysin tuntematon minulle).
Kun teen(tehdään) paikkakuntamme kotihoidossa oleville KAIKILLE yksinäisille vanhuksille joulukortit, niin minulla oli ilmoitus eräällä Facebookin sivulla missä kerroin ottavani tuohon tarkoitukseen vastaan lahjoituksena joululahjapapereita leikelläkseni niistä kuvia ko.kortteihin tai taustoiksi.
Tämä enkeli lupasi antaa minulle rullan joka heillä oli pyörinyt täysin veloituksetta.
Sovimme oikein treffitkin iltapäiväksi.
Epäonnekseni katselin koko päivän että "Kylläpä sataa jatkuvaan....kastelee minut takuulla sade kun lähden rullaa hakemaan sovitusta paikasta..."
Epäonneni kääntyi kun sain puhelun. Soittaja oli juurikin tämä nainen.
Hän kertoi olevansa paikallisella Siwalla ja kysyi olisiko siitä pitkä matka meille, sillä hän voisi heittää ne meille suoraan kotiin.
- No oih! EI ole, ehkä alle 1km...
- Kerrohan osoitetta jos osaisin tuoda ne.
*minä kerron osoitteen ja reittiä mistä kääntyä minnekin ja kuvailin lopuksi vielä talommekin*
Ei mennyt kauaa kun ovelle koputettiin jo.
Kerttu juoksi avaamaan oven. Tämä nainen oli ovella ja ette usko...
HÄNELLÄ OLI NIITÄ LAHJAPAPERIRULLIA ISO LAATIKOLLINEN!!!
Jouluisia, mutta myös paremminkin lasten syntymäpäiville sopivia kuoseja niissä (kuten muumia ja aku ankkaa).
En voinut uskoa silmiäni.
Kiittelin tuhannesti ja kerroin tuosta projektista.
Hieman huvitti kun hän sanoi:
- Ei mitään, mies oli vain iloinen kun tuo laatikko lähti heidän nurkistaan pois.
(*samaa en voisi sanoa miehestäni, jonka taloon tuo laatikko nyt oli tuotu... XD *)
Laatikossa oli muutama kuviollinen paperikassi sekä 3 vuoden 2010 kalenteria, joiden kuvista saisi askarrelluksi vaikka tauluja jos tahtoisi.
Katsotaan mitä niistä sitten tulee. Kenties hyödynnän ne jollakin muulla tapaa tai sitten jos innostun vielä niin jossakin muussa, toisessa projektissa.

Opintoni tulee jatkumaan ensi lukukautena 2015 syksystä. Tarkkaa ajankohtaa en voi sanoa vielä, sillä menen keskustelemaan opon kanssa ensi vuoden huhti-toukokuussa jolloin katsomme koska se virallinen ajankohta sitten tulisi olemaan.

Nyt painun unten maille...

Mielettömän värikästä syksyn odotusta kaikille! 

maanantai 7. heinäkuuta 2014

Lomakelit iski sopivasti...

Kyllä kelpaa  nyt näillä helteillä aloittaa miehenkin lomansa.
Hällä alkoi nyt 2viikon loma ja ainakin alku on lupaava säiden puolesta. Aurinkoa ja yli +20 asteen hellettä.
Eipä sillä, tässä olemme alkuviikosta aikeissa vähän reissaillakin, joten se sopii mainiosti kun kotipaikkakunnallenikin lupaa hyvää säätä .
- Daa, koko suomi saa nauttia helteestä, joten eikähän sitä hellettä ole sitten mun kotipaikkakunnallakin, sikäli kun se kotimaassamme Suomessa vain on. Ja onhan se. *peukku sille!*

Tänään täytyy stressata vielä lomailuumme liittyviä asioita, ja yksi niistä on mm. kirjastossa käynti. On syytä palauttaa lainat ettei ne ala juosta sakkoa ja sitten joudu maksamaan moisia ensi kerran kirjastossa käydessään. :/ Ei olisi kiva ollenkaan.
Lisäksi täytyy pakata vähän vaatteita tälle meidän sakille. *mälsää ja sitten palattua alkaa se pyykinpesu ja tavaroiden takaisin laittaminen...*
No kaikella on hintansa ja minulle se on sitten kai tuo vaivan näkeminen asian eteen....

On kuitenkin aivan ihanaa mikäli suunnitelma onnistuu retkestä erään kuntopolun varrella olevalle makkaranpaisto kodalle. Olen nimittäin suunnitellut että tekisimme sellaisen retken kävellen suuremmalla sakilla ja sitten paistaisimme vähän niin kuin perille pääsyn merkiksi ja tankkauksena vaikka makkarat ennen kuin alkaisimme patikoida takaisin.
Äitini, Kertun mummo alkoi innoissaan asentaa kuulemma pyöräänsä taas lasten turvaistuinta, mikäli Kerttu ei jaksaisi kävellä. Enkä uskokaan että jaksaa kävellä mennen tullen, saati edes sinne, sillä muistaakseni matkaa tulee sinne n. ~5km. Eli mukava lenkki tiedossa- HELTEESSÄ!!!
Täytyy muistaa ottaa juotavaa mukaan ja minä meinasin että mikäli sinne lähdetään kävelemään niin täytyy kyllä ottaa pakastettua (jäistä) vettä muovipulloon minkä päälle laittaa hanasta normi kylmää, ja se jää pitää sen sitten kylmänä matkan ajan. *Peukku tällekin ajatukselleni*
Mikään ei ole ihanampaa helteellä kuin jäävesi.
- Tiedän että siitä voi joillekin tulla vatsanpuruja tms. ja että aivan jääkylmää  vettä ei taideta edes suositella juotavaksi helteellä... siitä huolimatta. En minäkään niin Super kunnossa olen että heittämällä tuollaisen matkan tekisin. ;)

Mitäs muuta...
No eipä kai kun kellokin tulee sen verran että täytyy käydä viemässä vielä wc-paperihylsyjä kaverin hiirille ennen kirjastoon menoa. Joten toivottelenkin ihan vain varmuuden vuoksi kaikille IHANAN LÄMPÖISTÄ JA LEPPOISAA HEINÄKUUTA!

Naattikee aaringosta ja sen lämmöstä.
Jospa tässä piäsis vähän etes lasten varpaeta kastelemmaan järvessä. ellei se sinilevä oo nyt riesana joka paekassa... :/ Ärh ja murrr...
Mutta seijjoo niin välikskään, mut oeshan se mukava tok veekkonen ollunna käävä rannallakkii muuten ku vuaen totteemassa jotta:
- Näkkyy siinä olovan vielähhii vettä ja ihan taetas olla rantaan ja pohjaan asti..

Elekeekkä unohtee sitä jiätellöö. Va muistakkee työ kohtuuvella sitäkii syyvvä, ettee oo sittä syksyllä kaahee morkkis ku on elopaeno sen syömisen taotta noossunna huippulukemiinsa, jotta piäsettä ommiin ennätyksiinnä vielä.
Liikkuva pittää ja mikäs se sen mukavempoo kesäheltehillä onkaan kun liikkuva iliman atova. Aatossa kun vuaen hikkoo ja tunteet kuumennoo entisesestään ihan turhaan.

Niin ja tärkein tok meenoo uhohtuva:
Jos työ määttä sinne vesille venneillä niin koittoota työ olla immeisiks, pankoo ainahhii lapsillenna ja lapsenlapsillenna pelastusliivit piäle vaekka hyö ossoissii uijja.
Ja elekee käättäkö siellä vesillä ollessanna sitä roljotinta, siitä kun ee oo ku haettoo vuaen.
Sanomista tulloo eekä niitä muistoja taeja etes aeka kullata jos niikseen vuaen tulloo.
Ja ennen kaekkee siitä sen roljottimen käätöstä suap ite vielä kaapantekijäesinä piätaavin ja mersaeraoven vaekka vuaen järvellä tahi lammella oessiin seeloomassa.
Elä seeloo seelingissä vaan ota tok veekkonen järki kätteen ja selevistä päen ulappata kohen.

No nyt minä lähen sinnä minne pitikii ja minne olin lähtöö tässä jo valamistellunnakkii... että ee muuta ku heeppa.
(ja reklamaation voi jättää kommenttiosaan jos ei tykännyt tuosta savonmuteisesta loppuosasta ;) ) 

maanantai 23. kesäkuuta 2014

Uutta viikkoa kohti syksyä!

Nyt on kesän keskikohta taitettu.
Hyvin on suomensää pitänyt mainettaan yllä antaen juhannuksen aikana tai liki sitä jos ei vesisadetta, niin jopa lunta ja raekuurojakin kera kylmän tuulen. Kiitos luonnolle, että ei ole talviolosuhteet päässeet unohtumaan näin `kesälläkään`. :D
No jos jotakin juhannuskuulumisista tai sen vietosta...

Olimme mieheni mökillä.
Siellä grillattiin aivan Super maukkaita omatehdyssä marinadissa yön yli olleita possunpihvejä!!!! <3 Nam Nam!! <3
Sieltä lähdimme kotiin vaille klo 21 ja kiersimme erään kyläpahasen kautta, jossa oli kokon sytytys klo 21:00.
- Toinen kokko paloi hurjasti kun taas toinen toisella puolella jokea kituen ja taisi sammahtaa.(varmaan monen kanssa juhannuksen vietteliän tavoin kesken kaiken.. :D )
Paikalla oli orkesteri.-ilmeisesti jotain lavatanssimeininkiä siinä yrittivät viritellä...
Siellä oli myös varsin epäonnistuneesti järjestetty liikenteenohjaus...hahaaa... Ei toiminut yhtään. Jono seisoi ja me jonon hännillä.Ohitse meni tilatakseja kyllä mikä hämmästytti suuresti.

Jäin autoon pienimmän (Lantun) kanssa, ja hyvä niin, sillä sadekuuro yltyi ja kasteli ulkona olleet kokon katselijat. Ei harmittanut, ei vaikka pikkuakka huusikin osan ajasta... ei kuitenkaan niin että olisi kastellut minut kyynelillään. :D
Kun lähdimme pois, vastaan tuli linja-auto (paikkaan oli oikein bussikyyditys).
En kyllä toista kertaa moiseen paikkaa lapsien kanssa lähde. Oli niin epämukavaa kun autoamme vasten vuoroamme odotellessa miltei ulostivat luullessaan löytäneensä hyvänkin suojaisan paikan.,

Lauantaina sitten puolen päivän jälkeen kävi appivanhemmat ja toivat mökillä paistamiaan pieniä lettuja. Siihen kahvipöytään nostin lettujen kaveriksi aamusella pakastimesta jääkaappiin sulamaan nostamani mansikka-vaniljatuorejuusto-marianne-suklaajäädykkeen.
(Mikä sanahirviö!)
No, se oli oikein hyvää.. mansikan maku olisi saanut olla vahvempi/voimakkaampi, mutta en toki valita. Ei sitä ollut enää illalla yhtään kun lipaisin sen lopun. (en voinut vastustaa sitä...)
Kuvankin siitä "jäähalosta" otin.. on sitten eriasia saanko sen tänne liitetyksi...ollut jotain ongelmia-tai sitten en vaan osaa... xD
koitan kyllä..( Laitan vaikka erikseen kuvapostauksen ellen tähän saa liitetyksi.)

- JOO ei liitä kuvaa ei sitten millään.. ilmeisesti mulla on koneella vanhentunut joku ohjelmisto tms ettei nämä/ne ohjelmat tuo toisiaan tms.... olkoon... paska juttu jos suoraan sanon...
Pakko siis jatkaa tylsästi kuvattomin postauksin.. Syvältä!

torstai 19. kesäkuuta 2014

Hauskaa juhannuksen aikaa!

Nyt se on jo lähellä, nimittäin suomen keskikesän juhla nimeltä juhannus. :)

Täällä olin aikeissa valmistaa mansikkajäädykettä perjantaille syötäväksemme, tai sitten lauantaille...
mutta joka tapauksessa se olisi väsättävä pakastimeen tänään. Huomenna ei oikein viitsisi mitään alkaa väkertämään, kun haluttais olla vaan.

Ei sitten lähdetä reissuamaan mihinkään (mikäli moista höpisin aikaisemmin)...
Tämä juhannuksen vieton suunnitelmamme on elänyt niin paljon suuntaan jos toiseenkin...Välillä on oltu menossa mun tädin mökille liki Lempäälää ja välillä taas ei. Tiistaina päätimme että olemme juhannuksen kotona. Sama sää se on joka puolella suomea juhannuksen aikaan joten ainakaan helteisemmän sään toivossa ei tarvitse lähteä matkaamaan vähillä rahoilla. :D
Nähdään me se kokko täällä kotonakin -eikä siihen ole edes pitkäkään matka.

Eilen kävimme kaupassa törsien aikalailla minun viimeiset rahavarannot juhannuseväisiin.
Ostin sitten tarpeet mansikkajäädykkeen tekoon ja AUTCH ,iski muistivirhe paholainen kun muistelin jotenkin kaupassa että ohjeeseen olisi pitänyt laittaa VANILJATUOREJUUSTOA.
No nyt kun katsoin niin eihän siinä puhuta halaistua sanaa moisesta. - Mistähän lie moinenkin päähäni iskostunut kaupassa... :D
No ei oikeasti paljoa naurattele.
Mietinkin tässä (olen asiaa koittanut kysellä eritahoilta) miten se vaikuttaa jäädykkeen rakenteeseen JOS teksiin seuraavasti:

"Vatkaan kerman vaahdoksi +1tl sokeria.
Saman teen kananmunan valkuaisille +1tl sokeria, Sekoitan vaahdot yhteen + mansikkasurvoksen sekä notkistetun VANILJATUOREJUUSTON..."
Mitähän tapahtuu sitten pakastimessa ollen sille tuorejuustolle? Meneeköhän pilalle????
Enpä tiedä. Ei taida selvitä kuin kokeilemalla...Sillä tuon olisi hyvä olla yön yli pakastimessa... Tai ainakin sen 4h.. mutta koska huomenna mielukkaasti olisin enää leipomata mitään, haluaisin sen jo tänään illasta sinne pakkaseen tekeytymään.

Huomenna käymme miehen mökillä syömässä savustettua lohta (itse savustettua) ja grillaamassa pihvejä jotka illalla laitamme marinoitumaan.
Illaksi tulemme sitten kylille katsomaan erään paikan kokon joka sytytetään lehtitietojen mukaan klo 21.
Saunassa varmaan tulee käydyksi.

Ostin eilen minulle ja miehelle hieman alkosta juomaakin. 2x pieniä shamppanja-pulloja ihan vain kokeeksi miltä ne maistuu. Taisi olla kuiva ja toinen puolikuiva. Toisen nimi oli ainaki "Rotary" ;) (se olikin mun yllätykseni miehelle-jonka hän valitettavasti näki kun laitoin jääkaappiin ne jo viilentymään eilen). Lisäksi ostin 1L Pénasol;n Sangriaa.
Siinä meidän kahdenkeskiset juhannusjuomat, joita nautimme lasten nukahdettua... mikäli ei itseltäänkin taju jo lähde  ennen kuin ehtii korkkia avata. xD

Näin täällä juhannuksen alustunnelmia...
Lapset katsoo parhaillaan Lentsikat-leffaa. Kylmähkö jussi luvassa, mutta jospa siitä selvitään.

Mukavaa juhannusta jokaiselle, elekee immeisiks, ja alakomaahoolin vaekutuksessa ee sua männä venheeseen ainakkaan riehuksimmaan.. Eikä sua ottoo ärrinmurrin keksejä muutenkaan, puhumattakaan rähinäjuomasta liiassa määrin! xD

lauantai 14. kesäkuuta 2014

Heps kukkuu!

Tässä taas menneitä kuulumisia.
Kaikkia kun ei ehi päivittää kerralla eikä edes ajanhengessä niiden tapahduttua. :/

No me on käyty Joroisten lentokentällä katsomassa Hornet-hävittäjiä kun siellä sattui olemaan joku viikko (?) sitten joku sotaharjoitus ja ne koneet lensi varsin tiuhaan meidänkin mökin ylitse. (ei onneksi keskellä yötä että sai nukkua yönsä niiltä osin rauhassa/niiden häiritsemättä yöunia).

Ollaan oltu paljon ulkona.
Nyt kun liikennepuisto on avannut ovensa 2.6 on siellä käyty aamupäivisin aina polkemassa polkuautoilla (siis lapset-en minä sentään!!:D )
Sieltä sitten kotia aina syömään ja odottelemaan koska isäntä tulee töistänsä kotia jonka jälkeen on pyritty tekemään aina yhdessä (koko perheenä) jotakin, tai minä olen päässyt lenkille miehen jäädessä pesueen kanssa kotiin. Tai vastaavasti hän on mennyt omille menoilleen.-jos sellaisia on hällä ollut ettei voi lapsia ottaa mukaan mieluusti sinne häiritsemään.

Juhannus suunnitelmamme se vain elää...
Nyt ei olla vaihteeksi menossa kotoa sittenkään mihinkään, kun auto reistailee.
Sen etupää renkkaa. Eli joku lieputtaa sitä eturengasta vaikka ei ole kauaa kun siihen vaihtoivat uuden alatukivarren kuskin puolelle. (Syö rengasta sisäpinnasta joten ei paljon huvita lähteä pitkiä matkoja ajamaan, sillä vika voi suurentua ja tehdä auton ajokunnottomaksi. - milläs  mies sitten töihin menee? Vaikka pääsisi hyvin pyörälläkin kun matka ei ole todenkaan pitkä. Ehkä n.2-3km.Ja oikomaan pääsee juuri pyörällä mennen kuntopolkua pitkin.

Äsken mies hemmotteli meitä. Kävi Kertun kanssa kaupassa ja tulivat niin alkoivat tehdä ruokaa ja minä EN SAANUT mennä keittiöön. - Okeij...? No mä oon koneella enkä tuu sinne.
Viimein kuului:
- SYÖMÄÄN! NYT SAA TULLA!
- Ööö...yks juttu...: Saanko tulla JOS mulla on KAMALA NÄLKÄ? heh...
- SAA TULLA, kuului ´vastaus. :)
Menin ja siellä oli paistettu pannulla yrttimaustettuja pihvejä, sekä sinihomejuusto makkaraa. Salaattia oli myös (tomaatteja lohkoina aseteltuna mun lautaselle+ salaatinlehti, sekä muuta salaattia myös. )
OOooh,......

Niinpä minä ideoin syödessäni että "ehkäpä minä sitten valmistan jälkkärit meille mutta ensin on käytävä kaupassa...yksin."
No kipaisin kauppaan ja sitten herkkujen tuskissani päätin tehdä omena-raparperi-kaurapaistosta suklaakastikkeen ja vaniljajäätelön kera. :P
Eipä menny ihan kuin strömssössä.
Pilkoin omenat kuutioiksi ja laitoin uuniin piirasvuokaan.. perään heitin raparperipalaset ja kauraseoksen päälle.
Pistin uuniin 225*C n.~25min ja tekaisin annokset jokaiselle.
Kaadoin oikein kahvitkin pyhäkuppeihin joissa oli tassitkin alla.(minulle ja miehelle).
Ensimmäiseen suupalaan sattui pala raparperia.
- O_o *vedet kirposi silmiini pureskellessani varsin RAPSAKAKSI jäännyttä raparperia*
Perään piti kahmaista pian jäätelöä suklaakastikkeella!
HUH!! Olispas saanu olla hieman kauemmin!
Niinpä laitoin vielä hieman vettä vuokaan, folion sen päälle ja vielä hetkeksi uuniin.
(En ole maistanut sen perään onko millaista...)

No värssyn päivässä taas viisastui:
Anna olla kauemmin uunissa jos laitat raparperia! + että sen kauramössön vois laittaa paljon myöhemmin, kunhan ensin on pehmenneet muut paistoksen osat.(omenat ja raparperit).
Nooh,.. mies hieman hoputti kun hällä oli kiire saada kahvia.
Sanoin kyllä että :
- Juo kahvia jo aikaisemmin, mutta tämä ei oo valmista ihan sekunnissa!!!
:D

Viimeaikoina on tullu herkuteltua himppasen.
Tässä eräspäivä tekaisin pannukakkua ja sehän ei meillä kauaa vanhene. ;) (jos moista minun toimestani ilmestyy- se myös katoaa... ;) )

Maanantaina tuleekin Lantun kummi käymään, eli luvassa on taas puistoilua (jos sääennuste ei muutu radikaalisti).
Että tämänlaisia suunnitelmia.

Mikäli nyt olemme kotona (kuten hyvin suurella todennäköisyydellä olemme) juhannuksen niin mietin että taidan tehdä juhannukseksi meille jonkin jäädykkeen. Mansikoista ehkä :)
Nom Nom.... :)
Sama ne vähät rahansa laittaa johonkin `hyvään`mikä menisi muuten bensaan.
Joskus täytyy aina vähän järkeillä asioita (järkiperäistää vai mikä se hieno termi sille nyt lieneekään).
Ei vaan ole mitään mieltä ajaa satojen kilometrien päähän viettämään siinä mielessä ´tylsää`juhannusta, jos ei ole rahaa sitten ostaa mitään mikä saa sen tuntumaan juhannukselta.(herkkuja)
Käymmä katsomassa paikkakunnallamme eräässä paikkaa kokkoa jonka sytyttävät klo 21,eli lapsetkaan ei vielä silloin nukkune. Näkee hekin sen ihmeen.

Näihin kuviin ja tunnelmiin.
(mihin kuviin-MIELIkuviinne tietenkin ;D )

Mukavaa ja rauhallista juhannusta-mikäli en ennen sitä enää päivittele täällä...

- No voi hyvänen aika...
(piti heti alkaa ´päivittelemään´ xD )

maanantai 9. kesäkuuta 2014

Juhannus on jo pian.

Ensinnäkin anteeksi pyyntö jokaiselle että minusta ei ole kuulunut mitään.
On pidellyt kiireitä. (mikä selitys!) mutta AIKUISTEN OIKEASTI olen koettanut hieman `vierottaa`itseäni tästä blogista tai no sen kirjoittamisesta.
Ehkä se oli alkanut ihan hyvin, kun noinkin pitkään olin kirjoittamatta, mutta tultuani tänne kuikkimaan huomatessani kuinka jopa `huolissaan`olevana muutamat ehkä oli kysellessään mitä kuuluu?Kuinka voidaan?Päivitänkö enää tätä?jne..
Niin en voinut olla tarttumatta tähän ja vastata tehden postausta.

Valitettavasti ilman kuvia kylläkin.... :(

Noh, me on käyty tytön kassa sirkuksessa. (vanhemman tytön)
Sieltä hän sai muistoksi sellaisen pyörivän valohärpättimen. (mielestäni hieman edistyksellisempi kuin edellisvuoden härpäke josta neiti kotona nyppi ne KALLIIT valoledit irti ja se oli sit entinen sauva se! )

Reissattu on myös lapsi messuilla Helsingissä.
(en ainakaan muista että siitä olisin kirjoittanut mitään...?)
No yleensäkin yleisellä tasolla olin pettynyt. Liekö ollut liian tuttua (lue:samanlaista viimevuoteen verraten -niin messu kuin sirkuksen antikin) Ei natsannu.
Tosin viime vuoden sirkus Finlandian ohjelma taisi olla jokin "juhlavuosi" joten se selittäisi ehkä aavistuksen paremman ohjelma-anninkin VIIME vuodelta.
Minua ei herkistä yletön määrä kyyhkyjä numerot.-Sori!

Viime lauantaina kävimme MILjazzeilla Mikkelissä. Ei tosin ehditty olemaan paikalla kuin ehkä n.max. 15min kun bändi aloitti soittamisen sillä samalla alkoi satamaan myös vettä.
Sade kasteli meidät ja se siitä meidän aikomastamme Piknik-konsertista sitten!
Kaverini tuli sinne oikein termarikahvien kera. Minulla oli mansikoitakin oikein 500g rasia.
Ei niitä siinä sateessa mieli tehnyt syödä.
Pikkuinen paleli jo lopulta siirtyessämme niin kovin että tärisi ja hytisi.
Niinpä kaverini tarjoutui lainaamaan meille kaikille kuivat vaatteet, sillä olimme kuin uitettuja koiria.
Näin sitten jäi näkemättä Pave Maijanen.
(Ei kamalammin jäänyt harmittamaan, mutta se piknikin epäonnistuminen harmitti minua suunnattomasti!)

Kesäkuun ekana lauantaina kävin kaverin kanssa naapurikylässä kirppiskierroksella ostellen vähän liiaksi kaikkea. (nyt elellään vesi-vellillä sitten...) mutta löysin EDULLISESTI HUIPPU HYVÄN TALVITAKIN! O.I.S-merkkinen ja VAIN 8€!!!!!
Tekisi mieli alkaa pitämään sitä jo nyt, mutta on vaan liian kuuma vielä näille helteille. :D

Juhannus suunnitelmia tässä alettu paniikissa mietiskelemään.
Ensin meinottelimme mennä kotipaikkakunnalleni, mutta kun kävi ilmi, että veljeni menee sinne niin siihen lakkasi halut lähteä sinne.
En sanoisi että olemme mitenkään riidoissa tms. mutta emme ole mitkään ylimmät ystävätkään... en tiedä mistä se johtuu....
Niinpä nyt mietinnässä tehdä jotain/mennä jonnekin/ edullisesti jotakin kivaa-muuta kuin olla kotona!
Se olisi vaihtoehdoista se kaikkein halvin...mutta samalla myös hieman "tylsä"... Kotona kun ehtii olemaan aina normiarkisinkin.

Enää ei oikein tahdo saada mistään yöpaikkojakaan tälläiselle lössille (2aik.+3lasta)

Tänään oli meininki mennä käväisemään ensi kertaa Vekara-Varkaudessa... saahan nähdä miten sekin toteutuu.
Aina on niin paljon suunnitelmia ja sitten ne ei toisinaan toteudukaan...
- No. elämä on.

Lanttu on kasvanut sitten viime kirjoitukseni sen verran paljon että syöttötuolista olemme luopuneet ja se on myytävänä.
-Anyone need that?
Lisäksi Lanttu potee ehkä jonkinasteista siitepöly allergiaa, joka ilmenee lähinnä vain vuotavana nenukkina. 1½v neuvolassa olisi kirjoittanut lääkäri reseptillä lääkettä, mutta kieltäydyin koska ei selkeästikään ole muuta oiretta kuin tippaseva nenä. Ei ole ollut tapana "lääkitä" lasta /lapsia, turhaan. Kyllä nyt nenää jaksaa sen verran pyyhkiä.

Mummo on täällä käymässä ja se on jokseenkin stressannut minua.
(äiti-tytär kiistoja, lähinnä tyyleistämme tehdä asiat eritavoin. Siinä kun toinen tulee hämmentämään lasten päät sekaisin niin se suututtaa minua. Ei muuten mutta kun kyllä meidän 4v osaa kyseenalaistaa sitten mummon lähdettyä "miksi nyt ei tehdä niin miten mummo teki?" Aaaaargh!!!!!

Hyvin täällä jaksellaan siis. Tällä erää tuntee oikein että sitä on elossa. :D
Mukavaa kesää kaikille!!!!!

Kesäaikaan en varmaan kovin päivittele. Joten älköö työ hättääntykö. Kyllä minä sittä syssyn tullen jotakii viimestään tänne kään kuulumisia heettelemässä. :D
Se, ehinkö lukea kenenkään muun blogeja onkin taas toinen juttu... aika näyttää... :)

torstai 10. huhtikuuta 2014

Here we come!

Tänään on se jonnii aikaa odotettu ja jännättykin päivä noitten nuhanenujen osalta.
Tiistaina oli meidän Lanttu hivenen lämpöilevä aamulla. Säikähdin että "Nonniin, nyt iskee sitten uudeksi vastukseksi kuumeet kehiin!" Että peli on pelattu sitä myöten, mutta onneksi olin väärässä ja se Lantun lämpöily meni ohitse. *Whiufh!*
Säikähdyksellä selvittiin! (Ainakin toistaiseksi)

Olen pakannut jo Kertun kamppeet alkuviikosta ja hänen kaapinoven päällä roikkuu vaatteet odottaen lähtöä.
Ystävälle viemisinä olevat pienet vauvan vaatteet harsoineen olen pakannut pussiin myös. (Eilen illalla vielä silitin muiden mentyä nukkumaan niitä harsoja klo 22:30-23)
Heräsin nyt aamulla klo 05 kun mies lähti töihinsä.

Vielä olis ne omat ja Lantun kamppeet pakattava + käytävä suihkussakin...(tässä olis ollu hyvä hetki käydä suihkussa,mutta en tiedä miksi en saa aikaiseksi mentyä...)

Suunnitelma on kutakuinkin tällainen:
Kun lähdetään niin matkalla pysähdytään syömään jollekin ABC:lle jotta perillä ei tarvitse meille alkaa ruokia laittelemaan.
(Riippuen mihin aikaan olemme perillä, niin saatan käydä jo tälle iltaa moikkaamassa tuttavaani->on hyvin epävarmaa koska kaikki on kiinni miten paljon on matkaväsymystä minulla jne... jaksanko sitten perille päästyä enää lähteä huseeraamaan heillä käydäkseni)

Lauantai on aamusta alkaen meillä messupäivä. *isokäsi sille!*
Meiningeissä oli että kävisimme sitten joko jossakin syömässä ulkona, tai ainakin jos kävisimme kahvilassa. Meidän Kerttu tahtois kuulemma käydä ja ostaa jonkun herkullisen kahvileivän sieltä syödäkseen. (Neiti on katsonut äitinsä tavoin Suomen paras leipomo-ohjelmaa... ;) )
Tämän päivän ilta on avoin (olis mahdollista että messujen jälkeen JOS JAKSAN niin kävis siellä kaverin luona...)

Sunnuntaina on kotiinpaluu päivä sen lisäksi että ne virpojat kiertää. :)
Muistakaahan siis varata jotakin pientä palkkaa virpojille -jos teidän ovelle sattuu ja menette oven avaamaan. :) Meiltä tuo taitaa mennä ohi siinä mielessä että yleisimmin ne virpojat kiertää aamuisin ja me olemme reissun päällä. Paikan emäntä, jossa majoitumme sanoi, että heillä ei ole käynyt virpojia juurikaan koskaan. Eli siellä ei pyhä aamuna ainakaan virpojat ole häiriöksi saakka :D
Olen kyllä normaalisti aina varautunut (lue: Varustautunut) heidän tuloonsa pienin suklaamunin.

Mutta nyt voisin hetkeksi vielä käydä pitkäkseni ennen kuin tytöt herää.
Nakkaan pojalle aamupala astiat pöytään JOS sattuisi heräämään ja ehtimään ENNEN minua aamupalalle herättyään. :)

Keväistä viikonloppua jokaiselle!!!

lauantai 5. huhtikuuta 2014

Ah, ihana kevät....

On tämä ihanaa kun on niin keväistä, vaikka välillä tuuleekin vielä vilpoisasti.
Tänään oli tarkoitus mennä keilaamaan ystäväperheen kanssa (olemme yhä menossa).
Lastenhoitoa ei ole vielä ratkaistu tai siitä ei ole ainakaan rakas mieheni minulle kertonut mitään. Ehkäpä se on yllätys. (Toivon todella että se keilaamaan lähtö ei nyt kaadu viime metreillä siihen että hän ei sitten olekaan kysynyt vanhemmiltaan katsoisiko he tunnin lapsiamme kun käymme keilaamassa.)
Joskus vaan asiat ei tunnu menevän niin kuin olettaisi (-joo, tiedän että LUULO EI OLE TIETOA!)
Mutta kun onhan tämä nähty jo niin moneen kertaan.

Eilen yllätin mieheni "daisarit-kakulla" :D En tehnyt sitä itse, vaan kävin hakemassa sen tilattuania aikanaan sen jo eräältä tuttavalta.:)
(Kuvan laittaisin jos sen saisin ladatuksi... se lataaminen kun edelleen tuntuu kestävän ja kestävän...)

Mitäs muuta...
No Kerttu kävi 6 päivää mummonsa luona minun kotipaikkakunnallani. Mummonsa toi päivää aikaisemmin kuin oli tarkoitus /ennalta sovittu, sillä Kertulle oli tullut aika paha flunssa (nuha).

Että jonkinasteen flunssa rantauti nyt meidänkin mökkiin. Omaa vuoroa odotellessa... puhumattakaan siitä koska se Lanttuun tälläytyy...
Ensi viikon perjantaina olemme lähdössä Helsinkiin sinne Lapsi Messuille... Jippiiiii!!!! :)

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Täältä pesee...

Päivitystä ehkä jo "pitkästäkin" aikaa.

On tässä ollut vähän yhtä sun toista joten en ole ehtinyt.
Tulevana lauantaina pääsen tuttavani Partylite-kutsuillekin. Enpään ole moisilla aikaisemmin ollutkaan. Jeij! Mitään ei ole kyllä vara mennä ostelemaan /tilailemaan, sillä tilanne on taas kerran rahallisesti heikomman sorttinen tähän aikan kuukaudesta, että penniä venytetään ja jouduimmepa yhden tapahtuman perumaankin loppukuulta. :(
Ei ole varaa lähteä niin ei ole. Tällä erää se on kiinni YHDESTÄ päivästä, jotta ehtisi taas rahaa tulemaan ja reissun voisi toteuttaa. Ilmeisesti meidän ei ole tarkoitettu toteuttavan tätä ja tavataksemme lapseni sylikummia sekä minun luottoystävääni.Voi jehna! Nooh,.... aina se ei mene elämä kuin "strömssössä".

Huomenna-torstaina meidän Kerttu aloittaa seurakunnan 4vuotiaiden kerhossa. :)
Laitoin maanantaina hakemuksen ja kysyin joko saa tulla torstaina. Lupa heltisi. Jeij, Niinpä käydessämme maanantaina perhekerhon jälkeen kaupassa, ostin Kertulle kerhomehupullon! :)
Nyt mietin mitä eväiksi laitan tytölle, mutta päädyimme mehupulloon, leipakakkuihin sekä banaaniin. Eiköhän niillä pärjää sen 3h.
Jännään että kuinka tyttö sinne sitten jää, sillä siellähän ei ole vanhemmat mukana. Ehkä hetken katson siinä ja sitten lähdemme Lantun kanssa poikkeen. Isänsä hakee hänet sitten. Ja sitä tyttö kovin odottaakin (että äiti vie ja isi hakee). :)
Sopii minulle. Toivotaan ettei ole mikään kovin kelju keli, sillä joudun viemään jalan hänet sinne. Isänsä voi hakea sitten autolla, mutta...näin.

Tänään olen sopinut erään toisen suunnittelupalaverin mentyä nurin tuttuni lasten tullessa kipeiksi, menenkin näyttämään lasteni kanssa missä meidän kunnan asuntotoimisto on, eräälle vuokra-asuntoa kaipaavalle naiselle.
(Hyväntahdon lähettiläs saapuu taas apuun...)

Pistinkin pesukoneen päälle että ehdin ne pestä ja saada kuivaaan kunnes on lähdettävä tien päälle hortoilemaan.
Samalla ostamme Kertulle kaupasta ne kerhobanaanit. :)

Mukavaa talvisen näköistä aamua/päivän jatkoa jokaiselle. :) 

torstai 13. maaliskuuta 2014

Kevättä ilmassa...

Nyt on kevättä ilmassa ja ns. "rinnassakin" :)
ÄHÄN EN SITTEN MILLÄÄN!!!! Raivostuttaa...
En usko että se odottaminen ikuisuuksia on tässäkään asiassa tarpeen, sillä olen AIKUISTEN OIKEASTI odottanut kuvien siirtymistä ties miten kauan.
On ehkä luonnotonta jotta 1 kuvan siirtyminen blogikirjoitukseen kestäisi yli 30min!!!
Joten siinä menee mun rajani ja luovutin..(yritin tehdä uutta postausta siitä kirjeenvaihtoringin saamistani ja lähettämistäni pakettien sisällöistä. )*Huokaus*
Olisi ollut niin kiva laittaa ne kuvat ihan julkaisten tähän, mutta ei niin ei...Ärh!!!!

No, talviloma oli ja meni meilläkin. Sehän oli meidän alueella vk 10.
Juhlimme Kertun 4v synttäreitä oikein kolmeen otteeseen.
Vol1 oli kotipaikkakunnallani missä mummola muuttui keskiviikkona 5.3 "Flooran-kahvilaksi".
Sama tapahtui sitten meillä kotona lauantaina 8.3 ja meillä tarjoiltiin mm. "Martin ruosteenpoistonestettä" (simaa) yms.

Nyt olen keskittynyt suunnittelemaan ylläriksi eräälle tuttavalle jotakin hänen täyttäessään tänä vuonna 40v. En edes tiedä/muista, koska hänen varsinainen synttäripäivänäs oli, mutta onkohan sen nyt niin merkitystä. Kysyin muutamalta muulta olisko heillä halua lähteä mukaan järkkäämään jotain. Jos vaikka hankkisimme jonkun lahjakortin johonkin... Niinpä ainakin 2 muuta oli juonessa mukana ja ensi ajatus oli että se voisi olla esimerkiksi meiltä hänelle tarjottuna kasvohoito. :)
Tämä nyt vasta 1.suunnitelma, mikäli parempia ideoita pälkähtää jollakin niin muutamme suunnitelmaa sitten oitis.
Olen itse lupautunut, että mikäli tarvetta olisi lastenvahdin järkkäämiselle yllärin kannalta, niin voisin katsoa heidän poikiansa sen aikaa. Meidän ja tämän naisen lapset kun tuntevat toisensa ja ihan mieluusti keskenään leikkivätkin, niin mikäs sen parempi yhtälö.
Toisaalta joku lahjakortti RUOKAravintolaankin voisi olla aika jees. Jos hän kävisi vaikka miehensä kanssa KAHDEN siellä syömässä ja silloinhan sitä lapsenvahtia tarvitaan. :)
Tai vaihtoehtona voisi olla elokuvaliput 2:lle (no miksi ei teatteriliputkin jos sattuisi joku huippu näytelmä olemaan tulossa...) Kaikki on mahdollista siis.

Vähän latistaa nyt fiilistä kun en saa tänne mitään kuvia lisätyksi eli tämä on vaan pelkkää tekstiä... :( Mälsää..

Ajatuksena oli tekaista tälle päivälle mummon muusia sekä sen kaveriksi lasten mielipiteen mukaan lämmitän joko kirjolohipyöryköitä tai lihapullia. (Itse olen niiden kirjolohipyöryköiden kannalla...mikäpäs estää tekemästä molempia, ei ole vaivana kuin lämmittää ne ) :D

Jospa lähden valmistamaan evästä..

Mukavaa maaliskuuta jokaiselle!!!

maanantai 3. maaliskuuta 2014

Yllätyksellistä edistymistä.

Varvas paranee suorastaan LOISTAVASTI!!!! :)
That why I´m so happy!!!!! :)

Ei tunnu kipua ei juuri minkäänlaista. No jos sitä haavakohtaa painaa niin sillon tuntuu hellältä, mutta ei muuten. :) :) x 1000.

Eilen ajattelin kun satoi lunta, että "No voi jehna... kun en kerran voi  viedä lumisateesta johtuen mattoja ulos niin jospa sitten pakkaisin meidän kamppeita!?"
- Joo muuten ihan hyvä, mutta en tehnyt sitten kumpaakaan! xD
Mitäs sitten tein?
No kävin Kertun kanssa rattailla kaupassa. Kyllä, kävin kävellen kiilakenkä toisessa jalassa kaupalla. Matkaa ehkä n.800m/suunta. Eli kinkkasin keikutella kävellä n. 1.6km matkan.
;) Oli suorastaan avartavaa. Sää ei ollut niin paha, vaikka hieman lunta tiputtelikin.

