Sairasvuoteelle mätkähti eilen iltapäivästä ÄITI-karhu. :(
Puolilta päivin eilen alkoi ensin kamalasti väsyttää. Tuntui että minä nukahdan istualleen/seisaalleni tai miten ikinä vain olinkaan. Pahinta oli kun mies oli töissä ja olin kotona lasteni kanssa kahden. Ei auttanut kuin sinnitellä. Vanhemmalle pyörimään sen lemppari dvd ja pienempi viereeni tutin kanssa. Sitten sammahdin. Havahduin kun ovi kävi ja mies tuli ruokatauolla käymään kotona.
Hän keitteli kahvit...minua vilutteli hieman ja väsytti.
Kun mies oli lähtenyt koitin juoda kahvia lämmikkeeksi jos se auttaisi. En saanut alas kahvista kuin muutaman hörpyn sillä se alkoi etoa minua enemmän.
Koskaan ei ole kahvi maistanut niin vastenmieliselle kuin eilen. Altaaseen oli kaadettava.
Mittailin lämpöjäni...36.72 (minulle tuokin on jo "korkea" ja olo oli kamala)...37:12..väsytti ja vilutti...otin finrexiä ja peiton alle makoamaan.
Kun mies tuli töistä minä "huokasin" , sillä nyt saisin ns. "sairastaa ilman että tarvitsee samaan aikaan vahdata mitä kukakin lapsista tekee".
Nukahdin ja nukuin kunnes herään isännän sanoessa:"Meille taisi tulla vieraita.."
Anoppi ja appiukkohan ne tuli.
Minä kuikistelin peiton alta, sillä palelsi ja väsytti myös. Käsissä ei ollut voimia jopa kuumemittari tuntui liian painavalta kannatella käsissä.
Kun vieraat lähti, minä jaksoin jopa jo hetken aikaa olla ylhäällä vaikkakin palelsi. Mittasin tuona aikana korkeimman tulokset 38.76 ja otin aina 2h välein mustaherukka finrexin. Se auttoi kohentaen olojani siedettäväksi.
Illalla (alkuyöstä?) menin nukkumaan sitten n. klo 22 aikaan. Sitä ennen ei tuntunut yhtään unettavan. Silloinkin menin tyyliin "väkisinmakkaamaan" :D
Klo 02 herään kun Kerttu itkeskeli omassa huoneessaan. Menin sinne ja pyysin tulemaan äidin viereen isoon sänkyyn ja tyttö tuli.
Klo 03:30 herää Lanttu ja kävin antamassa hälle ison pullollisen maitoa,
Siinä mennessäni pitkäkseni tuli röyhtäys joka nostatti kertaalleen syötyä ruokaa nestemäisessä muodossa ruokatorveen. Nielettelin sen paniikissa alas "EIKÄ- NYTKÖ- ON-MINUN-VUORONI-ALKAA-OKSENTAMAAN?!?" Mutta se meni ohitse... Ei tarvinnut.
En ole oksentanut edelleenkään. Hyvä merkki on ollut se, että lämmöt on olleet koko aamun alle 37 ja join jopa kahvia omasta mieliteostani sitä kohtaan johtuen!
Luulen, että olisko tämä pöpö miedompi lajike kuin vuodentakainen virus jonka sairastimme. Se olikin varsin raju. 1 vuorokauden aikana mikään ei pysynyt ja kun tuli niin sitä tuli kirjaimellisesti molemmista päistä samaan aikaan!!!!!
Onni oli tuolloin se, että koko sakki ei oltu samanaikaisesti siinä vaan jälleen porrastetusti. Olisipa muuten ollut paljon pyykättävää... >-<
Nyt alkoi äidin rakas Lanttu itkeä, heräsi. Joten mukavaa päivää ja viikkoa kaikille!
(tässä jäi sitten TAAS kerran tenavatupaileminen väliin kun tämä mamma sairastui...)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti