torstai 30. toukokuuta 2013

Huh hellettä...

- Sanois jänis pakkasella.
Mutta minä sanon ihan vaan muutenkin, nyt näin kesän ollessa aluillaan.

Tänään olen käynyt tätini luona aamusta ja pian lähden Lantun kanssa hänen kumminsa luo.
Leivoin (äitini pyynnöstä) hänen jouluksi ostramansa torttulevytaikinat viinereiksi. Pistin vaniljakreemi mössöä ja sitten raidat punaista pikkuleipiin laitettavaa hilloa. Se hillo kun oli ainutta paistonkestävää, niin sitä sitten lisäksi makua antamaan.
Viinerit onnistui mielestäni ihan Ok. Tein sellaisia super  helppoja "raitaviinereitä, laittaen levyjen keskelle vain kasan sitä vaniljakreemimössöä ja sitten vaniljakreemimössön keskelle ohkaisesti mutkitellen sitä punaista hilloa. (pursotin sen punaisen hillon siihen kun oli jo valmiiksi pursotinpussissa.)
Näitä viinerilevyjä otan sinne Lantun kummitädin luo mennessäni mukaan.

Kävin myös AIVAN YKSIN kaupalla ja ostin kortin jonka postitin isovanhemmille sinne meidän omaan kotipitäjään. Kirjailin siihen tyttöjen lomaterveiset siinä muodossa mitä olemme tehneet... En löytänyt paikkakuntamme korttia joten oli tyytyminen sitten sellaiseen korttiin jossa oli kaksi kissaa.
Mietin ensin olisiko ehkä hevosaiheinen kortti ollut paikkakuntaamme kuvaava, mutta sitten mietin että "jospa he eivät tiedä/ ole kuulleet edes sellaisesta, niin ihmettelevät sitten kuvaa kortissa..X)
- Jos jotakin voi tehdä vaikeasti niin minulta se onnistuu... :D
Alkaa nyt miettimään mitä kukakin ajattelee mistäkin ja millaisia johtopäätöksiä joku voisi tehdä jostakin kuvasta.
Noh, sinne lähti kisu-kortti.

Huomenna tuleekin sitten isäntä luoksemme. Huomenna sää enteilee jo sateiden alkamista. Siksikin olen tänään pyrkinyt olemaan paljon ulkona, lähinnä on tullut käveltyä vähän siellä sun täällä. Ennemmin olen liikkeessä kuin makoilisin paikoillani jossakin aurinkotuolissa. Se ei ole ihan minun juttuni. Tai voisin makoillakin mutta sitten siirtäisin sen tuolin varjoon.

No tässäpä tätä kuuluilemista olikin taas.
Joten viettäkä ihanan aurinkoisen lämpöinen päivä kaikki!!! :)


Edit. 30.5.2013 klo 19:45
Nytpä on käyty Lantun kummin luona. Hienosti meni sielläkin. Lanttu nukahti matkalla sinne mutta nukahtipa hän sitten perillä tämän kumminsa olkapäällekin (olkaa vasten ollessaan hänen sylissää).
Oli kiva vaihdella terveisiä kuulumisineen puolin ja toisin.
Huomenna-perjantaina, onkin toiminnallinen päivä ajatellen lauantain juhlia.
Sää suosii ajatellen leipomista, sillä on lupaillut jo sateiden alkamista huomiselle. Mikäpä siinä jos/kun joutuu leipomaan, niin toiveena olisi ettei olisi ihan painostavan hiostava sää (lue: helle ulkona) jotta paistaminen ei olisi enää niin tukalaa. :D
- Tokihan aina saa toivoa, on eriasia toteutuuko toive ja miten...

tiistai 28. toukokuuta 2013

Ihanaa lomailua

Kerronpa nyt jotakin meidän tähän astisesta loma reissustamme.
Tiistai aamuna heräsin itse 4:30 kellon soidessa minua ylös. Siinä hetken (jos toisen mietin) mihin aikaan herättäisin Kertun/ kummanko herättäisin ensin, Kertun vai vaihtaisinko pienemmän Lantun" sitä ennen jo kuivaan vaippaan jne..!?!
Herätin sitten ensin Kertun n.klo 05.
Tyttö ponkaisi -viimein virkistyttyään ja potalla käytyään ulkokamppeisiinsa ja aloitti jälleen hokemaan:
- Mennään jo ettei myöhättytä!
(En tässä vaiheessa ollut vielä ehtinyt "Lanttua" herättää ollenkaan, saati syöttää.)
Joten sain aikalailla rauhoitella häntä malttamaan ja jälleen odottamaan. :D

Asemalla olimme tällä kertaa vain puolituntia ennen bussin saapumista. Verraten messureissuumme-jolloin olimme asemalla jo tuntia ennen bussin lähtöä, tuo oli aika hyvä "saavutus"(parannus) edelliseen.
Minä kuitenkin mieluummin olen asemalla sen ½h ennemmin kuin ½h myöhemmin todetakseni:
-ei ehditty!
;)

Eilen kävimme ensin Iisalmeen saavuttuamme prismalla josta ostin tytöilleni juhlamekot. (Tai noh, katsotaan nyt lauantai aamuna laittaako Lanttu/Kerttu minkä mekon päällensä.) Mutta se oli hyvä syy minulle saada hieman törsätä heihin taas kerran rahaa.
Hiki kyllä tulee (ja tuli jo siinä kassallakin kun kuulin loppusumman...) mutta...menköönsä nyt. Kituutan sitten omistani nipistäen omia menojani.
(-mitä menoja?) hehe...
Saavuttuamme kotipitäjään, kävimme mummoni luona. Hän oli tehnyt kesäkeittoa ja kävimme sitten syömässä. Siitä kotiin hetkeksi (majapaikkaamme äitini luo) ja huilailua.
Kävin hakemassa erään Kertulle ostamani Angry birds-kaulakorun ja siitä sitten entiseen mummolaani enoni luo. Siellä pika visiitti (joimme kahvit hetken turinoituamme) ja lapset katselivat pihalla laiduntavia lehmiä (Olivat pellolla, ei siinä mielessä "pihalla" että talonpihalla ihan olisivat olleet... :D)
Lystiä oli.
Kerttu latasi siellä ollessamme taas erään viisauden liittyen lehmiin:
- minä en kyttää muttitta, ne haitee pahalle!
Onko joku muu pistänyt merkille lehmien värin vaikuttavan niiden ominaishajuun? :D No, Kerttu sen päätelmän teki,

Täältä suuntasimme vielä minun hyvin vanhan tätini ja hänen miehensä luo.- siellä suunnilla kun olimme jo valmiiksi. Siellä laitumella näimme hevosen joka oli tätini miehen hevonen. Komea näky ja kesykin se taisi olla ajaessamme pellon vartta tien vieresä , hevonen lähti tulemaan komeasti lönkytellen kohti ja seueasi autoamme hetken matkaa. :)

Kylläpä kun kotiin taas pääsimme tuolta reissulta jokainen (lapsista) sai unen melkoisen nopeasti. Lanttu kävi pesuilla, söi ja nukkui aamuun saakka.
Eipä se Kerttukaan kauaa unta tarvinnut houkutella kun unten maille vaipui hänkin.
Itse heräsin yöllä -onkokellään kokemusta siitä kun silmät vain "lävähtävät auki kesken unen" ja mietit siinä katsellessasi ympärille "Missäs minä oikein olen!?" Vaikka ensimmäinen ajatus on että olet siellä omassa kotonasi, niin mietit kuitenkin (huolimatta oudomman näköisestä ympäristöstä) että miten tuossa on tuollaisia jne.
Seuraavaksi aloin hamuta vierestäni isäntää, miettien "Jokohan se on lähtenyt töihin? mikäs päivä nyt onkaan?Missäs hän muuten sitten olisi kun ei ole vieressäkään?!?".. :D
Sitten huomasin lattialla sänkyni vieressä sen suuren punotunkorin jossa "Lanttu" nukkui ja muistin;
- Ai niin, täälllähän me olemmekin...

Aikas huonoa säätä lupailee tällä hetkellä lauantaille, juuri siihen YO-juhlien ajalle. Ukkosta ja sadekuuroja! Tulee olemaan mökissä lämmin ja tiivis tunnelma jos uloskaan ei pääse.
Voihan jehna... nooh, jospa se menisi pian ohi.
Se enää puuttuu että sähköt katkeiais silloin juhlien aikaan-> siihen loppuisi sitten kahvin keittäminenkin kuin seinään.
Tänään olen aikeissa käydä Lantun kummin luona iltapäivästä. Hän kun niin kovin tahtoo nähdä meidän "Lanttua" ja tokihan minä ymmärrän sen.

Äskettäin tein taikataikinaa ja painelin "Lantun jalan kuvia" jotta saan viedä/jakaa niitä kylän immeisille, käynnistämme muistona. ;)
Notta näin...
Aurinko paistaa ja jospa se veljeni kuvaisi minun tyttöjä tuossa jossakin vaiheessa omalla järjestelmä kamerallaan, niin saisin niistä teetättää kuvia netin kautta. Oli omat YO-kiitos kuvat jo tilannut ja nehän oli aikas hienoja. -> tarkoitan että aivan kuin valokuvaamossa otettuja! Kesäleningit tytöille päälle ja kukat korvan taa ja - HYMYÄ, SANO MUIKKU!*naps*

Jees...tässä tärkeimmät.
Nauttikaa auringosta jos missä se nyt paistaakin.

maanantai 27. toukokuuta 2013

Helle vinkki nro 1.

Aivan MAINIOTA laittaa vesipullo pakastimeen jäätymään.
Laitoin itse 0.5L (muoviseen) vesipulloon vettä -en ihan täyteen sillä itselläni pullo ei mahdu pystyyn vaan joutuu kenottamaan-> ei jäätyessään ole ihan piripinnassa vesiraja sitten.
Kun nostaa pullon (jo) aamuvarhaisella vaikka jääkaappiin se sulaa hitaasti.
Mennessäsi ulos ota tuo pullo mukaasi ja sinulla on koko ajan mukanasi hitaasti sulavaa raikasta ja kylmää vettä!
Mikäli jäävesi menee "kuumille kiville" (on kova jano) voi pulloa täyttää hanavedellä aina kun sinne mahtuu-> se pysyy kylmänä ja sinulla on enemmän vettä ottaa pidempiä/isompua kulauksia :)
SUOSITTELEN LÄMPIMÄSTI sinne, missä lämpimät kelit vain on ja jatkuu.
Sillä nestetasapainohan on muistettava helteessä ja suojattava pää välttääksesi auringonpistoksen ikävyydet.

sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Loppuvalmistelut.

Huomenta.
Minut herätti aamuvarhain kärpänen pöristellen aina naamalle tai muuten suristellen kasvojen läheisyydessä. Aikani huidoin ja totesin etten olisi halunnutkaan nukkua yhtään pidempään. Kellohan oli vasta vaille 5.

Nyt olen saanut vastentahtoisesti vielä kerran pyykkikoneen päälle ja koittanut saada aikaiseksi edes miettiä että mitä niihin reppuihin pakkaan... En ymmärrä miten se voikin kehtuuttaa niin paljon...
Kaupassakin on käytävä, sillä ylläri ylläri - MAITOHAN se meinottelee loppua!!!! :D
Samalla ostan jotakin muutakin tarpeellista. (mm. suodatinpusseja, koska voisin lyödä miltei pääni pantiksi että ellen osta niitä niin ei muista isäntäkään ja jos ei jo huomenna ole hällä "katasrofi"niiden loputtua käsillä niin keskiviikkona viimeistään... xD )

Eilen ostin Kertulle eräältä kotipitäjässä asuvalta naiselta angry birds-kaulakorun.. Sovin alustavasti hakemavni sen hältä tiistaina klo 16 jälkeen.
Tyttö (Kerttu) on muutenkin ihan jo lähdössä mummonsa luo. Taas herättyään sanoi:
- Nyt pittää mennä ettei myöhättytä! Millonka mennäänXXXXX-mummon luo?
(Oli narrattava sen vähän että tämä mummo on muka töissä, että emme voi mennä ennen kuin huomenna. Ettei hän pääse meitä hakemaan aikaisemmin asemalta...)
*tässä on kädet-pistäkää rautoihin ja viekää häkkiin, mikäli tuo olki maailman pahimpia valheita omalle lapselle joka on niin yli-innokas lähdöstä ja kaikesta siihen viittaavastakaan.)

Tänään näyttäkin tulevan taas oikein lämmin päivä. Hyvä hyvä. Kuivuupahan pyykki ja minun farkutkin nopsasti jotka pesuun laitoin.
Mutta ehtisin varmasti ennen koneen pysähtymistä esivalmitella päivän ruoan jo vaikkapa uuniin tässä, eli eipä sitten muuta tällä erää..
HEPS KUKKUU! :)

Kesän 1.kakku...

Tein aika extempore tavallaan herkullisen kakun. :/
Syyn siihen antoi meidän Lanttu viettäessään tänään nimipäivistään osaa 1/3. (siis siinä mielessä 1/3 kun on 3 nimeä ennen sukunimeä...)
Kaikki kävi siinä mielessä "äkkiä" kun huomasin aamupuuroa tytölle ottaessani että:
-Hupsista, hälle ei olekaan enää yhtään "lihaisanpaa" ateriaa!
Eikun ostamaan. Toinen tyttöni keksi siinä jostakin haluta jonkun ihme "kiti-ilmapallon". Aloin sitten miettiä että `olikohan siellä meidän kaupalla muka moisia edes...?`, mutta myönnyin ottamaan tytön mukaan saatuani hältä sitä ennen luvan laittaa jo roskiin erään jostakin mummonsa hälle ostaman (markkinoilta?) ilmapallon joka oli jo niin luttero ja pyöri aina (jokseenkin ärsyttäen minua) lattioilla millon missäkin huoneessa.
No ei ollut mitään "kiti-ilmapalloja"-aivan kuten arvelinkin.
Siispä korvasin sen (tytön itsensä myöntyessä ehdotukseeni kun hän niin kovin oli päättänyt että tahtoi jotakin ilmapalloja) ehdotin angry birds-ilmapalloja.
- JOO.KYLLÄ! Tyttö riemastui.
Painotin että "JOS NÄMÄ OSTAMME NYT VOIT UNOHTAA SITTEN MUUT ILMAPALLOT".
Tiedä sitten kauanko hänen ikäisensä sitä muistaa/ymmärtää... :D

Illalla ne angry birds pallot oli jo saippuakupla purkissa KAIKKI. Tein tytölle fairystä saippuakuplien puhaltelua varten nestettä tyhjään (pestyyn) Pilttipurkkiin ja se liirinki oli kaadettu siitä ulkona koiran vesikuppiin. - Hooray! Eikä siinä kaikki...
Hän oli tonkinut jostakin maasta kastematoja sankkoonsa ja sitten ne ilmapallot (puhaltamattomat vielä) oli samassa astiassa niiden kastematojen kanssa.
-Puhalla äiti iimapallo!?!
- No nyt kun näin missä ne on olleet, niin kuule EN puhalla...
Isänsä pesi sitten ne ilmapallot ja en tiedä mihin hän ne ripusti kuivamaan... :D
-Jos pisti pyykkitelineellemme ulos, niin saattaa herättää kyseenalaisia mielipiteitä sen näyn näkevissä...
(anteeksi kaksimielisyyteni riistäytyi käsistä taas kerran!!!!)
Tässä vielä lopuksi Kertun "bongaama" pilvi ollessaan pihalla. Tyttö sanoi niin iloisena että;
- he on kala!
Enhän voinut äitinä muuta kuin rientää sisälle hakemaan kameran jotta saan ikuistetuksi hänen sanomansa. :D Onko tuo isompi pilvistä nyt (enää) kovin "kalamainen"... Niin hän sen näki. Tuskin se ehti kovin paljoa muuttumaan hakiessani kameraa,koska tiesin missä se kamera oli.



Tähän kuvaan onkin hyvä päättää postaus ja painua pehkuihin itsekin..Öitä. Aamulla onkin pakkailut mielessä- kenties vielä pyykkäämistä ennen ti aamua. Zzz...

perjantai 24. toukokuuta 2013

Toiminnallinen leski.

Enpä voisi sanoa nukkuneeni viimeyönä liioin. Ei kellään mitään valvottavaa sairautta ollut, mutta uskomattoman hyvin sekoittaa pakkaa jo se jos/kun toisen osapuolen- tässä tapauksessa mieheni, oli lähdettävä jo aikanaan ajamaan kohti Joensuuta oman toiminnallisen harrastepäivänsä tiimoilta.
No, siitä syystähän meillä hiljennyttiin illasta jo varsin "varhain" ajankohtaan nähden.
(Perjantai, viikonlopun alku ja meillä isäntä meni petiin siinä klo 20:30 aikaan.)
Minä lapset nukutin sitten. heheh, hauskaa siinä se, että koska pienin "Lanttumme" normaalisti uinahtaa aikanaan ölinäänsä omaan petiin, mutta nyt kun laitoin hänet petiinsä normaaliin tapaan, se hänen ölinänsä tuntui aiheuttavan närästystä toisessa osapuolessa saaden hänet "höhkimään"  kovaan ääneen. Niinpä hain Lantun meidän keskeen Kertun petiin. Siinä olimmekin kuin ne "sillit suolassa".

Lanttu sitkutti potkia joten eihän siinä Kerttukaan päässyt uneen...minä puolestani kävin horroksessa mutta samalla estelin Lanttua potkimasta pitäen välillä hänen jalastaan kiinni ja sitten se jo tarrasi Kerttua kasvoista, joten vaihtelin pidellen häntä välillä kädestä ja välillä jalasta. Muistutti kyllä mukavasti olemassa olostaan (Lanttu) sillä tasatahtiin sätkimisellänsä.
Ei olisi enää ryömiminen hällä etäällä. Siitä vain on kiinni että hoksaisi liikuttaa/siirtää käsiään eteenpäin, tai vetäisi itseään käsillä samalla kun potkuttaa vatsallaan ollessaan.
Illalla sitä "menoa" seurasimme hänen ollessaan lattialla. :)
Kaikki keinot otimme käyttöön. Minä makasin hieman etäämmällä kädessäni houkuttimena "Liberolta" saatu helistin kädessäni ja heiluttelin sitä kannustamalla samalla:
- No niin, nyt siitä ponnistat ja liikutat käsiä,,,hyvä hyvä!!! :)

Tälle päivälle ajattelin pestä muutaman ikkunaruudun sisäpuolelta. Nyt kun ostin eilen sen ikkunankuivauslastankin!  :D
Sitten jos kävisimme kaupassa ostamassa suolaa ja jotakin eväistä bussimatkaamme varten tiistai-aamuksi.
Suolaa siksi että ajatuksenani oli kokeilla väsätä kotona taikataikina jotta voisimme tehdä jotakin pientä jotka sitten voisimme maalata (esim.vesiväreillä).
Ja silmitellen jo sitäkin kunhan se poika tulee meille hoitoon, niin jos sitten tekisimme jonkun päivän "puuhana" siitä jotakin.
Jos kellä on hyvä taikataikinaohje niin saa vinkata! Illalla googletin ja muutaman löysin..
Ajattelin kokeilla itse TÄÄLTÄ Lastenmaa.fi-sivulta löytämääni ohjetta.
Tietäisi vain miten PALJON sitä tulee..tuntuu tuossa ohjeessa suolanmäärä (3dl) niin hurjan suurelta... se taikina kun ei sitten säily pidemmän päälle vaan olisi syytä lätöstellä aika "pian".

Puistossakin meinasin lasten kanssa käydä, -ellei sada.
Siinä sitä on puuhastelua päivälle jo. Enempiä kannata suunnitella ennakkoon kun ei kaikki kuitenkaan toteudu.

Mukavaa lauantaita jokaiselle tätä lukevalle! :)


(kuva lainattu Googlen kuvahaulla "rantasauna".)

torstai 23. toukokuuta 2013

Torstai- jotain uutta...

Itse torstaissa ei ole mitään uutta minulle tällä ikää, mutta päätin kokeilla jotakin minulle uutta tänään ja se jokin oli sitten niinkin `eksoottista`kuin vain munatonta pannukakkua. :D

Täytyy sanoa että olipas aika vinkeän makuista. (Siis ihan aikuisten oikeesti se oli hyvää!)
Mutta jos jostain pitäisi hakea jotakin "valittamista" niin oliko sitten vika paistajassa vai paistettavassa (paistettavan koostumuksessa?) tai uunissa... paistoin ohjeen mukaan 30min ja se oli silti varsin vaaleaa kun otin uunista pois. Kun se jäähtyi maku oli varmaankin juuri tästä syystä aavistuksen `taikinamainen`...
(Veikkaan ettei isäntä meillä pidä siitä... katsotaan kuinka se maistuu...)

Ohjetta kokeilin ihan siksi, kun lupauduin ottamaan hoitoon yhden pojan joka on miltei Kerttumme kanssa saman ikäinen.. tai onkin ja vähän päälle. Hän on allerginen kananmunalle ja vaikka siihen kun hän tulee meille päivähoitoon 5 päivän ajaksi, niin aloin jo "harjoitella" munattomien ruokien tekoa.

Huomenna,perjantaina saan tietää hieman lisää pojan äidiltä mihin nyt tarkennuksia tarvitsen. Lisäksi huomenna on meidän toukokuun viimeinen kertamme tenavatuvalla, koska tiistaina lähdemme tyttöjen kanssa linja-autolla reissuun ollen ainakin pyhään saakka reissussa.
Kuitenkaan ei olla menossa sellaiseen korpeen,minne ei olisi sähköjä vedetty joten pääsen varmasti päivittelemään kuulumisiani :)
- sikäli mikäli ei ole jotakin muuta niin tärkeää etten ehdi koneella pientä hetkeä viettämään.

Aamulla mietiskelin myös mahdollisia aamupala vaihtoehtoja samoin kuin päivällis vaihtoehtojakin jälkkäreineen että ne olisi munattomia.
Toivonkin että juhannuksen jälkeinen viikko olisi sään puolesta hyvä jotta voisimme olla paljon ulkona.

tiistai 21. toukokuuta 2013

Tiistai

Tälläisen kortin sain illalla tehdyä pikkuveljeni YO-kortiksi.
 
Kerttu chillaa VAUVAN paikalla rattaissa ;)


Molemmat äidin ihanuudet paistatteli päivää lakanalla makoillen.. :)


Veljeni YO-lahjaksi olen nyt ajatellut (tällä hetkellä) ostavani joko jonkun hyvän/hienon pussilakana setin mutta mikäli en sitä sellaista löydä niin annan hänelle 50€ joko rahana tai lahjakorttina.. Se on jotakuinkin noin.. mielessäni oli ostaa sininen ruusu hänelle, mutta kun se kukkien antaminen on jokseenkin "hukkaan heitettyä" rahallisesti ajatellen.. ne kun ei kestä kauaa... Katsotaan nyt miten teen sen kukan kanssa, ostanko yhden sinisen ruusun vai annanko senkin vaikka rahana. :D
Tänä aamuna etsiskelin värssyä kortiin ja mielestäni häneen/hänelle sopivan löysinkin :) Jei!

 

Tupailua ja siivoilua.

Aamulla pistin jo lapsille "mekot" valmiiksi että kun lapset heräilevät niin lähdetään tenavatupailemaan.
Niin sitä sitten mentiin. Itseasiassa käytin sitä "pakokeinona" pois kotoa siivoilun aloittamiseksi. :D
Ei täällä nyt muuta kummenpaa iivoilemista mutta petivaatteet ajattelin illalla että "ne täytyy vaihtaa!"
Sen verran oli koirakin tassuillaan tuonut hiekkaa yms. petiin ettei enää oikein kivalta tuntunut nukkua siinä. (unohtamatta niitä mahdollisia lintukirppuja joita oli meillä jo kertaalleen saatu häätää pois...)

Niinpä otin petivaatteet pois ja laitoin ne jo koneeseen.
Sitten iloisin ja kevein mielin kotoa tuvalle, missä meillä kaikilla oli taas kerran niin hauskaa!
Kerttukin viihtyi, samoin Lanttu. Hän oikein uinahti kesken kaiken. xD
Toisinaan ihmettelen miten hän voi nukkua jos siellä sattuu oolemaan hieman kovempi melu.(mitä ei liiemmin kyllä ole, mutta se riippuu aina minkä verran porukkaa siellä on ja millaisia lapsia- Onko vilkkaampia vai hiljaisempia enemmissä määrin...)

Kotiin tulimme kiertäen hieman pidempää kautta. En millään tahtonut tulla lyhintä reittiä sään ollessa niin kaunis.
Perille päästyä pistin sen pesukoneen töihin ja katsoin valmiiksi uudet petivaatteet jotka tulisin laittamaan sitten petiin.
Vein täkitkin ulos ja voi kauhistus kun tamppasin niitä...en ollut uskoa silmiäni mikä MIELETÖN PÖLY niistä lähti!!!! HUH HUH!!!
En ihmettelisi enää jos siellä olisi ollut joku muukin kirppu kuin "lintukirppu" joka kutittelee... :D

Nyt kun lattia kaipaa enää pientä imurointia on hyvä lähteä käymään naapuri pitäjässä sen verran että otan edes kyytiä, kun mies ajaa.. Ei ole liioin itsellä valuuttaa törsäilyyn, ei ennen perjantaita jolloin on tämän kotiäidin "tilipäivä".
Siitäkin on säästettävä ja oikeastaan ostettava juhlavaatteita tytöille YO-juhliin.
Mietin että jos ostaisin veljelleni pussilakanasetin, mikäli sellaisen järkeväkuosisen löytäisin.(S-ryhmän kaupasta tietenkin jotta saan itselle edes bonukset!!!!) ;)
Tai vaihtoehtoisesti jos antaisin 50€ rahaa... täytyy katsoa mitä/millainen tarjonta prismoilla on pussilakana settien suhteen. (en kuitenkaan ilkeä mitään edullisintä "House"-merkin pussilakana sarjaa ostaa... xD
Vaikka en sitä merkkiä väheksy lainkaan...koska ostan useinkin sen merkin vaatteita ja kodintuotteita jos tarvis iskee.


Jospa lähden heiluttelemaan sitä imuria vielä niin olisi sekin sitten niinkuin tehty. :)

IHANAN AURINKOISTA PÄIVÄÄ KAIKILLE- NAUTTIKAA NÄISTÄ SÄISTÄ OLEMALLA ULKONA!!!!!

sunnuntai 19. toukokuuta 2013

Voe muanantai.

Ei muuta kuin viikko alkaa sitten ajanvaraamisella tk.lle meidän pienimmälle "Lantulle".
Syynä se silmäluomessa oleva näppy joka ei ole poistunut edes siitä 5+2päivää kestäneestä antibioottisalvakuurista huolimatta...
Soitan nyt ja kysyn että antavatko he sieltä sen lähetteen silmälääkärille, kuten silloin oli puhe, vai kuinka edetään, tartteeko sitä vielä tulla näyttämään...?

Sikäli siinä on muutosta tapahtunut että ennen lääkekuuria luomi on normaali, mutta siinä oleva kohouma /näppylä, oli punertava kohouma. Kun kuurin aloitti niin se näppylä kasvoi ja muuttui valkeaksi.(vitsi-> odotin suunnilleen kevyt sandaali kädessä koska sieltä kuoriutuu pieniä hämähäkkejä vipeltäen jolloin pääsisin läpsyttämään ne hengiltä...) mutta ei, se ei puhjennut itsekseen. Päin vastoin kuurin loputtua se alkoi näyttää kuivamisen merkkejä ja muistuttaa nyt lähinnä kuivamassa olevaa tai osin kuivunutta "syylää".
Hirmuisesti kiinnostaisi tietää MIKÄ se on ja MISTÄ se on tullut siihen.
Näärännäppy se ei ole, sen totesi lääkärikin kun kävin ensi kerran reilu viikko sitten sitä näyttämässä.
Silloin oli puhe että jos se ei katoa niin silmälääkäri saisi katsoa sitä. Nyt siis kysynkin antavatko he sieltä lähetettä vai pitääkö siis käydä vielä...

Toinen "potilas" oli aamusta Kerttu kun näytti varpaansa tyvessä olevaa tikkua jonka oli ilmeisesti eilen siihen ulkona ollessaan saanut.
Voi meidän "draama-Queen" kuinka huusi olematonta kun otin sen pois. Ei minun tarvinnut sitä tikkua liioin nykiä kun se jo jäi minun käteeni (kynteni alle).Sai potilas siihen muumilaastarin (henkinen puoli sillä paikattiin siitä kärsitystä kärsimyksestä...heh)
Mutta neiti keksi että "Minä en voi kävellä...yhyyy...sattuu jalkaan..."
Mietinkin että kuinkas teen jos täytyy lähteä näyttämään toista lääkärille vielä, ja toinen ei suostu kävelemään, perillä viimeistään on rattaat jätettävä enkä kykene kahta lasta kyllä kantamaan. Täytyy toivoa vain että hän unohtaisi sen "pienen pipinsä varpaassa..."
En ala paapomaan noin pienen vuoksi häntä. (paapomaan=> lellimään että alkaisin kantamaan....ehei..kokeilla toki saa, mutta ei tule onnistumaan.)

Jaahas, se soittoaika alkaakin olemaan jo käsillä tuota pikaa. Lapsetkin katsovat Mtv Junior kanavaa joten tilanne on mitä ihanteellisimmillaan nyt.

Oikein mukavaa aluilla olevaa viikkoa kaikille....

Hauska lauantaimme.

Ensin tuntui lauantai hieman "pitkäveteiseltä" kun mieskin oli omien harrastustensa parissa jo aamusta saakka.
Kävimme neitien kanssa kaupalla aamupäivästä `ihmisten aikaan`(eli jo ennen klo 10) ja siitä sitten puistoon päivää eteenpäin kuluttaen.
Koska oli sirkus päivä niin nostin varuiksi jo rahaakin sen lipun ostamista varten sekä sirkukseen evästä tytölle.(pillimehu ja namipussi-> pieni muuminamipussi vain)

Mies laitteli viestiä että menenkö minä tyttömme kanssa (Kertun) sirkukseen?
Hieman kehtuutti ja koitin että "eikö hän jaksaisi mennä, minä voisin olla Lantun kanssa kotosalla..:"
No kävin kuitenkin ja nostin sen lippurahan jo valmiiksi kauppareissullamme...

Olin juuri laittamassa ystävälleni lähtevää kirjettä kuoreen kun mies saapui kotiin sanoen:
- Ala mennä nyt ostamaan niitä lippuja...
Hetken siinä pyörin etten oikein tiennyt mitä olisin tehnyt seuraavaksi...kunnes sain lopulta ajatukset taas järjestykseen ja kipaisin ostamaan 2 lippua (1aikuiselle ja 1 lapselle).
Ostin oikein aitiopaikat, varmistaakseni sillä että tyttömme näkisi jotakin.
Ensimmäisten rivien aitiopaikat olivat ehtineet jo mennä, mutta pääsimme vierekkäisille paikoille ja mielestäni varsin hyvälle vielä. ...ellei lasketa sitä että esitysten ekan puoliajan lopulla edessä istuvista pikkutytöistä toinen halusi äitinsä syliin ja he istuivat edessäni sylikkätä. Kun taas sen aition seinäpaikan toisella puolella istua lohnotti joku suurempi kokoinen mies nojaillen siihen `seinään`joka aitiot erottaa toisistaan, niin otin tytön syliini ja jouduimme kuikkimaan vuoroin vasemmalta ja vuoroin oikealta nähdäksemme mitä siellä edessä oiken tapahtuu. :D
- En valita! Oli huippua!


Tässä kuva jonka sieltä nappasin heti ensimmäisen numeron aikana. Siinä oli joku varsijousella ampuja. Oli varsin huisi näytös tämäkin.
Sääli että kameran muistikortti ehti tulla täyteen ennen kuin oli vuorossa joku marokkolaisryhmän voimailu esitys. HU HUH...se oli jotakin sanoinkuvaamatonta katsottavaa.. Sanoisin että SIINÄ jos missä oli voima joka jylläsi.

Kotiin päästyämme mies oli lämmittänyt saunan. Kerttu ei jaksanut sinne mennä-ei edes omaan ammeeseensa, kun tahtoi leikkiä sirkuksesta hälle muistoksi ostamalla valohyrrällä joka näytti kukalta.

lauantai 18. toukokuuta 2013

Circus.