Ostimme Kertun kanssa lihapullia jotta saimme sen "kaunotar ja kulkuri" evään tehtyä eiliselle. Tälle päivälle ostimme jauhelihaa. Siitä olis nyt keksittävä joku ruoka tälle päivälle.
Aamusta iski joku ihme into. (olisko ollu eilisestä huono omatunto osin asiaan syynä tekemättä jääneiden asioiden osin...) mutta kävin suihkussa taas "pitkästä" aikaa (2pv sitten viimeksi kävin perjantaina...siis kolme päivää sitten!!!) Pakkasin Kertun salajutun Lantun vaatekassiin (salajuttu on tässä tapauksessa käärmepillit joita ostin 10kpl:n pakkauksen) Neiti kun niitä kerran kaupassa käyden olis tahtonut, mutta en ihan viitsi huvikseen ostella et "ai SÄ haluat näitä? No heitäs kuule koriin, äiskähän ostaa!!!!"
Ei ei... sanoin että "Jospa niitä olis sun synttäreillä sitten... ;) "
Tyytyi onneksi siihen. ;)Ja salaa ne kävin hältä ostamassa erään kerran käydessäni yksin kaupalla. :)

Seuraavaksi otin muiden herättyä imurin kun olin kerännyt lattioilta lelut ja tavarat pois.
Imuri sai laulaa. Sitten mies lähti 2:n vanehmman lapsen kanssa katastamaan autoa. Niinpä jäin Lantun kanssa kotiin kaksin. Nyt pienen breikin otan siivouksesta tämän koneen parissa ollen tämän postauksen verran.

Huomenna alkaa miniloma ja aamusella soitin isälleni, että sopisko hälle jos suinkin vaan ehtisimme ajoissa paikkakunnalle, niin meidän poiketa hänen luonaan?
Oli kuulemma menossa jonnekin päivällä klo 12, mutta sanoin että mekään olla vielä silloin edes lähdetty täältä... että illemmasta jos suinkin sopis...
Sanoi ettei ole silloin mun siskoni kotona kun sillä on joku meno, että jos hän kävisi siskoni kanssa sitten keskiviikkona meillä?
. No käy se toki niinkin Me pidämme silloin Kertun 4v synttärit ja äitini koti muuttuu "Flooran-kahvilaksi". Tervetuloa vaan...
Niinpä isäni kutsui tavallaan itse itsensä meille (tai siis äitini luokse) mutta eipä se haittaa.
Olisi vaan ollu ihan kiva nähdä se oma kotipaikka pitkästä aikaa. :/ Mutta samapa se noinkin...
Nyt jäis aikaa johonkin muuhun sitten tiistaille. :D
Ei anneta sen häiritä.

Kertulla oli tänä aamuna 4v neuvola klo 8. Mies käytti häntä siellä. Minä olin muiden lasten kanssa kotona sen aikaa. Poikakin nukkui jopa sinne klo 9 saakka.
Olihan se itkettänyt kun oli rokotuksen saanut. :/ mutta pienempi paha se 1 pieni pistos on kuin että sairastuisi todella johonkin vakavaan jolla voisi olla jälkiseuraukset kovinkin vakavat.
Kerttu puhui koko eilisen että "huomenna ihi vie minut hoitoon aamulla..." (kun tarkoitti että on neuvolaan meno...) En tiedä miksi hän noin siitä puhui. xD
Kai ei tahtonut puhua asioista niiden oikeilla nimillä, että mahdollisesti kun saa rokotuksen, niin pelkäsi sitä jo ennakkoon. :( En tiedä mistä moisen kammon kehittänyt.
Ei ole aikoihin saanutkaan edes rokotusta, johtuisko siitä sitten vain. Vai joko on mielikuvitus kehittynyt sille asteelle että osaa tavallaan ajatella sen sattuvan / olevan kovinkin kivuliasta. :/ En tiedä...

Mutta jospa tästä nyt lähtisi taas kuluttamaan eilen syömiään laskiaispullia. (Olisinko tullut 3 syöneeksi.)Joten jotakin heiluttelemaan joka edistää siivousta tai pakkaamista. :)
Jeps.

Mukavaa maaliskuuta kaikille!!!! :)

Ps.
Minä olen tehnyt jo 3 pääsiäiskorttiakin. En siis ihan pelkästään ole joulukorttien vallassa täällä eläen joulua. ;)
Sain nimittäin niin edullisesti tapettia + boordia, että en voinut vastustaa ja tapettirulla oli keltaista jotenkin niin pääsiäistä että. :)
Sääli että meidän digikamera on edelleenkin hukkateillä, en saa niistä kuvaa tänne...enempää kuin siitäkään omasta lähettämästäni "kirjeenvaihto rinkiin" osallistumisen omasta paketistani jonka lähetin sen saajalla.. :(
Surkua todellakin!!!
Eniten kuitenkin häiritsee ettei ole kameraa Kertun kemuissa :( Nooh, aina ei voi voittaa.. jospa me jotakin keksitään tai se kamera löytyisi kun tässä nyt kuitenkin on siivous operaatio alkanut. :) *peukku sille että löytyisi*

torstai 27. helmikuuta 2014

I`m alive!

Keskiviikko oli ja  tuli torstai joka sekin meni jo.
Keskiviikko aamuna kutakuinkin tähän aikaan (klo 05) heräilin ja menin suihkuun, sillä tiesin siellä käynnin vaikeutuvan toimenpiteen jälkeen jokseenkin.
En saanut syödä keskiviikko aamuna tottumaani tapaan, sillä saamissani ohjeissa käskettiin olemaan syömättä ja juomatta ainakin 6tuntia ennen toimenpidettä.
Minun oli käsketty saapua klo 10 toimenpiteeseen.
Niinpä nopsaan laskien olisin saanut syödä viimeisen kerran aamuyöllä 04. No, en kuitenkaan laittanut kelloa mokoman vuoksi soimaan. :D
Söin illalla muka paremmin/enemmän...

Jännitti tottakai meno sinne. En lähde kieltämään sitä totuutta ollenkaan.
Sain sairaalan kamppeet mentyäni sinne. Ooo-lal-laaa!!! Niinpä tepastelin siellä sininen aamutakki ja vaaleanvihreät kamppeet ylläni odottelemassa vuoroani kahden muun miespuolisen kanssa. Minun oli jo kamalan kova nälkä kun menin sinne sairaalaan. Aamulla oli vielä koskenut päähänkin. Kysyin kotona aamusta mieheltä, voisinkohan ottaa siihen kipuun lääkettä? Hän oli sitä mieltä että "Ei kannata, ettei sen takia siirry se toimenpide..."
- Enkö edes aspirin zipp:ä?
- No en lähtis ottamaan sitäkään, jotta se toimenpide ei nyt siirry...vastasi mies.
En ottanut lääkettä. Mutta päästessäni sairaalaan ja kertoessani tätä hoitajalle joka kyseli vielä jotakin tietoja ennen vaatteiden vaihtoon pääsyäni, hän kertoi että olisin voinut/saanut ottaa kotona siihen pääkipuun lääkkeen. Hän antoi siinä minulle 2 tablettia jotka nappasin enempiä kyselemättä veden kera alas. Ai miten se vesi olikin hyvää!!!!
Vaihdoin kamppeet ja menin odottelemaan vuoroani...klo oli n. 10:15.
Lueksin vuoden 2012 Kotiliesi-lehdenkin...*huokailin*... kenotin hetken niska vinossa katsoa telvisiota joka oli sen pöydän yläpuolella, mutta koska ohjelma ei mieleeni ollut (Emmerdale) en jaksanut sitä enempää katsoa. Kävin hakemassa vielä vaatesäilytyskaapistani oman puhelimeni ja aloin tekstailla tutuille joutessani...
Näppäilin näin klo 11 saakka.
Sitten saapui joku "oudomman näköinen" henkilökuntaan kaiketi vaatetuksen puolesta kuitenkin kuuluva henkilö huoneeseen.
JOKOHAN MINÄ PÄÄSISIN? heräsi ajatus mieleeni.
Njääh.. enpä tietenkään... Hän kävi hakien kahdesta miespuolisesta odottelijasta sen vanhimman mukaansa. Minun odotukseni jatkui...
Lueksin Auto-Bild-lehden... ei ollut mitään kiinnostavaa siinäkään lehdessä...*huokailin*

Oviaukkoon ilmestyi jotenkin tutunnäköinn mies, vihreä leikkaussalin hattu päässä. Hän vinkkasi minua tulemaan luokseen.
JOKO NYT! Ajattelin ja huokasin hieman hermostuneesti mutta eihän se auttanut enää pakoonkaan lähteä.
Hän pyysi minua näyttämään sitä varpaani pattia. Hän tahtoi tarkistaa siitä sen ihoalueen, että onhan se nyt varmasti ehjä ja siltä osin moitteeton, että leikkaus voidaan suorittaa.
Näytin ja hän haki tussin. Piirsi viilto kohdan ja kertoi kuinka on ajatellut toimenpiteen tehdä.
- Leikkaan tähän sivuun pienen viillon josta poistan sitten sen luunpalan. Paikallispuudutus varmaan riittää hyvin tähän toimenpiteeseen, laitetaan molemmin puolin varvasta puudutus, niin et tunne mitään.
- JAIKS!, molemmin puolin varvasta... toistin.
Ajatus niistä neuloista sai ihokarvani pystyyn.
- Niin no, sitten sinä et tunne enää mitään siinä, lääkäri vähän koitti vitsailla keventäen tunnelmaa joka oli kyllä äärimmilleen minun osin huipussaan.
Lääkäri pyysi minua vielä odottelemaan hetkisen;
- Odottele vielä pikku hetki, katsele vaikka telkkaria..
*Huokaus* no minähän katseen....

Lopulta se nuorempi kaveri vietiin myös ja jäin itsekseni siihen huoneeseen.
Naputtelin viestejä lisää ja soitin äidilleni, kun tiesin hänen olevan kotona vapaapäivällä ja en ollut hälle vielä sille aamua mitään asioita soitellut/tekstannut.
Lisäksi kun olin yksin niin saatoin soittaa, joskus minua häiritsee olla puhelimessa jos samassa huoneessa on muita joita en tunne.
Klo tuli 12:00... ensimmäisenä haettu mies kärrättiin takaisin viereiseen huoneeseen sillä pedillä..*huokaus*...
Jonkin ajan päästä toivat sen toisenkin, nuoremman miehen... minä täällä vaan vartoilen omaa vuoroani, ajattelin...
Sitten viimein klo 13:30 tulee toinen leikkaussalin hattupäineen mies viereeni ja pyytää saada nähdä, millainen patti jalassani on?
Näytin sen hälle ja hän sanoi:
. No oh-hoh, onhan tuo ihan aika iso, no tulehan niin lähdetään....
Hän ohjasi minut leikkaussaliin.
Kysyin matkalla, saisinko ottaa oman puhelimeni mukaani?
- Jätä se sinne kaappiin, kun mielellään sinne ei saisi viedä mitään ylimääräistä.
O_o Mitä!? En saisi ottaa kännykkääni mukaan!? Niinpä puristin käsissäni sitä kaappini avainta koko toimituksen ajan, sekä toista sukkaa joka piti ottaa luonnollisestikin pois. :D


Ei herättänyt liiaksi luottamusta se, miten leikkaava lääkäri suhtautui työhönsä.
Ei mulla ole mitään huumoria vastaan, mutta se vaan ei jotenkin sopinut nyt tilanteeseen kun minä olin siinä itse se, jota operoidaan. Ei nimittäin järin paljoa helpottanut sekään kun muu henkilökunta tavallaan lähti mukaan siihen vitsin heittoon.
En voinut enää muuta jännitykseltäni kuin alkaa heittää lisää vettä myllyyn ja lähdin mukaan siihen mielestäni niin asiattomaan vitsailuun:
- Ai mitä, sanoitko sinä siellä että HUPS!? Tuota minä viimesinpänä tahdon kuulla tässä maatessani.
Sitten alkoi se hoitaja, joka oli siinä varattu niinku potilaan kaveriksi vitsailla leikkaavalle lääkärille että:

- Hups...ei tässä mitäään,...hetkinen...tuota. milläs me tämä nyt oikein korjattaisiin?
(Esitti muka sitä leikkaavaa lääkäriä joka olisi kysellyt neuvoja muilta, vaikka hänenhän se osapuilleen pitäisi tietää..- tai niin minä luulisin. Ja voin toki olla väärässäkin,)

Tuollaisessa uskossa minä vaan olen ollut.

Sain 3-4 puudutuspiikkiä varpaaseeni. AIJAI JAI... nooh, ei se onneksi paljoa pistänyt...(tunteena) mutta eihän se kivakaan tunne ollut saada piikki molemmin puolin varvasta sekä varpaan päähänkin vielä!!!! ja alapuolellakin tuntui nipistys, niin äkkiä laskien niitä olis se 4.