Nyt ei ole luvassa kirppusirkusta vaan ihan olisi tänään luvassa Kertulle Sirkus Finlandiaan meno/pääsy.
Asiasta olemme puhuneet miehen kanssa jo siitä saakka kun mainokset ilmestyivät katukuvaan ja tyttö alkoi kysellä "Mikä se on? , Pääsenkö sinne?, Milloin se on?"
Ilmeisesti se kiinnostaa häntä-
Niinpä, koska meidän rahavarannot vetelee pian miinuksella päätimme yhdessä että halutessaan sinne tyttö maksaisi sen omista kertyneistä rahoistansa + sen "saattajan" sinne. (Elikkä 1aikuinen + lapsi)
Katsoin hinnastoa niin hieman se huimasi kun aitio paikoilla se teki 64€(saaneeko sillä S-etukortilla sitten sen yht.7€ alennuksen kun oli että sillä saisi 3.5€ alennusta jopa perheenjäsenet...minä ymmärtäisin noin että 3.5€/hlö) Jolloin pääsemme siihen että siinä tapauksessa melkein kannattaisi ottaa jo se aitiopaikka mikäli mielii nähdäkin jotakin. koska seuraavalla A-katsomon paikoilla hinnaksi tuli aikuiselta ja lapselta (yli 3v) niin 62€- EI ole kuin 2€ ero joten... samoin meni ne katsomot sivummalle niin ero kasvoi aina edelliseen sen 2€... ja ei ole mitään mieltä istua siellä D-katsomossa orkesterin vierellä kun ei näe ja joku rumpu/torvi huutaa kuitenkin koko ajan korvan juuressa!

Saa nyt nähdä kumpiko meistä isän kanss menee sinne. Jossain määrin/mielessä toivon että se olisi isä joka lähtisi... mutta ei se niin ikävää olisi minullekaan päästä hetkeksi pois kotoa.

Kävimme kaupalla aamusta. Hyvin ehdittiin ennen sadetta. Ostimme tytölle jo varuiksi sirkusevästä, puuha-pete namiaskin valitsi itse ja minä hälle ostin juomaksi pillimehun.
Ei tarvitse sitten sieltä ostaa kalliita höpötyksiä. Vaikka onhan siellä takuulla houkuttimina ties vaikka vallan ja mitä oheis sälää!





Sirkus Finlandian 35-vuotisjuhlakiertue vierailee tänä kesänä 117 paikkakunnalla 256 esityksen voimin. Tukena kiertueella toimii Mehiläisen työterveyshuolto, joka nopeuttaa työntekijöiden mahdollisuutta saada tarvittaessa lääkärinhoitoa.

perjantai 17. toukokuuta 2013

Mikä teki tytöstämme roiston?

Kumma, miten jokin kielletty voi kiehtoa lasta niin kovin paljon. Tai no "kielletty ja kielletty" mutta se, kun hänellä ON omahuone. Tyttärellämme ON miltei kaikki samanlaisia leluja kuin isoveljelläänkin.Siitä huolimatta sinne isoveljen huoneeseen vain pitää mennä. LUVATTA.
Monta kertaa päivään saan kiikuttaa isoveljen tavaroita takaisin hänen huoneeseensa, joita tyttö on SALAA sieltä hakenut. Mikäli epäilen ensin asiaa "onkohan se käynyt isoveljensä huoneessa ja kysyn asiaa hältä, niin sanotaan - en ole käynyt."
Usein riittää että hän tuota sanoessaan NÄYTTÄÄ hieman salamyhkäiseltä.-> paljastuu siitä ja jää kiinni.
Onko muilla vastaavaa?
Miten siitä pääsee yli?

Minä olen jokseenkin väsynyt siihen että hän siellä käy luvatta ja sitten valehtelee ettei muka ole käynyt.
On hirmuisen hankalaa koettaa 3vuotiaalle selittää että kuinka se ei tunnu mukavalta isoveljestä jos sinä siellä käyt hänen ollessaan koulussa penkomassa ja sotkemassa levitellen hänen tavaroitansa. Joku miettimispenkille laittaminenkin tuntuu jossain määrin vähän että "olisko vaikutusta asiaan?".
Tiedän että tuo tapa mitä hän harrastaa kuuluu hänen meneillään oleviin kasvuvaiheisiin, mutta että se ON VÄÄRIN. Niin ei tehdä. miten minä sen saisin "taottua hänen kalloonsa" (noin vertauskuvallisesti. En ole takomassa häntä millään rautalapiolla hokien "SINNE ISOVELJEN HUONEESEEN EI OLE ASIAA OMIN LUVIN/ SIELTÄ EI SAA OTTAA MITÄÄN!!!!"...

Mielessä on käynyt vaikka mitä lehmänkellojen asentamista POJAN huoneen oveen että kuulken kun ovi käy ja pikku roisto sinne menee.. tai lukon laittamisesta hänen oveensa (isoveljen, jotta hän saisi laittaa sen ovensa ylhäältä säppiin kouluun lähtiessään tmv.)
Eipä kai se auta kuin koettaa elää tämä hänen kasvuvaiheensa ja odotella kunnes se muuttuu johonkin toiseen ja seuraava tuleekin sitten jo perästä samaan mistä edellinen on päässyt pois... mikä ihana oravanpyörä!

Jotakin lisää tälle päivää..

Se "jotakin lisää" saa nyt olla jonkinlaista minun höpinää" mitä nyt lähinnä sylki suuhuni tuo palattuamme kerholta kaupan kautta kotia. :)

Ai miten maistaakin kahvi hyvälle kun saa näinkin rauhassa sitä juoda lasten ollessa kuitenkin hereillä... :) *kop kop kop*

Paljon olisi visioita vaikka ties mihin,- ei taas tiedä oikein mistä alottaisi... Useimmiten minulle iskee sellaisen "tukoksen" ajatuksia ollessa liialti päässä/mielessä" etten oikein osaa alkaa apurkamaan niitä kun en tiedä mistä aloittaisi.
Sää on kaunis ja siksi laitoinkin pyykkikoneen päälle-> saa kuivattaa taas pyykit ulkona. Suurinosa pyykeistä koostuu Lantun harsoista joita olen syöttäessä pitänyt leuan alla suojana, koska ostamani Pikku-Piia ruokalappu on vielä aivan liian suuri...
Se, miksi ostin juuri sen mallin, oli siksi että se sopii sitten myöhemmin vaikka askarrellessakin suojaamaan vaatteita (paitaa) esim.maalatessa vaikka sormiväreillä tms.

Kaupassa käydessämme sattui pieni mutta jokseenkin hauska juttu. Olimme kassalla ja sanoin Kertulle nosteltuani ostokset hänen pikkukärryistä, että "Nyt saisit viedä kärryt omille paikoilleen..."
Tyttöhän vei. Minä pakkasin ostoksemme rattaisiin ja Kerttu alkoi kärttää jotakin hupattaen jostakin "tätistä"... Minä ihmeissäni katselen sinne suuntaan minne tyttö osoitteli ja hupsi "tädistä" että onkohan siellä mahdollisesti joku tuttu josta hän puhuu-- En kuitenkaan nähnyt ketään minulle tuttua tätiä.
Menimme ulko-ovea kohti ja Kerttu osoittelee sisäänmeno porteille ja sanoo:
- Minä kytyn tätiltä...
Minä mietin kahta kauheammin että "Mitähän sinä kysyt ja MILTÄ tädiltä!?!"
Sitten hoksasin siinä porttien luona jonkun keittiöesittelijän, jolla oli siinä tiskillä namikuppi.
-AHAAA! Minulla alkoi säteillä. Kerttu siis tahtoi mennä pyytämään namia tädiltä...
Annoin luvan, kun katseeni oli kohdannut tämän esittelijä TÄDIN kanssa ja hän huomasi kuinka Kerttu sinne yrkäili.
Ystävällistä tädiltä että hän loi minuun ensin kysyvän katseen "saanko-antaa-namia" ennen kuin sitä tytöllemme tarjosi nyökättyäni merkiksi että siitä vaan...
Kuulin kuinka täti sanoi Kertulle:
- tahdotko sinä namia?... vietkö sinä äidillekin?

Minä en kuitenkaan Kertun kiss-kiss-namiin enkä Pihlaja-namiin koskenut. Annoin tytön syödä ne aivan itse. Hänhän ne oli itse "ansainnutkin". :) jos sitä edes "ansaitsemiseksi voi sanoa..." :D

Teenpä vielä oman postauksen erikseen eräästä Kerttuumme liittyvästä asiasta.

torstai 16. toukokuuta 2013

Lopun alku!

Nyt se sitten on taas lopun alku käsillä. Voi hyvänen aika sentään... nimittäin VIIKONLOPUN ALKU! :)

Meillä viikonloppua aloitellaan hernekeiton keittämisellä ja sitten menemme käymään tenavatuvalla. Illaksi ei olekaan suunniteltu (vielä ainakaan) mitään.
Hernekeitto poreilee jo liedellä. Lisäsin juuri äskettäin jauhelihan keittoon.
Se, miksi meillä on tänään hernekeittoa on hieman minun viikkopöllöyteni ansiota.
Eilen kun laitoin herneitä aamusta likoamaan ajattelin "miksi sen pitikin TAAS sattua torstaille meillä hernekeittopäivän sen perinteen mukaisesti.."
Sitten luin facebookista jonkun julkaisseen kuvan "HUOMENNA ON PERJANTAI" jolloin mietin ..ööö...täh!? Eikö nyt olekaan keskiviikko!? Okkei... no ei sitten.
Tämän pöllöyteni ansiosta meille tulikin viikonloppu päivää aikaisemmin, koska elin vasta keskiviikkoa vaikka olikin todellisuudessa JO torstai. :D
Mukavampi näin päin kuin että olisin elänyt päiviä yhden edellä.
Ja en ollut edes hoksinut asiaa vaikka erästä lääkettäkin otan missä on viikonpäivät jokaisen lääkkeen kohdalla. Taitaa mennä jo niin rutiinilla ettei enää tule katsoneeksi päiviä..kenties pitäisi alkaa kiinnittää siihenkin huomiota. Tässä taitaa pian mennä muisti aivan totaalisesti. Onkohan tämä siinäkin suhteessa "lopun alkua" :D

Aivan ihana sää-jälleen kerran.
Pikkuisin kujertelija heräsi joten lähden ja otan sen mössykän viereeni jos kellimme hetkosen ennen kuin nousemme. Toinen "myky" nukkuikin meidän pedissä viimeyön, eli hän on siellä jo valmiina. Ties miten poikittain nukkunee...mahtunemmeko edes pienimmän Öantun kanssa isoon petiin lainkaan.. :D

Oikein IHANAA, toivoakseni myös sään puolesta kaunista, VIIKONLOPUN ALKUA TEILLE KAIKILLE!

keskiviikko 15. toukokuuta 2013

Hei, meillä siivotaan taas!