Varsin vinha tunne olikin sitten se, kun tosi toimet oli jo käynnissä. Lääkäri oli jo avannut varpaani ja alkoi taltata irti sitä ylimääräistä luunpalaa joka siihen oli kasvanut.
Koska oli jo hyvänmaun vitsien rajat ylitetty, kysyin siinä sitten:
- Kai te annatte minulle edes mukaan sen luunpalan mitä siellä ikinä hakkaattekaan irti?
- Valitettavasti tämä kyllä lähtee patologille, ei voida antaa sitä sinulle, mutta voidaan sitä sulle kyllä näyttää kohta.
- No höh, harvalla sitä olisi ollut OMASTA luusta tehtyä korua..totesin.
*lääkäri talttasi sitä ja totesi siinä jossakin vaiheessa: - no jopa se nyt on tiukassa!*

Viimein kuului pieni ääni, joka muistutti sitä kuin esim. hammas olisi pudonnut kovemmalle paperille.
Hoitaja vei sitten ylitseni sen, sellaisessa pienessä "lääkkeidenkin jako/annostelu" kipossa ja se oli todellakin kuin iso etuhammas olisi ollut siinä kipossa!!!
Sitten alkoi ilmeisesti haavan sulkeminen.
Ei siinä nyt niin kovin kauaa mennyt toimenpiteenä, mutta se odottaminen sai nykyihmisen elämäntapaan tottuneen jo pitkästymään.
Klo oli siinä 14:10, kun minua jo varmasti sulkivat varpaastani. Tuli fiilis, että "olisko pitänyt kuitenkin käydä wc:ssä ENNEN sinne saliin tuloa kun vielä pääsin..." Olin käynyt sitä ennens iellä sairaalassa heti sinne tultuani... nyt alkoi tuntumaan että ihan kuin rakko alkaisi olla jokseenkin täysi... Noh, en siinä salissa siitä vielä sanonut.Ajattelin että "kohta pääsen ja jospa sitten pääsen myös menemään vessaan.
Jep. Homma ohi ja minua lähtivät kärräämään sängyllä osastolle.
Minut jätettiin huoneeseen jonka säleverhojen raosta tilkisti aurinko suoraan silmiini. Pyysin minua vieneitä tekemään jotakin sille auringolle, laittaisivat verhoa niin ettei paista silmääni.
Siitä toinen hoitaja nälvien vitsiä koitti :
-No on se kun kerrankin paistaa, niin pitää valittaa ja peittää se verholla...
(MAKAA ITE TÄSSÄ LIEVÄSSÄ WC-HÄDÄSSÄ niin että AURINKO TILLOTTAA HÄIRITSEVÄSTI SILMÄÄSI!)
Lisäksi kun on todettu migreenialttius, niin vähiten siihen enää mitään migreeniä kaipasin itselleni.

Kohta oveen koputti joku nopsaan ja siellä oli mieshoitaja tuoden mulle kahvia, 2 voileipää, jugurtin ja mehulasin. (Se mehulasi muistutti NIIN virtsanäytettä että!!!!!)
Söin leivät varmasti alle minuutissa. Kahvia ei oikein tehnyt liioin mieli vain sen vuoksi kun olisin halunnut käydä ENSIN wc:ssä voidakseni nauttia saamistani eväistä paremmin. Olinhan paastonnut sen 6h sijaan kokonaiset 16h ja risat!!!!
Hetkeä myöhemmin sama mies kuikki ovelta kysellen ottaisinko jotakin lisää?
- Ei kiitos, tämä on ihan hyvä näin, mutta hei, voisin kyllä käydä wc:ssä kohta puoliin....kun tietäisin miten varaan painoani tälle leikatulle jalalle...?
-Okeij, ootas mä selvittelen asiaa, mies sanoi.
Ja heti kun ovi meni kiinni hän kailotti käytävällä:
- TÄÄ HALUIS VESSASSA KÄYDÄ....SAAKO HÄN MENNÄ...SE JALKA ON AIKA PAKSUSSA SITEESSÄ...EN USKALTANU LUVATA...
(jestas, miten se kailotti sitä asiaa siinä käytävässä.. klo oli 14:40 kun asiasta hälle 1.kertaa mainitsin. Olin siis jo pidätellyt n.30min.)
Ei kuulunut mitään joten 5min päästä soitin sitä kelloa..
Hoitaja tuli käväisemään siinä n. 14:47. Sanoin että voisin käydä wc:ssä, alkaa rakko olemaan aika täysi...
- Hetkinen, mulla ei oo vielä sun leikkauskertomusta. Voin kyllä antaa sulle alusastian jos haluat?Asiaa selvitellään koko ajan...kohta pitäisi tietoa tulla.
- Kiitos jospa minä VIELÄ jaksaisin hetken aikaa, ellei siinä mene kauaa, sanoin kieltäytyen alusastiaan tekemisestä.
-... mun pitää selvittää ensin miten sä saat varata painoasi sille jalalle... hoitaja sanoi ja meni samalla.
Huikkasin perään että :
- Kantapäälle?!?
mutta hän oli jo menyt.


Hitto. Mietin sitäkin josko vaan menisin vaikka yhdellä jalalla hyppien siihen vessaan. En voinut enää ajatella juovani yhtään mitään.
Soitin kelloa uudestaan.
(Joo, olin ehkä hetken aikaa se "hankala potilas" heh, mutta mun oli HÄTÄ. VESSAHÄTÄ!)
Sitten eräs nainen tuli ja otti sen mun kaapin avaimen siitä pöydältä ja kertoi että tuo pian ne minun vaatteet sieltä kaapista, minne ne jätin. Samalla hän kertoi fysioterapeutin tuovan minulle sen kiilakengän sekä kyynärsauvat.
Jaksaisinko mä odottaa niin kauan enää... olin pidätellyt nyt jo 50min....alkoi jo tuntua takahapaiden kelluminen suussa... kupla puski otsaan...enkö mä nyt jo voi päästä sinne vessaan...
Jonkin ajan päästä tuli se avaimenhakenut hoitaja ja kantoi sylissään minun vaatteitani. Heitti ne siihen sänkyni päätyyn ja kertoi fysioterapeutin olevan tulossa sen kiilakengän ja kyynärsauvojen kera.
*helpotuksen huokaus*

Tulihan se fysioterapeuttikin sitten viimein!!!!
Asetteli kiilakengän jalkaani kyseltyään ensin "minkä kokoinen jalka sulla on?"
- 38....39 sanoin...
- Joo, kyllä tämä sitten mahtuu sinulle, hän sanoi ja asetti kengän paikalleen jalkaani.
Lähdin kimuamaan kohti wc:tä.
Otin kyynärsauvat ja fysioterapeutti sanoi kengästä:
- Se on sitten aika kiikkerä, kun kapenee eteenpäin...
(Meinasin siinä jo kerran sen kengän kanssa kaatua.)
- Joo, huomaan... sitä kun vanhasta muistista menee, niin ei voi kaikkea muistaa.
- Onko sulla kotona portaita? Kysyi fysioterapeutti.
- ööö...eipä taida olla. totesin. Ihan on tasaisesti maanpinnalla koko asuinala meillä.
Olin tuossa vaiheessa jo wc:n ovella ja pönttö näkyi jo silmissäni.
Kinkkasin sauvoineni sitä kohti.
Fysioterapeutti alkoi jotakin teknisiä tietoja siitä kengästä kertoa..."se on sitten ulkona aika liukas, tämä kenkä..."
- Joo, anteeksi, en voi enää odottaa yhtään, minun on pakko jo tehdä tarpeeni... sanoin.
- Ei mitään, fysioterapeutti sanoi ja painoi oven perässään kiinni.
HUOKAUS!!!!!!! ja VOI TAIVAS MIKÄ TUNNE OLI KUN OIKEASTI PÄÄSI LASKEMAAN ENIMMÄT NESTEET POIS!!!!
Voisin oikeasti sanoa sitä tulleen päästä saakka!!! :D :D :D

Kenkuttelin takaisin petiin ja join kylmenneen kahvintiran nyt sekä sitä "virtsanäytteeltä" muistuttavaa laihaa mehuakin hörpin. Mustikkajugurtinkin olin siinä ehtinyt syödä ennen wc-käyntiänikin, joten ei ollut tarjottimella enää kuin juotavaa...sitä "virtsanäytettä".:D

Sitten kävi hoitaja tuoden mulle oman osani siitä leikkauskertomuksesta ja kertoi kotihoito-ohjeet. Sanoi samalla, että kun olen valmis, hän soittaisi minulle taksikyydin kotiini ja saisin lähteä.
Wihuuuuu!!!!
En ollut aikeissa olla sekunttiakaan pidempään kuin oli tarvis. Olin saanut kaiken tarvitsemani nyt ja niinpä rimpuilin omat vaatteet päälleni.
Legginssejä en saanut en mitenkään sen sidoksen ollessa niin iso patti nyt että en halunnut repiä mokoman vuoksi niitä saadakseni mahtumaan lahkeen sen sidospahkuran yli.
Niinpä jätin ne suosiolla laittamatta. Nyt alkoi minun kesäni siten /sillä että jätin ns. "kalsarit" alta pois.(puhun siis pitkälahkeisista legginseistä )
Soitin sitten TAAS sitä kelloa kun olin saanut omat kamppeet päälleni ja tungetuksi toisen kengän reppuuni joka ei mahtunut jalkaani.
Hoitaja tuli ja kysyin:
- Soitatteko te sen taksin minulle vai soitanko minä itse? kysyin vihjaten sillä samalla että olen täysin valmis jo poistuakseni, kyyti vaan puuttui..
- Minä soitan, siinä menee 5 tai 50minuuttia kun se tulee..
- Selvä juttu. Sanoin...

Ei siihen sitten kovin kauaa mennyt. Olisko menny se 15min kun mies ovella kyseli että :

- Oliko Leppävirralle meno?
- KYLLÄ, minä joutaisin jo kotia täältä. Tuumasin hälle ja aloin riipoa takkia niskaani sekä keräillä kassin selkääni ja otin kyynärsauvat ja aloin kenkuttaa ovea kohti.
Mietin mielessä "unohdinko jotakin sinne...? Enpä kai... en usko."
Olisi se vaan hurjan noloa kesken matkan käännyttää taksi takaisin että HEI, mulla unohtui se/tämä/tuo juttu sinne huoneeseen!!!!!XD

Kotimatka meni ihan kivasti. Sanotaanko nopeasti. Kotiin on aina ihmisen kiva tulla. :)
Kotona oli lapset hieman ihmeissään kun minulla oli jalassa se suuri sidospahkura ja kepit kun tulin. Vaikka olihan mulla ne kepit jo lähtiessänikin, mutta ne oli vain VALMIIKSI oltava mukana JOS tarvitsisin niitä.
Ompeleiden poistoon oli varattava aika omaltahoitajalta viikonpäähän, eli 7.3 menen ne poistattamaan klo 10:20, mikäli joku sillä tiedolla jotakin tekeisi. :D
Tyttäreni 4v neuvolaa piti siirtää kun se olis ollu tänä aamuna klo 9, mutta en minä kahden lapsen kanssa sinne pääse mitenkään kinkkaamaan, ja jos vielä pitäs tuplarattaita työntää niin ehei!!! Sain sen maanantaille 3.3. klo 8. ELi sitten uudestaan. Mies on tuon viikon lomalla (talviloma hälläkin) niin saa hyvin alkaa lomansa 1.aamun heräten siihen klo 8:aan vieden tytön neuvolaan.
Kerttu pelkää hieman ajatusta siitä että saa rokotteen.
Sanoin lähtiessäni itse sairaalaan varpaani toimenpiteeseen että :
- Jos äiti ei itke yhtään kun saan puudutuspiikin varpaaseen niin sinunkaan ei tartte itkeä yhtään saadessasi rokotteen.
Ei tainnu tyttö ymmärtää asiaa tai sitä yhteyttä. ;D
Että muuten ihan hyvä, mut metsään meni.

Kerroin kyllä palattuani Kertulle kuinka äidille oli annettu sairaalassa ainakin 3 piikkiä enkä ollut itkenyt yhtään.
En tiedä miten sitä rokotuspelkoa voisi lapselta lieventää.... onko alettava lahjoa että kun annat laittaa niin saat sitä/tätä/tuota...tai saat sen/tämän/tuon... *huokailututtaa taas moinen*



Tähän saakka kaikki mennyt hyvin. Varpaassa ei ole ollut edes kipuja. Olen napostelut Burana caps 400mg:a saamani ohjeen mukaan, nyt lähtee 2.päivä. Sekin on ihan vain varotoimi, ettei alkaisi koskemaankaan..Tuntuu vähän höhlältä syödä lääkkeitä /lääkettä, kun ei koske!!! Siksi olenkin ottanut vain 1x 3-4h välein niitä tabuja.


Tiistaina lähdeme käväsemään pikaisesti kotipuolessani ja vietämme riehakkaat Synttäri kemut keskiviikkona 5.3. Wohou!!!
Täytyis kai viikonlopun aikaan pakata (ja muistettava laittaa ne Kertulle ostamani käärmepillit sinne kassiin niin ettei tyttö niitä näkisi. Ei ole muuten ylläri jos ne näkee..)