Aurinkoinen aamu innoitti minua jatkamaan siivoupuuhia.
Matot (persialaiset suuret mattomme) roikkuivat yön pihalla tuultumassa, sillä ei tehnyt mieli kantaa niitä sisälle takaisin, koska niihin näkyi jäävän niin julmetun paljon koirankarvaa.
+ että ne pölisi niin kamalasti piiskatessa jo eilen että huh huh...
Aamulla kävin vielä vaille 9 niitä pieksämässä ja eikun pölisivät..huh huh. Henki oikein salpautui kun näki sen kamalan pölykarvapilven laskeutumassa niistä.
Laitoinkin jo isännälle viestissä että "Onko niitä ihan pakko kesällä ottaa sisälle keräämään koirastamme karvaa!?!"
Ei kuulema ole. Jeeee!!!!

Pesinpä sitten taas koneellisen pyykkiäkin. Jännä mistä sitä aina oikein ilmaantuukaan.
Eilen illalla levitin viimeisen koneellisen joskus 22:30 jälkeen. Noh, siihen johti pienimuotoinen "äksidentti" vaipan vaihdon yhteydessä. Kun Lanttu oli leiponut lämpimäisiä vaippaan ja menin sitä vaihtamaan. Se ei ollut edes koostumukseltaan erityisen "löysää" mutta sitä vain sitten ykskaks oli joka paikassa. Lattialla nakale, minun kyynärvarressa, käsissä ja lopulta jopa Lantun poskessa+ bodyssa ja hoitopöydän alusta oli siinä täysin!
Huh huh... Miten tehokkaasti se voikaan levitä kun alkaa levitä. Ei tartte osua kuin siihen oikeaan paikkaan ja siitä se sitten lähtee suttaantumaan. :D
Isäntä kävi minun käytyäni pesemässä Lanttua wc:ssä niin siellä sitten ja sanoo katsoen ovenpieltä:
- Mitä TÄMÄ oikein on...!?!? ja pian kuuluu jatkoa.. "No P*skaahan se oli!!!"
Minä sain passituksen suihkuun. Ei sillä, olisin sinne mennyt ilman suihkuun määräystäkään. :D

Nyt taidan mennä levittelemään nuo pyykit ULOS sillä ne kuivaa siellä niin nopsasti ja sisällä onkin ne "yölliset" pyykit vielä osittain kosteana.

Taidan vielä desinfioida lavuaarit ja wc pytyn kun ostin eilen desinfiointiainetta. Jeps!

Hyvää aurinkoista päivää jälleen teille kaikille. =)

tiistai 14. toukokuuta 2013

Retkeily sää.

Tänään näyttäisi-ainakin vielä näin aamusta kun klo on nyt 6:40) säätilasta tulevan oikein lupaava retkeily sääksi!
Toinenkin osapuoli jo ehdotti minulle äsken että "Tänään retkelle?"
Olin heti pudota kuin sanonnan "eno veneestä" ilosta asiaa kohtaan!!! :D

Se, suuntailemmeko jonnekin rannan tuntumaan vai kenties jonnekin leikkikentän laitamille jää vielä nähtäväksi. Se on minulle periaatteessa ihan sama, olipa paikka mikä tahansa niin jos vain on tarpeeksi kuuma/ minua hermostutetaan siinä tilassa kauan, minun käpyni palaa.
Ikävä sanoa, mutta niin se vain on. Olen varmaan antanut näistä postauksistani sellaisen kuvan itsestäni että käpyni palaa alituiseen, pikkuasioistakin jo... en tiedä sitten mikä on totuus,,voi olla ja voi olla taas olemattakin.
Eilen mies sanoi että on kuulema tehty tutkimus jossa 3-lapsisen perheen vanhemmilla on vaikenta... BINGO! Siltä se välillä tuntuu, mutta uskon että on se muillakin.
Sitä mietin vain että miksi juuri perheissä joissa on juuri kolme lasta?
Jääkö siinä lapsia ajatellen aina/toisinaan se yksi lapsi aina hieman huonommalle huomiolle (vanhempia kun on kaksi?) vai mikä logiikka siinä oikein on ollut? Hih...hauska mietiskellä mitä ne syyt voisivat olla joilla tuollaiseen tutkimustulokseen on päästy.

Eilen illasta grillasimme. Nurtsikin ajettiin jo 1.kerran tälle vuotta. Sitä ennen kävimme koko sakki kävellen viemässä mm. muovitörppöjä kierrätykseen sekä muuten vain kävelyllä. Silloi harmitti kun sää oli super kuuma, kun en ollut ottanut lompakkoa mukaan. Olisin muutoin ostanut koko sakillemme viilentävät mehujäät kaupalta. Niinpä kun kotiuduimme, tein hetken kotihommia ja janon vaivatessa (vaikka join vettä) niin otin pienimmän ja läksin vielä ostamaan kivennäisvettä. Ostinkin oikein 2 isoa  pullollista. :)

Ai niin ja tänään soittelen sinne terveyskeskukselle kunhan soittoaika alkaa, niin siitä neidin silmästä. Kun sille `herneelle`ei oikein tapahtunut kummenpaa kuin että se muuttui isommaksi ja valkoiseksi ja luomi jossa se on muuttui puolestaan punaiseksi.
Lieneekö alkanut kypsymään sitten ja tulossa räjähdyskypsäksi tai jotain sellaista, mutta kuten lääkäri sanoi että se voi kadota yhtä pian kuin on tullutkin. Sen lääkekuurin käytön myötä se herne vain kasvoi ja kasvoi.. jotakinhan sille on tehtävä.
Miksi jättäisin asian nyt tähän, kun olen aloittanut kerran siitä huolehtimisen käyttäen tytön jo kertaalleen tohtorilla, joka sanoi myös että ellei lääkekuuri sitä muuta miksikään niin siinä tapauksessa sitten silmälääkärin asia mitä sille oikein tehdään... Nyt kai se sitten siirtyy silmälääkärin huoleksi. Ja odottaisin että se lääkäri varmaankin kirjoittaa lähetteen kun kerran oli sitä mieltä että siinä tapauksessa sitten sinne...*huokaus*
Onhan tämä kyllä melkoista.
Eilen tenavatuvalla sain jokaiselle miltei kertoa MIKÄ meidän neidillä on silmässä, sen nimittäin huomaa jo. Sen verran se sai potkua siitä antibiootti salvasta että jaksoi kasvaa, kasvaa ja kasvaa.. :/

Voi vehnäpulla. Taidan juoda lisää kahvia kun muut (lapset siis) nukkuvat edelleen. :)

Aurinkoisuutta päivääsi!

maanantai 13. toukokuuta 2013

Voihan vouhotus!

Oletteko koskaan huomanneet kun odotatte jotakin (luullaksenne ) kivaa juhlaa, kuinka mietitte mitä puette päälle, miten laitatte hiukset? Tms.
Itse mietin jo näitä asioita, en niinkään itseni kohdalta vaan lasteni.
On aivan ihanaa kun on veljeni ylioppilasjuhlat tiedossa ja saan pukea LAPSILLENI jotakin kaunista. Mietin päivittäin minkä mekon laittaisin Kertulle, tai mitäs kaunista pukisin sitten Lantun ylle.
Omalta kohdaltani olen miettinyt (haaveillut ) että josko kävisi kampaajalla värjäyttämässä ja kenties leikkauttamassa lisää, lyhyemmiksi kuin mitä nämä nyt ovat...
Mieleni tekisi myös käydä laitattamassa kynnet, eräs mainosti ottavansa omien kynsien vahvistamisesta (mitkä kestävät sitten lastenhoitoakin) niin 25€-mikäli oikein ymmärsin. Se vain, jos ottaisin sen ennen niitä YO-juhlia ja mikäli sitten minun "nakkini" juhlissa on häärätä keittiössä tiskipuolella, niin menee kauniit kynnet siellä heti pilalle... hmm...

Toiveissani olisi että tuo touko-kesäkuun vaihde olisi lämmin ja aurinkoinen jotta saisin pukea lapsilleni mekot päälle ja laittaa oikein hienoksi heidät.
Tänään ostinkin Kertulle pinkit (oikein vaaleanpinkit)ohuet sukkahousut kokoa 98-104. (Hän itse oli viime neuvolamittauksessa tasan 90 cm joten olettaisin että ne mahtuisi...tai sanotaan että TOIVON niiden mahtuvan!)

Pienet päikkärit otin, alle 30min, mutta se piristi jo sekin vähän.
Mielessä on taas kerran niin paljon kaikenlaista että ei kai sitä osaa sen vuoksi nukkua.
Lisäksi hajamielisyyttäni kun perjantaina ostin 5paria miesten sukkia, sillä että jos antaisin osana YO-lahjaa uusia sukkia veljelleni mikäli koko olisi sopiva. Mutta ei ollut passeli koko. (Ostamani sukkien koko oli 43-45) ja veljeni kengät kuulema kokoa 42 joten vaihtoehto B saajaksi, eli mies...mikäli ne olisi hänen jalkaansa sopivat)
Niinpä kysyin hältä tänään kun kävi syömässä ohimennen:
.- Minkäkokoisia sukkia sinä muuten pidät?
- nämä on 43...
:) Minä aloin loistaa kuin naantalin aurinko.
- Odotappas hetki, pysy siinä, minä sanoin.
Riensin juosten kodinhoitohuoneeseen minne muistelin sen sukkapussin viskanneeni erääseen liinavaatekaappiin...
- TYHJÄ!
No voihan nenä...minne ihmeeseen minä sen pussukan sitten olisin laittanut!?!?
Niin vahva mielikuva siitä että siihen tyynyliinoja olevalle hyllylle sen nopsasti sullasin. Mutta ei ole niin ei...*huokaus*

Tämä hajamielisyys alkaa rassata minua pikkuhiljaa.. On se nyt kumma, kun ei muista mokomaa. sen PITI olla niin älyvapaa paikka että löytyisi varmasti. No, kenties alan siellä säilyttää kaikkea mitä pitää laittaa sinne kuuluisaan "yvään talteen" kunhan ne sukat ensin vain löydän. :D
Jos menee kovinkin lähelle joulunaikaa se sukkien esiin tulo niin saa sitten mies siitä itselleen joululahjan. Ei ne mennene miksikään siellä piilossa, jemman vieressä ollessaan. :D 

sunnuntai 12. toukokuuta 2013

Äitienpäivä 2013

Aamulla minun rakkauden Lanttu herätti minut tavalliseen tapaansa jo ennen klo 6.
Niinpä niin, no vetkuttelin kuitenkin 6:30 ennen kuin nousin ja sitten hälle laittamaan evästä (velliä annoin kun oli helpompi niin aamusta se laittaa pulloon-> puuron sai sitten muutamien tuntien kuluttua.)
Keittelin sitten kahvia itselle että herään paremmin.
Siivoilinkin hieman silmitellen jos appivanhemmat kävisi meillä kahvilla...
Puoli 8 aikaan mies huusi pedistä:
- Onko kahvia?!
- On...
(Jokseenkinhan se kuuluisi olla tänä päivänä toisinpäin että se äiti saisi makoilla pitkään jne.) mutta en valita...

Korjasin siinä erään halvalla ostamani korvikset. Tämä oli nyt sen halvan parin toinen korvis josta se helmi putosi. Jäi käteen koettaessani onko takaosa miten "syvällä" tai ettei ole putoamassa, kun ne on aika löysän oloiset.(löystyvät aika helposti...) no se pallo lensi kaaressa mutta onneni oli että sen löysin hetken lattialla konttaamisen jälkeen. Taas oli apu miehen kaksikomponenttiliima jolla korjasin sen korun helmen takaisin paikoilleen.
Oli kyllä sormet liimassa nyt , enemmän kuin edellisenä iltana kun olin korjannut vastaavalla ravoin sitä toista.
Laitoinkin sitten ostamistani edullisista korvakoruista toisen parin, vaaleanpunaiset kivet korviini..mietin kyllä "mikähän se näiden vika mahtaa olla jos nuissa toisissa oli edullisuuteen syynä helmen huono liimaus"!???

Kävin sitten suihkussa kun ne "kiireisemmät" oli siellä ensin käyneet (ensin Kerttu ja sitten mies...)
Lakkasin sitten kynnet- myös Kerttu tahtoi omiin kynsiinsä lakkaa, Samaa jota äitikin laittoi. No äitihän laittoi omalla pienelle murulle myös samaa lakkaa.
Lopuksi silauksena *suih suih* myös Kertulle kainaloihin, hieman dödöä :)
Tytöille laitoin paremmat vaatteet päälle, sillä olimmehan menossa syömään. Ulos.
Ja jos mahdollisesti ne appivanhemmat tulisi käymään niin ei ihan alasti lapset olisi tai rääsyissä. :D


No syömässä käytiin ja siitä oli sitten tarkoitus mennä visiteeraamaan appivanhempien luona. Ajoimme ensin kotiin hakemaan hänen lahjan sekä sitten hälle tarkoitetun kukan + pienimmälle omaa ruokaa. Unohtamatta tietenkään sitä Almondsin mansikkamousse kakkua joka oli pakastimessa odottamassa. Otin sen mukaan. - Viedään se heidän luo!

Kun nämä oli pakattu kyytiin niin ajoimme pienen, n.400m matkan ja toteamme. Eivät ole kotona. Mies soittamaan heille ja käy ilmi että ovat juuri saapuneet mökille.
No sinne siis.
Siellä kukitimme ja lahjoimme mummon ensimmäisenä eikä siinä sitten muuta kuin kahvin keittoon. Kakku oli sulanut ja oli juuri sopivaa syötäväksi. Hyvä hyvä!

Mökillä aika meni mukavasti ja sää oli mitä parhain. Juuri sellainen kuin sen tilasinkin ;)

Kotiin päästyämme alkoikin arki ja pesukoneet kilvan pyörimään (tiski- , ja pyykkikone.)
Oli oikein mukava päivä, etenkin kun sää oli niin ihana ja sai olla ulkona.
Mökillä ollessamme kuulin(kuulimme) kuinka käki kukkui ja itikoita oli jonkin verran ilmestynyt. Ne oli vielä isoja!(ne itikat, enkä sotke nyt piimäitikoihin, vaan tunnistan kyllä ne verenimijät-> pienemmät itikat.) Yksi niistä pääsi minua kuppaamaankin ennen kuin annoin hälle lamauttavan läsyn ja sen elo åäättyi siihen. :D

Toivon että myös SINUN päiväsi oli mukava ja ikimuistoinen. :)

lauantai 11. toukokuuta 2013

Vuoden 2013 ensimmäinen..

..kerta kun grillasimme! Karamelli possuisia pihvejä joita olin edellisenä päivänä ostanut sangollisen. :) Nami että ne olivatkin hyviä!

Syönnin jälkeen sulateltuamme oli tarkoitus lähteä koko pesueen voimin puistoon ja olin keräilemässä juuri välipalaa kassiin puistoon mukaan otettavaksi kun huomasimme että pihalla satoi. Kaatamalla. Suunnitelman muutos. Eipä mennäkään.
... saimme kokea (monien muiden tavoin) tälle vuotta ensimmäisen ukkosen.
Jotakin viehättävää siinä ukkosenilmassa aina on. En tiedä tekikö se, että meidän talomme etupihalla on aika massiivisen kokoinen autokatos, joka on kiinni /yhteydessä taloomme ja kun talo on tiilestä niin se kumina oli jotakin...sanoinkuvaamatonta sisällä.

Koska alkoi satamaan, mies alkoi pestä autoa (ja vahasikin sen jopa sateen vain jatkuessa).
Minä puolestani kävin sateen aikana Kertun vaatekaapin läpi kokonaan.
Poistin sieltä kaikki talviset paksut fleece vaatteet yms. + bodyt joita hän ei ole enää aikoihin pitänyt. Kylläpä kaappiin tuli lisää sitä paljon kaivattua hyllytilaa. :)
- Kesävaatteille kenties! :)

Mielessä on ollut ne tulevat ylioppilasjuhlat. Mitä puen lapsille päälle tuona päivänä!?
Toiveissani olisi että sää olisi lämmin ja aurinkoinen, jotta saisin laittaa edes Kertulle jonkin kesäisemmän mekon tai jotain vastaavaa.

Kävimme sitten sään selkiydyttyä lasten kanssa viemässä kierrätykseen tavaraa. Lähinnä lasipurkkeja ja lehtiä sekä metallia (lasipurkkien kannet). Muoviputeleitakin otin mukaan, mutta sain huomata kierrätyspisteellä ettei siinä ollut muoville varattu astiaa. Niinpä kannoin ne takaisin kotiin. Ei ne niin paljoa painaneet tyhjinä, kuin mitä täytenä ollessaan olisivat painaneet.

Huomenna on se monien äitien kenties kauan odottama päivä.- sikäli jos muistaa.
Huominen voi olla myös kipeä päivä niille jotka ovat menettäneet äitinsä vasta tai vähän aikaa sitten tai eivät ole vielä muutoin tulleet sen menetyksen kanssa `sinuiksi`.
Osan ottoni kaikille Teille, joiden äiti on jo nukkunut pois. He kyllä näkevät mitä te kullounkin teette, mikäli se yhtään helpottaa ajatuksena.

Täten toivonkin kaikille äideille ja mummoille:

~ Oikein hyvää ja miellyttävää ÄITiENPÄIVÄÄ 2013~

perjantai 10. toukokuuta 2013

Uhma ja omapäisyys.

Meidän 3v kiristää käpyämme niin kympillä.

*Kaikki pitäisi saada silllä sekunnilla kun hän sitä jotain pyytää. Usein hän pyytääkin jo valmiiksi hermostuneena. (kiukkuaa jo kuin olisi joutunut odottamaan asiaa jo pidemmänkin tovin.)
- Sanoisinko että jossakin mielessä rasittavaa.
Mitähän olemme tehneet väärin vai olemmeko? tai olemmeko jättäneet tekemättä jotain?
Huomiota neiti on saanut aina ja sen asiankin kutakuinkin melko pian pyydettyään. (mikäli emme osaa ennakoida tulossa olevaa pyyntöä hältä hän kiukkuaa silloin kertomaani tapaan..) En sanoisi että olemme häntä liioin lellineetkään. (Mummot hoitavat kyllä sen puolen, ja aika vähän on ollut tyttö kummankaan mummonsa hoidettavana...)
Vai onko se vain tuo IKÄ.
"Kaikki-mulle-HETI-NYT!!!!"

Toinen mille meidän on alettava nyt miettiä ratkaisua on se, kun tyttö menee OMINLUVIN pojan huoneeseen monta kertaa päivässä. Hakee sieltä pojan autoja (joita poika varjelee kaapissa-> ilmeisesti eivät enää ole tarpeeksi ylhäällä etteikö tyttömme niitä sieltä saisi halutessaan- ja haluaahan se.)
Tänään olen ainakin 3 kertaa löytänyt tytöltä pojan tavaroita omien tavaroidensa seasta.
Kerran yllätin hänet ns."housut kintuissa"/"rysän päältä" hänen ollessaan hiiren hiljaa pojan kaapilla kaivelemassa autoja nyrkkeihinsä.

Viimeimmäksi näin hänen menevän keittiön roskikselle. mietin mitähän mahtaa sinne mennä...? Suu kävi tytöllä siihen malliin että päättelin hänen syövän jotakin, mutta MITÄ!?
Niinpä kysyin:
- Mitä sinä syöt!?
*tyttö avasi suunsa ja näytti*
En nähnyt  mutta jotakin ruskeaa se oli , suklaata oletin ja kysyin:
- Otitko XXXXX:n huoneesta?Onko ne XXXXX:n nameja?
- Kyllä otin, tyttö vastasi hiiren hiljaa.
- Sieltä EI SAA mennä ottamaan mitään! Minä miltei menetin malttini. (Kun oli jo ties miten mones kerta tänään.)

Mikähän tähän hänen "varastelemiseensa" voisi olla keinoksi?
Puhuin jo pikaisesti miehen kanssa ja totesimme puhelimitse että meillä ei ole oikein sellaista mielenkiinnotonta paikkaa jossa voisi rangaistuksena esim.istua penkillä/tuolilla miettimässä mitä tuli tehtyä. Joka paikassa on jotakin kiinnostavaa.
Toinen mikä mieleeni tuli oli että pojan huoneen yläpuolelle olisi asennettava suuri ja kovaääninen lehmänkello! Kuulisi ainakin joka kerta kun joku menee tai tuolee sieltä.
Miten 3 vuotiasta voi "rangaista" lempeästi mutta siten että hän pikku hiljaa ymmärtäisi että se mitä hän teki oli EI-TOIVOTTUA. *huokaus*

Tiedän että uhmaan kuuluu usein se että ellei saada tahtoa läpi, aletaan kiljua ja huutaa.(näin ainakin meidän neiti tekee. Ei ole sitä kuitenkaan vielä kylillä ollessamme tehnyt, mutta ei siihenkään tätä menoa kauaa mene.)