Oliskohan tässä jo taas hetkeksi juttua.
Eilen kirjailin 2x kirjeitäkin, toisen lyhemmän toisen pidemmän.
Kerttu alkanut vallata mun konetta. Istui eilenkin aika hyvän tovin katsoen You Tubesta kinderi yllätysten kokoamisia... huh huh... illalla piti miltei rautakangella irrottaa tyttö koneelta että pääsin pankin sivulla itse käymään. Ehkä mun on alettava ajallisesti rajoittaa hänen koneaikansa vaikka 15-30min kerrallaan. Ehtii se siinä 15min katsoa yhden kindermuna yllärin kasaamisen. :D

HIRRRRRRMuisen mukavaa kuun viimeistä päivää jokaiselle!!!!!!
Tästä on hyvä alkaa maaliskuu. :)

tiistai 25. helmikuuta 2014

Pala minua pois...

Huomenna lähtee pala minusta tai paremminkin pala joka EI KUULU normaalisti olla minussa.
Sain tänä aamuna soiton Varkaudesta, että klo 10 on toimenpiteelle varattu aika.jolloin poistavat luukasvaimen joka on varpaaseeni ilmestynyt jo vuosi ainakin takaperin muistelen sen siinä havainneeni. Oireilemaan se alkoi tosin vasta viime aikoina ollen hellä painettaessa sitä tai jos joku astui varpaani päälle siten että juuri se "patti" jäi ikään kuin osuvasti alle. Silloin näkyi otava ja kirkkaasti!!!!! XO


Sain tänään silitetyksi aamusta jouluverhoja jotka ovat sitä odottaneet pestyäni ne.
Aamusella sain niitä 3/6 silitetyksi kunnes Lanttu heräsi ja alkoi hakeutua liian voimakkaasti sinne raudan luo ja piti vaaranpaikan uhatessa laittaa ne silitysvehkeet pois, jotta ei vedä kuumaa rautaa päällensä.

Nyt illasta sain silitetyksi aamusta silittämättä jääneet verhot loputkin+ 1 jotka ostin kirppikseltä (ja jotka oli hieman pettymys...Eivät vaan vastanneetkaan odotuksiani nähtyäni ne KOTONA...shit happens!)

Vanhuksille (yksinäisille jouluaan viettäville ) tein tänään lisää joulukortteja ja nyt niitä on 23kpl:tta. :) Olen aika tyytyväinen,ja lisää teen koko ajan.

Kävin aamupäivästä hakemassa myös uudella yrityksellä ne kyynärsauvat ja sainkin ne. :) Jei! Nyt sitten opeteltava niillä kinkkaamaan mikäli tarvis vain on. Toivoisin etten tarttis kuin vain 1 käyttööni... saa nähdä miten käy. Luulen siksi noin kun jos saan sen korokekengän, joka jakaa painoa kipeältä operoidun jalan varpailta pois kävellessä. Luotan siihen niin vahvasti että näin kävisi.

Tein huomisen ruoan valmiiksi jotta anoppi saa lapsille antaa mikäli heidän nälkä iskee. Makaronilaatikkoa.

Ostimme tänään myös iltapäivästä kaupalla käydessämme Kertulle (ja pojallekin) yhteiseksi uuden "Lentsikat"-leffan kun oli tullut DVD:lle, se menee sit vähän niinku synttärilahjasta tytölle + saahan hän siihen teemaan liittyen pienoismallinkin vielä. ;) Eli on toivoakseni sekin sitten hyvä lahjavalinta meiltä. :)

Aika näyttää sitten senkin.

Taidan alkaa katsoa huomen aamuksi tavarat valmiiksi reppuun.Sekä laadin kysymykset joita on päivän aikana toimenpidettä ajatellen tullut mieleen jotta muistan sitten kun on tilaisuus niitä esittää niin kysellä asiasta tietäviltä eli toimenpidettä tekeviltähenkilöiltä.:)

Näin tällä erää.

Nyt toivottelen teille kaikille mukavaista illan ja viikon jatkoa.
Kun palaan niin minusta puuttuu pala mutta se pala ei ehkä ole just sun näköinen... ;D

(EIkä se pala puutu mun sydämestä, kuten Robin laulaa... ;) )

maanantai 24. helmikuuta 2014

Loskaa, loskaa...

Tänään sit aamusta kirjailin kirjeen eräälle vastaten hänen postiinsa.
Sain siis puretuksi saapuneiden kirjeiden suman täysin nollille. Nyt odotan taas saapuvia jotta voin vastailla kirjeitä kirjaillen ihan omin pikku kätösin kynää heilutellen.

Kävimme asioilla tuossa puolen päivän maita. Kertulla oli kampaajalle aika klo 12. Sitä ennen ehdimme käydä kaupassa ostaen maitoa.-mitäpäs muutakaan. :D Samalla Kerttu tahtoi luumumössöä itselleen, kun sanoi että "pyllyyn sattuu" käydessään koittamassa tehdä isompaa tarvetta. :/ Niinpä ostimme tytölle 2prk:a luumusosetta (Semper-merkkiä oli tyttö itse valinnut hyllystä).

Hitsi kun meidän digikamera on nyt jossain NIIN Super hyvässä paikkaa, ettei löydy millään->en saa laitetuksi kuvaa siitä saamastani atc-kortista lähdettyäni mukaan ViliMarikan kirjeenvaihtoringissä tehtyyn atc-vaihtoon.

iltapäivästä kävin tk:lla hakeakseni kyynärsauvat itselleni sillä olen menossa nyt keskiviikkona sen varpaassa olevan patin vuoksi toimenpiteeseen. Poistavat sen patin, joka oli kuulemma hyvänlaatuinen luukasvain. O_o
Sitä varten toimenpiteeseen mentäessä on oltava jo mukana omalta tk:lta haettuna kyynärsauvat, mikäli toimenpide tehdään polven, nilkan tai varpaan alueelle.
Niinpä ryykäsin sinne tk:lle -kuinkas muuten kuin kävellen, tosin ilman lapsia, kun mies tuli töistä. Matka ei ole pitkä, mutta kuitenkin.
Huohotin luukulla kertoa asiani kysyen mistähän ne sauvat saisi, olen keskiviikkona menossa operaatioon varpaan osalta...?
Oli neuvonnassa ilemisesti itse Isä aurinkoisen puoliso, Äiti aurinkoinen. Hän veti henkeä ja nosti hymyn korviinsa. Katsoi kelloa ja sanoi se hymy korvissa jotta..
"Meillä on tuo kuntoutusosasto avoinna aina klo 12-13, että pääsetkö sinä vaikka huomenna uudestaan?"
(AI PRKL!!!!mietin.Ettäkö uudestaan tultava vielä!?!)
No kun olen niin kiltti ihminen että EN MILLÄÄN JAKSANUT ALKAA VÄÄNTÄÄ KÄTTÄ MOKOMASTA niinpä sanoin hälle joka siinä sitä teennäistä hymyä kasvoillaan kannatteli että:
- *syvin huokaus mitä oikein osaan tehdä*--Kait minä sitten pääsen..Kiitos ja hei...

Että minua syletti!!!!
Missään ei siitä lukenut kun sain tuon tietona että miten se on auki tällä OMALLA paikkakunnallani.. No voihan nyt surkeus.
Niinpä huomenna tulee sitten mitä luultavimmin anoppi meille siksi aikaa jotta pääsen ne sauvat kikkailemaan sieltä tk:lta. Huh huh!!
Että voi ottaa pattiin tuollainen.

Toivon että se toimenpide menee HYVIN, mieluummin paremmin kuin vain hyvin!!!!
Toivon niin ett se paikallispuudutus varpaaseeni kävisi niin kivuttomasti kuin vaan voi kuvitella. (sattuuhan se kun ei varpaassa ole paljoa lihastakaan, niin sinnehän se luuhun uppoaa..jaiks ja tack så mycket!
Mietin pitäiskö ottaa sinne joku suukapula itselleen mitä purra jotta en ala sätkimään jalaani kun kipu tuntuu...mistä moisen kapulan keksin edes...hoh hoijaa..pihakoivustako on oksa taitettava tai kuusesta joku oikein pihkainen pätkä tai käpyisä oksa mukaan suukapulan virkaa tekemään.. Tjooh,.
Nooh, toivoa elättelen että se paranisi sitten myös HYVIN ilman mitään jälkijuttuja. (tulehduksia tms.) Ja että se ei vaivaisi enää sen perään eikä kiitos uusia tarttis tulla, ettei saman vaivan takia tartte uudestaan enää mennä moiseen.

Huomenna saan puhelun jossa kertovat monenko aikaan toimenpide on minulle keskiviikkona sitten. Alkaa ehkä vähän jänskättää...

Tein tänään muuten loppuun taas joulukortteja joita eräs ilta aloitin jo. Nyt on yksinäisille vanhuksille jouluksi 2014 annettavaksi jo peräti 12kpl:tta joulukortteja. :) Jei!!!!
Eipä tässä sitten muuta kurjempaa.

Se on moro!


tiistai 18. helmikuuta 2014

Big night-today!!!

Huh, jos tästä illasta selvitään hengissä. (no en näe syytä miksi ei selvittäisi...mutta...)
No tilaisuus on sellainen minne on ns."pukupakko" ja minäkin sitten olen paniikissa lueksinut pukeutumissääntöjä naisen pukeutumisen osin.
Minulla on yhdet ns."paremmat" kamppeet joita olen käyttänyt aina juhlissa ((mm. omien lastemme kastajaisissa ja ostin ne muistaakseni 2006 kun piti saada omiin valmistujaisiini paremmat kamppeet entisten mentyä jo "ei-niin-edustaviksi".)
Niinpä panikoin ensin VOIKO nainen pukeutua housuasuun klo 18 alkavaan tilaisuuteen!?!
No moni sanoi että "kyllä voi..." *silloin putosi suuri kiviröykkiö sydämeltäni*
En nimittäin tunne itseäni kotoisaksi mekossa (en edes omista yhtään mekkoa joten olis tullu kalliiksi...)
Sitten luin että pitäisi olla asuun ILTALAUKKU!
O_o EIKÄ!? Onko pakko jos ei ole mitään mitä tarvitsisi mukaansa sen 2h ajaksi?!
- EI sitten tarvite, ei ongelmaa. Sanoi eräs. HUH!
Onneni oli että JOS se olis pitänyt olla kannossa tyhjänä niin en tiedä olisko pokka pitänyt kun tiedät kantelevasi TYHJÄÄ veskaa. :D
Sekin ongelma ratkesi.

Oli enää ongelma "hiukset". jotka oli kasvaneet ulos mallistaan aikapäiviä sitten. Varasin kampaajalle ajan, ja eilen huomaan että Milläs sitten saan ne asettumaan kun en omista fööniä, en ilmakiharrinta eikä minulla ole edes paplareita tms.!?!
Täytyy luottaa vain vahan ja lakan voimaan sekä hyvään pohjalle tehtyyn tupeeraukseen. Oh no!!! Mihin olen ryhtynyt...
No ainakin illan konsertti luulisi olevan nautinto, sillä pääsemme miehen kanssa kahden. Appivanhempia saa taas kiittää kun tulevat lapsen vahdiksi.

Kaikesta "suuresta illasta" huolimatta menimme aamulla tenavatupailemaan. Oli jotenkin pakko päästä vielä kotoa pois hetkeksi ennen kuin alkaisin silittämään niitä housuja.
Pelkäsin että housut sulaisi rautaan kiinni vain kun näytän niille kylmää rautaa. :D
Ei onneksi käynyt niin.
Sitten olisi sotattava naamaansakin jotakin. Luojan kiitos se silmätulehdus on luullakseni selätetty!!! Ei ole enää silmä kuin "luumu" joka roikkuu mukana... :D

Huomenna menemme erään kerhokaverin luo iltapäivästä leikkimään (no lapset menee leikkimään keskenään) me vieme jotakin välipalaa mukana koska visiittimme heille sattuu juuri välipala aikaan. n.klo 14 huippeille. :)
Ostinkin jo rasian viinirypäleitä (siemenettömiä) sekä pussillisen mandariineja. Katsotaan kumpiako vien, riippuu siitä onko illan aikaan hävinnyt lasten nassuun jo molemmat. xD (ne kaikki).Jospa ei.

Ai niin ja eilen illalla Lanttu nielaisi n.5cm pitkän ohuen  kartonkisuiron joka oli muutaman millin levyinen. APUA!!
Ei auta kuin seurailla ulostetta nyt kulkeeko se läpi, ettei jää matkalle jumiin.Se siitä mun himostani askarteluun ja veikkaan että kun tein sitä atc-korttia jouduin leikkelemään paloja koska kortti on hyvin pienikokoinen normaaliin korttiin verraten. :(
Täytyy toivoa että se kulkisi läpi.

Kuin tilauksesta neiti päkistää ja vieno köntsän tuoksu levittäytyy sisarensa nenään kun alkoi valittaa että "Lantulla on kakka hoututta..äiti!!!"
Joten täytyy mennä vaihtamaan se puhtaaseen ja tilsimään onko se suiro siellä vai ei. :..
Halukkaita ? Anyone?
-Niin arvelinkin, täytyy nyt mennä ja tehdä likaisetkin hommat ihan itse. :D

Mukavaa tiistai-päivää ja vaikka koko tulevaa viikkoa. :)


lauantai 15. helmikuuta 2014

Uutta viikkoa päin!

Niin vaan viikonloppu alkaa olemaan taas pian paketissa.
(no pian ja pian.. onhan vasta pyhäaamu, mutta huomenna on jo taas maanantai ja uusi viikko uusine kujeineen odottaa.)