Lisäksi hän on alkanut nyt kaupassa käydessämme -jos saa kävellä rattaiden vierellä niin kassoille saapuessamme kun pyydän viemään oman pikku kärrynsä jo pois - kun olen juuri maksamaisillani, niin tyttö karkaa itsekseen sinne karuselliin istumaan. Se kun on maksuton ja hän osaa se laittaa itse käyntiin. Mielestäni se on vaarallista JOS sattuisi sattumaan jotakin ja minä olen kassalla vielä joko maksamassa tai pakkaamassa ostoksia. Ja ellei siinä nyt sattuisi olemaan ketään muutakaan aikuista valppaana. Tästä syystä en mielelläni päästä lastani yksin edes siihen kolmipaikkaiseen karuselliin itsekseen hyörimään.
Muuten on kyllä aivan ihana asia että kaupallamme on ilmainen karuselli lapsille. Ennen palkitsin tytön jos kauppa reissu oli mennyt hyvin, niin sillä että hän sai mennä sitten lopuksi 1 kierroksen ajaksi karuselliin. Nyt hän karkaa sinne jo itsekseen, eli tämä kortti on jo menetetty. :(
Vinkkejä voisin ottaa taas vastaan HYVIKSI havaituista keinoista kasvattaa lastaan kunnon kansalaiseksi. :D

Mun ennakko yllärini...

En tiedä miksi en kysynyt ennakkoon kun mies tuli töistä ja hetken oltuaan kotona alkoi hoputtaa Kerttua että pistäisi vaatteet päälle, että lähtisivät käymään jossakin...nopeasti vain.
Itselläni oli siinä puuhaa vaihtaessani petivaatteita ja imuroidessani samalla patjat ja tyynyt.
Mies eilen näytti ihoaan käytyään hetken meidän pedissä, ja hällä oli punaisia läiskiä jotka kuulema kutisi. Minulla välähti heti "Meidän koira-> lintukirput!"
Niinpä tänään vaihdoin petivaatteet. -myös lapsien petiin ja imuroin nekin.
En tiedä miten niistä pääsisi eroon sitten... koirsalle ehdotin että hakisi apteekista jotakin kirppushampoota tms. jolla mahd. asukit siitä saataisiin häädetyksi. Sillä en jaksaisi tuota petivaate rumbaa ihan joka ilta alkaa tekemään...
Koitin etsiä tietoa netistäkin, mutta en oikein selkovastausta siihen löytänyt. Sen vain että kissat ja koirat niitä voi tuoda ulkona ollessaan sisälle. Ja meidänkin koiruus kun nukkuu meidän kanssa samassa pedissä.

Noh, mies lähti tyttöni kanssa ja kun tulivat takaisin, tyttärelläni oli käsissään ruukkuruusu ja suklaarasia. MINULLE! Oih...
Isäntä myhäili ilmeelleni ja sanoi sen olevan nyt hieman ennakkoon äitienpäivä kukat ja muistaminen..
Myöhemmin hän sanoi että "korttia he ei ole tehneet.." johon minä vastasin takaisin :
- Vielähän  teillä tässä on aikaa... ;)

Täytyy kohta lähteä itse vielä käymään kaupassa ostamassa meidän Lantulle kosteuspyyhkeitä ja kenties jotain ruokaa huomislele. + anopilleni jokin kukka.
Tein eilen(-köhän se nyt sitten oli? hehe) lapsilla piirrätin omat kuvat. Jotka laitoin valokuvakehykseen vieretysten. Myös Lanttu piirsi oman versionsa. (tosin huusi koko ajan mutta iskin tussin käteen ja hän sohmasi sitten aikalailla erehdyttävästi kasvoja muistuttavan söpöksen.) Pitänee alkaa harrastaa tuota ihan omaksikin iloksi, sillä siitä taulusta tuli lopulta hieno, kun kolmen lapsen "Omakuvat" oli siinä.
(Ei kerrota lahjan saajalle että Kerttu piirsi sitten hämähäkin ja kirjoitti itse muka nimensäkin siihen.. hehe...) Uskottelen vaikka että siinä on mummon kuva... :D
Pitää siitä teoksesta ottaa kuva niin jää joku muisto itsellekin, se oli sen verran upea, vaikka itse sanonkin..

torstai 9. toukokuuta 2013

HJÄLP!!

Yliopilasjuhlat luvassa kesäkuun alussa.
Ei kellään olis ylimääräsenä mitään ylioppilaan korttiin sopivia kuvia, lähinnä ääriviivatarroja? Voisin ostaa jos hyvin huokealla hinnalla sais?

Ehkä lähinnä toiveissa olis saada se ylioppilaslakki tai sitten edes se lyyra.
Jos kellään ei ole tarjota moisia niin sitten kai on lähdettävä töikseen etsiskelemään kaupoista niitä..(tiimarista voisi kokeilla onneaan, mutta sekään ei ole meidän omalla kylällä, joten...)

Ja juhlakalu on viimeinen pikkuveljeni.
Kesäkuumme alkaa siis omalla kotikylälläni juhlien merkeissä.

Sitä silmitellen olenkin jo miettinyt mitä voisi hänelle antaa lahjaksi.
Mitään kippoja kun hän ei varmasti osaa ede arvostaa...
Ja vaatteetkaan ei oikein kuulu tuohon "Ylioppilas lahja kategoriaan"-lahjaksi annettavat...
Lisäksi hänelle on vaikea koruakaan miettiä (kun on miespuolinen)... tai sitten sen pitäisi olla juuri helppoa. mutta njääh...
Lahjakortti tai sitten rahaa...(jota on aika naftisti ja juuri ja juuri itsensä perheen elättämiseen...)

keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Paiste vain jatkuu...

Huolimatta siitä, että eilen piti soittaa "Lantulle" lääkäriin aika /missä myös kävimme ajan saatua/hänelle määräsivät 5+2päivän antibioottisalva kuurin siihen silmässä olevaan näppylään. Uskokaapa huvikseen, onko helpoimmasta päästä saada lapsen (ikää 5kk) silmään annosteltua tuubista rasvaa?
-Eihän se ihan helpoimmasta päästä ole, mutta näkyy se siihen menevän/luonnistuvan, kun vain toinen pitelee hieman käsiä ja päätä jos meinottelee viuhtoa ja riuhtoa.

Eilen pistimme hieman mennyttä talvea pakettiin pyykkäämällä talvikamppeita ja kuivuttuaan pistin varmimmiten EI-ENÄÄ-KÄYTETÄ-ENNEN-UUSIA-PAKKASIA vaatteet muovipussiin varastoon vietäväksi. Hyvä minä!
Samalla kaivoin tilalle hieman kepeämpiä kamppeita niiden talvisinpien villavaatteiden tilalle.

Täytyneepä tunnustaa eräs, hieman hassuhko ja nolokin juttu.
Eilen lähdin kaupalle ostaakseni "Lantullemme" korvikemaitoa. (Samalla ostin eräältä naiselta ensilusikota-> olimme sopineet treffit kokaupan eteen josta olin aikeissa sitä korvikettakin käydä hakemassa,)
Kaupat tehtiin lusikoista kuten pitikin, minä siitä sitten kauppaan ostamaan korviketta. Tarkoitukseni oli katsoa myös jotakin mössöä joka olisi "lihapitoisinta" mitä 5kk ikäiselle voisi antaa.(Neuvolassa tuntuivat olevan niin närkästyneitä ensinnäkin jo siitä, kun meidän pienellä ei edes pyllyssä ollut punaista! Niin alkoivat sitten jaaruta että "KYLLÄ TUON IKÄISEN PITÄÄ JO SYÖDÄ MUUTAKIN KUIN HEDELMÄ-, MARJASOSEITA ja VELLEJÄ JA PUUROJA!")
Niinpä niin.. hällä vaan ei ole vielä hampaita, ajattelin mutten sanonut mitään.
Mieleni teki jotain hyvää..kävelin ensin hedelmäosaston läpi ja sitten se pisti silmääni. OI EI!
Ties kuinka kauan olenkaan ollut ostamatta niitä-MITÄÄN siihen liittyvää.
Muumi muki Niiskuneiti ja runoilija
Puolustuksena sanottakoon, että sen lähellä oli lappu hinnan kanssa jossa sanottiin " 14,95€".
Ai hitsi..tuota minulla ei vielä(-kään) ole. Pitäisiköhän se NYT sitten ostaa...ajattelin ja tutkailin pikaisesti jäljellä olevia mukeja. Yksi niistä löysi sitten tiensä minun mukaani.

Kikkailin seuraavaksi sitten jäätelöaltaan ohitse. Siellä näin jäätelökakkuja. En voinut olla kuikkimatta altaaseen, että mitä kakkuja siellä oli.
Eräs huusi alhaisenkin hintansa vuoksi sitten minulle: "OTA MINUT! VALITSE MINUT!OLEN IHAN SYÖTÄVÄÄKIN...uskoakseni..."
Se yksi oli Almonds:n mansikkamousse-kakku. Hänet nostin altaasta syliini ja lähdin kiikuttamaan kohti kassaa. Muumimukia sekä jäätelökakkua.

Kassalla huomasin edessäni sen neuvolatädin ja jotenkin katsoin ostoksiani. (muumimuki ja jäätelökakku-NO CAN DO!) Siis käännyin vielä etsimään jotakin. Muistin ne Lantun "lihamössöt" ja menin niitä kuikuilemaan.
Olihan siellä 5kk ikäisille "Kasviksia ja kinkkukiusausta" eräs "Piltti kaksoset"-pakkaus sen otin sekä "perunaa ja lihaa" 5kk ikäiselle. (Piltti kaksoset-pakkaus sekin).
NYT saatoin mennä kassalle.

Kotona sitten illemmasta hoksin että "VOI JUMMI! Se mukiko sotki ajatukseni kun unohdin ostaa korviketta! Onneksi huomenna (torstaina) on kauppa auki vielä.

Mieskään ei tiedä vielä muusta kuin että unohdin ostaa sen korvikkeen. (En maininnut sanallakaan ostamastani muumimukista. Puhumattakaan jäätelökakusta jonka ajattelin voivani nostaa pöytään vaikka pyhänä äitienpäivän kunniaksi. Etenkin jos appivanhemmat kävisi meillä. Mikään ei estä kyllä viemästä sitä kakkua heillekään, jos siellä käymme kukkapuskan viemässä ja kortin.

Oma tämänhetkinen tilani flunssassa on hieman hankala. Nyt iltaisin /ja öisinkin jos herään, minua on alkanut yskittämään. Ei siinä muuten (taas) mitään, mutta tiedän sen häiritsevän jossain määrin kanssaeläjiäni. Etenkin jos joka on herkempiuninen/huonompi saamaan unta. En minä sitä tahallani tee. Ei sillä, eipä siitä ole sanomista tullutkaan. - Vielä.

Mikähän mahtanee olla tämän apilansukuinen kukka, mutta niitä bongasimme jo täältä meiltä tänään!
 bongaamamme "apilan"sukuinen tai lähinnä sitä muistuttava on varsin samantapainen kuin tämä, mutta ne kukinnot on harvemmassa ja pienempiä? Niitä oli eräällä ojanpientäreella kun veimme mainoksia kierrätykseen.