Hmm...
Maanantaita odotan jo, koska menemme aamusta 9:30 seurkunnan kerhoon.
Viikko takaperin meidät houkutteli eräs ystävä joka käy myös tenavatuvalla ja jonka kanssa sanotaanko nyt "ystävystyin" paremmin viime vuoden lopulla. ;)

Olen myös tehnyt suunnitellen ja sommitellen sitä ATC-korttia saamistani tarpeista.
En voi sanoa kuin että -taas piti mennä persus edellä puuhun... :D
Nimittäin kun siinä tarvikepussukassa oli se takapahvi mihin voi kirjoittaa ne "titlet" ja "Artist" ja "date" -jutut... no en tajunnu että ei olis kannattana sen takapuolelle alkaa "rakentaa sitä kuvaa, koska en saisi mahdollisia nauhoja käännetyksi niiden kappaleiden VÄLIIN piiloon. Äsh! Tokkopa tuon on niin suuren suurta merkitystä. En ole nyt ihan koukuttumassa niiden tekoon, joten...ehkä se ei ole niin suurin synti maailmassa. :D

Mies lähti aamulla aikanaan jo tienpäälle, koska menee muutaman muun kanssa messuille Tampereelle. Minä nousin ylös myös ihmettelemään mitä sitä tekisimme päivällä ja laitoinpa pyykkikoneen pyörimään odotellessa että lapset heräilee. :)

Verhoja voisi silittää- siihen olisi nyt ihanteellisin ja otollisin aika, kun ei ole lapset jaloissa eikä silitysraudan ja sen telineen alla pyörimässä... en taida ennättää kyllä ENÄÄ. Sillä lapset on heräilleet aina tuossa haarukkaan n. klo~ 8:00-(8:30) 9:00.
On kuitenkin 6 verhoa silitettävänä!Olkkariin tulevat. *huokaus*
Kyllä alkaa nukuttaa kun tuota ajatteleekin määrällisesti...Zzz...

Ehtineehän nuo vielä. :)
Kertun 4v kemuille (VOL 2 & VOL 3) tarjoilua olen miettinyt ja osa onkin jo hankittu.
Kotimme muuttuu nimellisesti "Flooran-kahvilaksi" ja meillä vieraille tarjoillaan seuraaavaa:

~ Almondy`s moussekakkua (sitruuna, mansikka ja suklaakakut ostin tarjouksesta)

~ Unelma- kääretorttua (pakastettu ostettuamme messuilta niitä pienen erän.)
~Tuorejuustokakku (jonka anoppi tuo tullessaan)
~Duudsonit vohveleita (mansikka ja salmiakki)

Juomapuolena toimii perinteisesti:
~kahvi
~ sekamehu (anopin ja tädin tekemät)

Eiköhän nuilla saa vaan tyttö käännettyksi kohti 5:ttä ikävuotta menemään. :)
Ainoa asia joka hieman "riepoo" ja "stressaa" tarjoiluun liittyen, on kun synttäreilleen (VOL 3) jotka ovat tyttöni kamukemut, on tulossa 2 poikaa jotka molemmat ovat kananmunalle allergisia kaikissa sen olomuodoissa... mietin, että koska noissa moussekakuissakin oli käytetty kananmunaa, mitäs minä HEILLE varaisin?
Kysyin toisen äidiltä ja hän alkoi luetella että
"Vilhelmiina-keksit on munattomia, tai sitten jäätelö käy myös..."
Okeij...

Itse vaan mietin että alkaako heillä käydä "elo" tylsäksi jos AINA joka synttäreillä he joutuvat tyytymään jäätelöön? (No sillehän ei voi mitään että moinen allergia on heille koitunut), mutta en minä ala erikoisruokavalion mukaan koko pitoja pitämään.

Ehkä voisin jotakin hedelmiä varata...hedelmäsalaattia kenties? (sitten se olisi painotettava että kenelle se on, ettei muut syö sitä ennen kuin he tulee.- Ja tiedän toki ettei sitä tartte olla edes tarjolla ENNEN kuin alkaa ne kamukemut Vol3.  mutta... noh, meillä olis ollu nyt muuten KAIKKI ostettuna, mutta sit jos pitää alkaa väsätä hedelmäsalaattikin vielä niin... hmph!
Ei kai se auta. Pidän kuitenkin silmäni avoimina vielä jos vastaan tulisi jotain mitä voisi ajatella heille...pop cornit koen jotenkin roskaaviksi. (niitä on sitten lattioilla niin kamalasti että...) Jotakin suolaista olis hyvä olla..ne popparit olis helppo tehdä (mikrossa esim.) tai sitten suolakeksejä tarjolle.
Hmmm... mietitään,.. mietitään...  :)

Meidän Lanttu on nukkunut nyt jo keskiviikosta saakka OMASSA pedissä (jatkettavassa sängyssä) koska pääsee jo itse pois pinnasängystään.
Ei oikein haluttanut ottaa riskiä jos yöllä heräisi että hän ei jysähtäisi kiipeillessään sitten pudota lattialle. Olen kyllä viimeaikoina muuttunut itse lasten syntymän myötä herkempi uniseksi, eli herään helposti, mutta en kuitenkaan tahdo herätä siihen että se jysähdys johon heräisit olisi siitä johtuvaa kun hän sattui pääsemään omin avuin punnertaen pois pinnasängystään ja huutaisi laittialla.
Kyllä ne lapset kasvaa sitten nopsaan.. huh huh.
Kerttu ei nuku täysin omassa huoneessaan/pedissään vielä. Iltaisin menen hänen kanssaan kuitenkin HÄNEN huoneeseen ja petiin ja siinä luemme iltasadut ja iltaunilaulut. Sitten kun hän nukahtaa, minä siirryn siitä pois. Yöllä kuitenkin tulee miltei väistämättä aina meidän keskeen tarjoamaan omia hikivarpaitaan meille isänsä kanssa potkien niillä pienillä pikkuriikkisillä visukintuillansa meitä naamariin.Ugh!

Jospa tässä olisi jo postausta vähäksi aikaa.
*poistuu levittelemään pyykit kuivamaan*

keskiviikko 12. helmikuuta 2014

Kirjeenvaihtoringistä saamani atc-tarpeineen.

Eilen oli melkoisen huisi yllätys kun kävin postin hakemassa.
Siellä minua odotti kirjekuori joka sisälsi hurjan paljon kaikkea,paitsi ennalta säännöissä  määrätyt "yllätys nro 1 ja 2" niin mielestäni tämän paketin arvo on varmasti yli sen suuntaa annetun 5€ luokkaa...- vai mitä itse olette mieltä kun katsotte mitä kaikkea kuvassa on!!!!!
Aivan HUIKEAA, kiitos suuresti tästä IHANASTA paketista sinulle Marde ;)
(yritin lisätä kuvaa ottamastani lähetyksestäsi mutta jostakin syystä jossain takkuaa enkä saa kuvaa siirtymään tähän kirjoitukseen :( )

Paketissa oli kuitenkin pitsinauhan pätkiä (vihreää, valkeaa ja punaista), sekä vihertävän sävyistä satiininaruakin (leveähköä),
2 pientä minikokoista "free popcorn"-leffalipun tapaista pilettiä, taustapapereita ainakin 4 erilaista, tarrallisia helmiä täysipakkaus, samoin pääsiäiseen liittyviä tarroja joissa tipu kurkkii munasta täysi pakkaus niitäkin, nappi, ommeltavia helmiä (nappeja?) 4kpl:tta, pahvisia rusetteja 3kpl:tta, hieno Paris-aiheinen atc-kortti. niin kaunis.... (laitan HETI kuvan kun ongelma ratkeaa) lisäksi makusinää oli Pandan "lakupala" suklaalevy sekä SantaMarian lakritsi strösseleitä pieni pussi. ;) Tuli molemmat hyvään saumaan..->tyttären 4v syndet aika piankin joten kun tytär sen levyn nähdessään olisi tahtonut sen syödä, totesin että "leivotaan jotakin mihin ne voidaan laittaa ;)
(ainakin ne strösselit saadaan menemään vaikka täytekakun päällää koristeena jos ei muuten. ;) ) Lisäksi paketissa oli pyöreä pieni kakkupaperi sekä kovia tekstejä tekstein "Ystävälle"-tekstillä. (onkohan materiaali jotakin muovia? tai maalattua puuta?) en tiedä kun paketti ei sitä kerro.

Oli niin HUIKEA se sisältö sekä kirjekin oli niin mukava - eikä mikään lippulappunen vaan useamman arkin mittainen, Ja niin minun tyyliseen tapaan vielä kirjoitettukin. (tapanani on viljellä aina kaikkia sanontoja vähän sinne ja tänne ja Marde harrasti samaa, mikä teki lukukokemuksen senkin puolesta niin "nautinnolliseksi"...olenko vähän itserakas? hehe... no eikai se haittaa jos on vaan ja vähän? .D )

En voi kuin toivoa että minun paketin saaja olisi tyytyväinen saamaansa atc-kortti säläänsä, vaikka tälle Mardelta saatuun verraten se häviää sille mennen tullen.
Tämä olikin minun ensimmäinen kertani kun ikinä-kuuna-päivänä tein moista "atc-korttia". Ehkä se myös jää viimeiseksi, vaikka olen miettinyt aiheita millaisiin niitä voisi tehdä. ;) Ehkä siihen jäi pieni kytö takaraivoon tai alitajuntaani kuitenkin ... ;)
Koskaan ei pidä sanoa "Ei koskaan". ;)



EDIT
Alustavasti kuvat voi käydä katsomassa Marden-blogista, minne hän on ne lähettämänsä matskut kuvannut ja julkaissutkin... Siellä on myös kuva hänen laittamansa atc-kortista. :)
.





perjantai 7. helmikuuta 2014

Leppoisaa viikonloppua odottaen.

Ja näin vaan on saatu viikko perjantaihin saakka varsin mallikkaasti viedyksi.
Mitäs on viikon aikana tullut tehtyä itse kenenkin?
No omasta puolesta voin sanoa painineeni sen atc-kortin kimpussa sekä selvittiinpä me muutamana ilta luistelemaankin koko perheen voimin (tämä siis alkuviikosta).
Sanottakoon nyt se, että itse en kipeän varpaassa olevan patin vuoksi noussut luistimille, vaikka mieli olisi tehnyt. Siksi `luistelin`itse kengillä työntäen rattaita samalla jotka sai toimia tukiaisana (ei kuitenkaan `tukiaisena` minulle) vauhdin hurmassa. :)
Kerttukin luisteli jo varsin mallikkaasti ensikertalaiseksi.
Lähinnä keskittyi kävelemään ne luistimet jaloissaan jäällä ja kääntyi aina katsomaan millaiset jäljet jättää jälkeensä. :D

Hmm.. no jos jotakin "ikävämmäksi" luokiteltavissa olevaa kuulumista pitäisi kertoa, niin siihen ehkä voitaneen luokitella sen minun varpaassa olevan kipeän patin. Sen tiimoilta olin käynyt omalla lääkärillä sitä näyttäen ja se kuvattiin jo joulukuussa.
Nyt sain kutsun (siitä lääkäri reissusta poikineen lähetteen ansiosta) ortopedille viikko takaperin torstaina. Eilen sain siitä käynnistäni saman kirjallisena että se patti on "luukasvain". Se poistetaan parin viikon sisällä (saan siis kutsun saapua sille poistolle varattuun aikaan). En tainnut kirjoittaa kovin selkeää suomenkieltä nyt.. :xD
Mutta tosiaan, on hyvänlaatuinen vaikkakin kipeä jos sitä nykii tai jos joku astuisi varpaan päälle missä se patti on.
Kyllä sitä yli vuodenpäivät katselinkin tuossa ukkovarpaan kyljessä joten on se sekin ollut monessa mukana. :D mm. kätilö joka oli ollessani Lanttua synnyttämässä hieroi sitä , sillä se varpaan hierominen (painelu ja vatkaaminen) kuulemma sai aikaan supistuksia. No siitä en tiedä, mutta lapsi kuitenkin syntyi. (Olenkin jälkeenpäin miettinyt että kipeytyikö se entisestään siitä sen käsittelystä vai muutenko vain se nyt on viime aikoina ollut niin "ärhäkkä"..) Mene ja tiedä, mutta se asia on nyt hoitumassa.

-Antaisivatkohan he minulle sen luupalan mukaan kun poistavat sen? Harvalla olisi omasta luusta tehtyä vaikkapa kaulakorua :) hahah.. no joo, tuo taas minun huumoriani jota tuskin monikaan ymmärtää, mutta se on minun tyylini aina käsitellä asioitakin.
Ei paljon meinaa houkuttele se, että se patti (luunpala) poistetaan siitä paikallispuuduttaen se varvas. "KÄÄKS!" Täytyy toivoa että se varvas todellakin PUUTUU että en tunne mitään!!!! Ei kai sitä luuta ihan helposti napsita poikki, vaikka se ei iso olekaan. "sarvimaiseksi" sen sanoi ortopedi. Selevä juttu.

Kävimme tänään jopa kerhossa. "WOHOU!!!" -pitkästä aikaa.
Se käynti poiki huomen aamulle luistelureissun. :) Kivaa!
Eräs nainen kysyi tulisimmekos me kentälle aamusta luistelemaan?
- Hmmm..mietitään, en muista nyt ulkoa oliko jotakin erityistä sovittuna jo. Tuumin ja kotiin päästyä katsoin kalenterit läpi ja EI OLE MITÄÄN ERITYISTÄ! :)

Huomenissa siis aamusta menemme klo 10 huippeilla luistelemaan. (No minä taaskaan en, mutta jos tyttö vaikka hetken keikuttelisi niiden terien päällä ja tekisi ihastellen jälkiään jotka luistimet jättää kun niille kävelee.. :D
Kai siinä jonkun sanan ehtii taas kuulumisia vaihtaa. :)

Mutta nyt voisin mennä ja keitellä päivän ensimmäiset kahvit. Join kerhossa 1 kupillisen, utta kotona en ole ehtinyt juoda yhtään. Aamulla kun lähdimme aikanaan jo kerhoilemaan. Siinä oli sitä työmaata saada lapset syömään ja sitten puetuksi. Joten ei oikein liioin ehtinyt panostaa omaan syömisiinsä, -vaikka jo klo 06 nousin ja kävin suihkussa.
Aika katosi vaan kaikkea "pientä" tehdessä, luin mm. parin päivän lehdet. Ja sitten herää ensimmäinen ruokittava, sitten laitoit kouluun lähtevälle aamupalatarpeet ja välineet valmiiksi, ja kolmas herää jolle vaihdat vaipat jne. Sitten etsit jo samalla kamppeita (ulkovaatteita) toiselle ja laittelet ne suht.valmiiksi pukemishetkeä odottamaan.
Ja sitten olimmekin jo pihalla luullen että kaikki tavara mitä mukaan tarvitsemme on mukana.
Erehdyin. Puhelimen huomasin puolimatkassa unohtuneen. Noh, hetki ilman kännykkää tuskin tekisi pahaa. Ja ei tehnytkään. Nykyään kun on ehkä liiankin paljon puhelimestaan riippuvainen (kalenteri, minne on tullut laitettua aina osa muistiinpanoista ylös ) ja sitten siinä on kello josta aikaa katsot. Nyt oli orpo-olo kun ei voinut kelloa katsoa. xD
Aikarauta on varsin tarpeellinen kapine ja sen huomaa kun sitä ei ole tai jos se on rikki.

Mutta sinne kahvin keittoon enne kuin olen taas kirjaillut satatuhatta kilometriä. -Riittääkö sekään?

Mukavaa viikonloppua jokaiselle säädyllensä!!! :)

maanantai 3. helmikuuta 2014

Wihuuu!!!

Vihdoinkin sain tietää kuka on parini ViliMarikan järjestämässä ATC-kortti vaihdossa.
Sikäli perin "jänn-nnä juttu" (Lainatakseni Pasila-sarjan hahmoa) että nyt alkaa se todellinen kasaaminen hänen yllätyksekseen.
Kaikki on jo keräilty periaatteessa kasaan ja ne odottaa tuossa vain matkaan pääsyä, mutta ajatellen että mikäli tahtoo vaikka yllätyksenä "kuunnella" saajan toiveita, niin sitäpä tässä meinottelinkin.
Ei sillä ettäkö nuo nyt kovin kauaksi olisi mennytkään saajan toiveista, mutta... noh, katsotaan nyt.
En voi paljastaa liikaa ettei saaja arvaa pariaan jo ennen aikojaan, mikäli kävisi täällä lueksimassa näitä kirjoituksiani.."jänn-nnä juttu kyllä..." :D

Hauskaa ja lempeää päivää kaikille -ainakin sää ei ole kovin pakkasella.
(Meillä vain -2*C)

keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Talven riemuja.

No nyt on saatu sitä lunta ja pakkasta!
Senpä vuoksi toteutimme erään talvenriemuihin kuuluvan jutun, mitä ei oikein voi luonnossa tehdä kesällä saati muutenkaan sula-aikaan. Siihen tarvitaan siis jäätä. :)
Arvaattekos jo.. niinpä.

Eilen kävimme luistelemassa joka oli muistini mukaan Kertulle jo 3:s kerta. Minä olin mukana 2:n kerran,mutta en itse ollut luistimilla suinkaan.
Syy, miksi en itse luistimille nouse vielä on se varpaani sivussa oleva kipeä patti joka estää luistinten jalkaan laittamisen. Tai no voi ne jalkaan laittaa, mutta se painaa ja painettaessa sitä pattia koskee.->ei hyvä siis.
(huomenna olen menossa näyttämään sitä pattia ortopedille joka päättää mitä sille voisi tehdä. poistettavahan se on, se on selvää, koska ei siinä kuulu olla moista.)

Koska luistellaan, ihan muuten vaan,
kun maassa on lunta ja pakkasta!
Koska luistellaan ihan muuten vaan,
no tietenkin talvella!

Oliskin jännä joskus toteuttaa joku laulunsanojen mukaan tapahtuva juttu, eli nyt meillä olis vielä sitten toteutuksen alla se hiihtely ja mäenlasku. :)
Hoksitteko pointin mitä meinasin. - Uskoisin. :)

Tänään olen herännyt ite jo klo 05:30 ja siinä join kupin kahvia ja mietin mitä tänään tekisi. No mitäs muuta kuin valmistelisin lapsille ruoat huomisellekin että on evästä valmiina kun lapsilleni hoitaja tulee tänne minun ollessani siellä lääkärissä. Tein tälle päivää makaronilaatikon jo aikanaan ja sitä jo syötiinkin.
Huomiselle olen aikeissa tehdä vielä vatkatun vispipuuron mustikoista. Kertun toive oli se.

Tosin se, että jos Kerttu jotakin ruokaa toivoo, ei tarkoita että hän sitä sitten söisi maistamista enempää.. ;)
että sellainen tyttö se meidän Kerttu.

Jaahas, se pysähtyi pyykkokonekin. Lantulla oli vaipan ohi mennyt pissat nukkuessa niin peitto piti laittaa koneeseen, Taas, (Ja sanottakoon selvennyksenä että ne pissat oli karannut siis ohi vaipasta Lantulla... ;D )

maanantai 13. tammikuuta 2014

Jotakin tännekin.

Hengissä ollaan.
En vain ole ehtinyt muka `kiireiltä`tänne kirjailemaan.

Ei sillä, on tässä ollut pikkaisen kiirustakin. Viikonloppuna kun sain leipoa lauantaina omena-rahkapiirakan pyhää varten, jolloin menimme Kertun kanssa kummikirkkoon. Kertun kummeista sinne kutsumistamme saapui 1/2 sekä mummo.
Oli se osin jopa liikuttavaa kokemuksena (minulle äitinä) kun Kerttu kävi ehtoollisella kummin mukana. Hän sai tietenkin pienestä iästään johtuen vain siunauksen, ja juurikin se alkoi kostuttaa silmänurkkani. Katsoin itse sen toimituksen etäämpää koska muistissani on niin vahvasti se ehtoollisviinin maku josta minä en pidä. Tai en ainakaan silloin pitänyt kun viimeksi kävin.

Olen ahkeroinut hankkien itselleni kirjekavereita tai noh, ehkä kaksi. Paha sanoa mitään vielä kun on niin alussa, että en ole saanut heiltä vielä ainuttakaan kirjettä.
Mutta yllätyin ihan saamastani palautteesta laittaessani kirjeenvahto ilmoituksen. Jepsistä.

Pitää alkaa iltahommille. Lapsille iltapalaa ja sitä rataa.
Aamulla toivoakseni tarkenisimme lähteä tupailemaan. Näytti kyllä pohjoisesta tuuleksivan, mutta matka ei ole pitkä niin ei anneta sen häiritä. Pistetään vaan enemmän vaatetta päälle!

Niin ja keskiviikkona- eli jo ylihuomenna, tuleekin Kertun ja Lantun kauempana asuva mummo käymään pariksi yönseuduksi meille. Ei tiedä tyttö (tytöt) vielä asiasta mitään. Olkoonpa se sitten heille vaikka yllätys sille päivää. ;)
Itse menen tuolloin klo 16:30 alkavaan seminaariin joka on naapurikylässä ja käsittelee kiusaamista ja siihen puuttumista. Toivon että sieltä jäisi jotakin käteen, ajatellen jo mahdollisia työkuvioitakin tulevaisuutta ajatellen.

Mukavan kirpakkaa pakkaspäivän iltaa teille kaikille!

sunnuntai 5. tammikuuta 2014

Heipsan!

Minä ja Ihana joulun 2014 projektini.

Olen ideoinut kaiken muun keskellä mahdollisia joulumuistamisia jatellen niitä yksinäisiä vanhuksia paikkakunnallamme. (joiden määrä on minulle aivan XX vielä tällä hetkellä).
Siitä huolimatta, ei ole kiellettyä miettiä MITÄ keksisi heille laittaa pakettiin sen kortin lisäksi.
Eilen sainkin mielestäni hyvän idean.. vai sainko sittenkään..

Ajatus välähti, että koska olen jo viime (vuoden 2013) joulusta saakka haaveillut huovuttavani saippuaa villan sisään, niin tekisin sen nyt!
Lahjoittaisin (toivoni mukaan kauniiksi huovutettuja) palasaippuoita nättiin pakettiin laitettuna. (sellofaaniin sekä siihen kortti kylkeen ja eikun "Hyvää Joulua!"

Toinen ajatukseni oli kohdistuen mikäli joku ei jaksaisi itse leipoa, niin voisin tehdä valmistaikinasta leipoen esim. pipareita johonkin rasiaan ja/ tai joulutorttuja. Näitä olisin valmis tekemään vain 1 satsit molempia. Taloudellinen tilanteeni ei sallisi enempää.

Miksikäs ei voisi yhdistää (siitä tulisi vain ehkä liianarvokas yhdelle henkilölle annettavaksi) esim. purkillista pipareita , huovutettu palasaippua sekä kortti.
Toki se on suhteellinen  käsitys minkä arvoista kukakin olisi laittamassa. Minulla tämä `arvo`asiana korostuu ehkä siksi koska koen että juuri MINUN tulisi kyetä jakamaan iloa yksin ja mahdollisimman usealle. Vaikka se ei ole tarkoitus tässä projektissa.

Sää ei ole vieläkään pakkasen puolella. Ärh!
Taidan lähteä laittamaan pyykit narulle. Adios!

torstai 2. tammikuuta 2014

Voi rähmä!!

Kirjaimellisestikin se nyt on niin rähmä kuin vaan voi olla.
Minun piti soittaa aika itselleni terveyskeskukseen tuon jatkuvan silmätulehduksen vuoksi.
Aikaisempi oli minulla joulukuun alussa mihin sain antibioottisalvaa. Sitä toki oli vielä minulla ja se oli säilytettykin ihan ohjeen mukaan jääkaapissa, mutta...
Siinä myös lukee, että suositus on että avattuna säilyvyys on sen 28päivää, ja siitä 2.12 kun sen avasin on jo yli 28päivää.
Hetken näytti että se taitaa auttaa,mutta nyt yläluomi on niin pullakan pinkeä ja se kutisee + yöllä heräsin kun siitä valui rähmää, niin aamulla katsoin viisaammaksi soittaa ajan itselleni saadakseni uuden kuurin siihen vaivaani.
Niinpä menen tänään sitten sinne illasta päivystävälle lääkärille, sillä kaikki muut ajat oli jo menneet.
Eipä sen väliä. Ehtii käydä rauhassa kaupalla ennen sinne menoa.

Meinottelin että täynynee alkaa kokeilemaan joululahjaksi saadusta "Mmmm... suklaa"-kirjasta niitä herkullisia ohjeita.
Ajatuksena oli kokeilla "Lämmin tuorejuustosuklaakakkua". Siihen taidan tarpeet ostella. Seuraavan kokeen teen varmaan ensi kuussa, sillä ei tässä ole varaa ostella leivontatarpeita joka viikko kuitenkaan.
Ja sitä paitsi, kohtahan tässä joutuisi jo vaatekauppaankin kun ei mahtuisi enää entisiin vaatteisiinsa syötyään herkkuja niin maan kamalasti. :D
Hammaslääkäristä puhumattakaan vaikka ne hampaani pesen niin ne näkyy vaan reikiintyvän siitäkin huolimatta. :(

Nyt lähden ruokkimaan pienintä Lanttua joka taitaa itkeksiä hieman nälkäänsä. On kyllä väsynytkin, kuulee jo äänestä kuinka ulisee itkeä joka asiasta leikkiessään siskonsa kanssa.

joten mukavaa tammikuuta teille! ;)

keskiviikko 1. tammikuuta 2014

Hip hip heippati hei.

Sanoisinko että meidän Lanttu on tänään askeltanut enemmän kuin ehkä koskaan aikaisemmin tähän saakka alkaen hetkestä jolloin otaksuimme hänen oppineen kävelyn saloihin ilman tukea.
Välillä on mennyt jopa miltei juoksuaskelin ja samaan aikaan taputtanut käsiään naurussa suin yhteen. (selkeästi tulkitsisin sen siksi että hän tajuaa mitä tekee ja on siitä sen vuoksi riemusta suunniltaan). Hyvä hyvä!

Tänään ei ole meillä kummoisenpaa tehty kuin syöty käpynakkeja sekä kaverina oli sitten makaroonia keittettynä.(kun Kerttu sitä suostui syömään siten).

Vielä saunominen tiedossa, täytyykin lähteä pesemään Kerttua joka on liotellut itseään jo hyvän tovin ammeessa istuen. :)

Näin on hyvä alkaa vuosi 2014. ;)