Sen jälkeen menimme puistoon. Kertulle hiekkalapio,ämpäri ja kakkumuotteja pari mukaan.
Sieltä sitten syömään kotiin ja pienesti kotihommia ruoanlaiton lisäksi...(tiskikoneen purku ja uudelleen täyttöä, pyykkien kaappiin laittoa ja kahvin keitto.)
Kylläpä tuon kaiken rumppaamisen ja säätämisne pääälle teki pienet (30-45min) päikkärit terää! Nyt taas jaksaa.
Pitäisi ainakin imuria heiluttaa/näyttää/käyttää ulkoiluttamassa komerostansa pois. Sen verran on pientä roskaa keittiönlattialla varsinkin.

Vielä oli meininki (jos sää pysyy tälläisenä kauniin aurinkoisena) käydä retkeilemässä naapurikylässä. Otamme rattaat ja eväät lapsille. Hip hip... Hurraa!
Ennen päikkäreitä jaloissa ehkä aavistuksen jo tuntui, mutta silti tahdon lähteä ennemmin kuin jäädä kotiin möyröttämään. :)
Täällä ehtii olla, etenkin sitten jos/kun on huonommat kelit eikä ulos niin mieli tee sateeseen lähteä.
EIlen illalla, kun kävin suihkussa, kuulostelin että "hetkinen?...sataako ulkona vai onko mies laittanut ilmastointiamme isommalle?"
Ei ollut laittanut. Ulkona satoi ja oikein kaatamalla. Mikään ei kuulosta minusta ihanammalle kuin rankka sateen ropina peltikattoon.
Mutta onni että se satoi silloin jotta nyt pystyi paistamaan taas.

Muistakaahan että huomenna-torstaina, on helatorstai joka on pyhäpäivä. Eli kaupat ei ole huomenna avoimina. Tänään on ostettava jos mitä meinaa puutteita täydentää kaappeihinsa.
Mietin itse, leipoisinko huomenna jonkun kuivakakun? Kenties...mieleni tekisi kovin arvaatte varmaan mitä kuivakakkua..
- Juu, pätkiskakku on aika bueno. :)

maanantai 6. toukokuuta 2013

Tänään bongattiin kesä!

Olipa aivan I-HA-NAA kun mennessämme neuvolaan tänään bongasimme näitä kukkasia tien vierestä:
- Jokin sininen-valkoinen (violetin valkoinen?) tähtimäinen  kukka, joka kasvoi pienessä ryhmässä erään piha-aidan ulkopuolen pihaa.. (en oikein osaa keksiä mikä se voisi olla- huono kukka tuntemus. Sanoisin sen muistuttaneen jossain määrin metsätähteä tai krookusta, mutta jossakin mielessä se olisi voinut olla kenties joku muukin sinivuokko kenties?. XD
- Sitruunaperhonenkin liihotteli tienylitse meidän ohitsemme. :)


Aamulla käydessämme tenavatuvalla käyvän tuttavan luona, siltä matkalta bongasimme Kertun kanssa leskenlehtiä sekä VOIKUKKIA! Oih, se on jo silloin hyvinkin pian kesä!
Puhumattakaan, kun olen tihrustanut niitä puiden silmuja, niin kyllä meillä on jo puut hentoisen vihreän peitteen saaneet. Lieneekä tämän lämpöisen päivän ansiota sitten sateiden jälkeen, että luontokin on herännyt taas pukemaan itselleen vaatetta päälle pitkän ja kylmän talven jälkeen.
Itselle heräsikin jo kysymys mennessämme tuttavan luo että "Enköhän voisi jo siirtyä keväisempään takkiin!?!" (puskin rattaita talvitakissa niin että hiki valui jo pelkästä ajatuksestakin!) heh. Niinpä neuvolareissulle vaihdoin keväisemmän takin ylle.
- Enkä katunut yhtään.
Pitääkin katsoa myös Kertulle (Lantusta puhumattakaan) keväisemmät/kepeämmät kamppeet esiin, ettei tarvitse juhannuksenakin heidän villalapasia pukea ja paksuja haalareita päälle :D

Täytyy ottaakin ihan joku päivä kun käy läpi vaikka ne talvikamppeet ja pesee ja etsii tilalle ne ohkasemmat/kepeämmät kamppeet. Paksummat talvivaatteet laittaa varastoon keväisempien tilalle.

Mutta Lantun uudet mitat:
-Paino: 6,904g
- Pituus: 65cm
- Pipo: 41cm
"Reipas ja iloinen tyttö, taidot ikätasonsa mukaiset"
Ensi kerralla neuvola onkin sitten 10.6 klo 14.
Nyt sai 3 rokotetta. Molempiin reisiin ja sen rotavirus rokotteen maiskutella suun kautta.
Itkuhan se tuli kun toista alettiin pistellä. :( Kukapa se ei itkisi kun pidetään kiinni hieman `väkipakolla`ja sitten tuikataan. Ymmärrän kyllä, mutta hän ei.

Ja kotimatkalla kaupasta aamulla bongasin senkin että meidän kylässä olis sirkuskin la 18.5 klo 17. Mieleen tuli heti meidän lapset. Puhuinkin asiasta jo miehen kanssa ja hän oli sitä mieltä että "Sinä saat mennä Kertun kanssa..." Hällä itsellään onkin jo sille aamupäivälle menoa, mutta ehtii kuitenkin kotiin tuohon klo 17 mennessä.
hih hih.. alkoi heti minulla oikein into nousta asian tiimoilta. Kuinka istuisimme tytön kanssa siellä sirkus teltassa ja hän aivan ymmällään siitä, kaikesta mitä siellä näkisi.
Jotenkin on aina minulle suuri ilo saada olla mukana kun joku kokee jotakin ensikertaa.
Aivan kuten tytön 1.junamatkakin. Johtunee kai siitä, kun tiesin hänen odottaneen sitä niin kovin. Nytkin kyllä kyseli siitä sirkuksesta kun mainoksen näki:
- Millonka se on?
Vaikka ei hänen ajantajunsa ole vielä mukana tässä aikuisten "ajantajussa". Hyvä kun ymmärtää mitä tarkoittaa "huomenna" ja "eilen". :D
Selitin hälle asiaa silti. Kuinkas hän muuten sitä oppisikaan. :)

Meidän Lanttu nukkuu, nukkui jo ennen neuvolaa melkoisen hyvät unet (piti ihan herättää kesken unien että ehdin syöttää hieman ja vaihtaa vaipan ennen kuin oli taas lähdettävä uudestaan. Nyt saatuaan ne rokotteet nukkuu taas... tai edelleen.. nukahti neuvolasta lähtiessämme ja hyvin näkyy unta riittävän.
Onni ehkä että hänet rokotteet tekee uneliaaksi, eikä kovin kiukkuiseksi/kuumeilevaksi kuten joskus voi käydä.
Huomenna on kuitenkin minun soitettava hälle aika lääkäriin, sillä hällä on ollut silmäluomessa näärännäppyä muistuttava pieni "hernemäinen" patti nyt kuukaudenpäivät. Neuvolasta kehoittivat käymään näytillä sitä lääkärille. Niinpä alan aamulla soittamaan aikaa hälle. Heti alkaen 8:30 jolloin soittoaika alkaa. Saa senkin asian pois mielestä sitten.


sunnuntai 5. toukokuuta 2013

Hyvää huomenta maanantaita!

Aamusella heräsin ja kävinpä ensitöikseni sitten suihkussa. (illalla kehtuutti ja ajattelin jotta herääpähän kunnolla kun sen suihkun ottaa aamulla.)
Seuraavaksi tekaisin kauralastuja (tämä taikina sisälsi sitten sitä munaa, eilen illalla tekemäni versio ei sitä sisältänyt.).
Täytyy sanoa että joko vika on taas tekijässä tai uskaltaisinko lähteä uunia syyttelemään, sillä molemmat paistoin 200*C sen reilut 5min. Ja kyllä ne munattomat onnistui paremmin.
Kenties munalla tehtyä taikinaa olisi vain pitänyt pitää vieläkin kauemmin uunissa... tiedä häntä, sitä kun on jossain määrin "hätäiseksi syntynyt" niin ei muka jouda. :D

Tänään tässä kohta lähdemme käymään erään tuttavan luona, joka hänkin käy tenavatuvalla. Joku oli järkännyt facebookiin meidän kyläläisille oman sivun joka on tarkoitettu pienten lasten vanhemmille (äideille jotka ovat päivisin kotona) ja siellä ovat sopineet tapaamisia toisten luo. Tämä on järjestyksessään toinen. Ensimmäiseen emme päässeet koska olimme tuolloin messureissulla. Osin tätä tapaamista silmitellen tein toisen satsin kauralastuja, sillä tämä emäntä lupasi tarjota kahvit ja taikoa jotakin tarjolle, mutta ei kieltänyt etteikö mukanaan saisi tuoda joku muukin jotakin. Minä sitten vien niitä kauralastuja.

Täytyy alkaa pukea lapsille päälle. Ensin siis suuntaamme sinne leikkimään ja siitä kauppaan. Onhan meidän tänäänkin kai syötävä-muutakin kuin niitä tekemiäni kauralastuja :D

Aurinkoinen on ainakin sää, jospa tästä päivästä tulisi kaikinpuolin KAIKILLE kiva päivä.

Mukavaa maanantaita. :)

perjantai 3. toukokuuta 2013

Perjantai.

Aamulla käytiin tenavatupailemassa. Siellä oli Me&i-vaate-esittelijäkin kamppeiden kanssa. En ostanut, en vaikka erääseen kuosiin jokseenkin miellyin, mutta ehkä ihan hyvä että jätin. Arpajaisetkin siellä oli (juuri esittelijän toimesta). Ikäväkseni arpaonni tai onnetar vain ei suosinut minua...

Ostimme ekat mansikat. Espanjalaisiahan ne oli, mutta halusin sitten myöntyä Kertun ne ehdittyä huomata siellä kaupassa ja napata käsiinsä rasian. Mansikkarahkaa meinasin siitä tekaista illan päälle. Makeutuksen ajattelin tehdä mansikkatomusokerilla, kun sitä kerran erehdyksessä tuli ostettua. Jospa se värjäisi sitä hieman punakammaksi-itse rahkaa meinaan... vaaleannpunaista unelmaa ilta jälkkäriksi.

Kun mies tulee lähdemme käymään naapuri pitäjässä. Siellä olisi joku tapahtumakin. Samalla voisin käydä -jos ehdimme, niin käydä vaikka Tiimarissa törsimässä 10€ lahjakorttia. Lisäksi olisi haettava ostamani Niken kassi.

Huomenna oli tarkoitus mennä mökillä käymään. Jospa ei olisi sitten enää niin tuulista. Ainakaan ei näin kovaa ja kylmästi tartteis tuulla kuin tänään. Hrrr!

SEURAA VAROITUS SINULLE JOKA SEURAAT KEVÄÄN MERKKEJÄ, ÄLÄ LUE ENEMPÄÄ ALASPÄIN JOTTA ET VAIN PAHOITA MIELTÄSI...



















Lieneekö muualla jo lehtipuissa lehdet pienesti hiirenkorvilla?
Eilen olin katsovinani että meillä taisi pihlajassa olla melkoisen avonainen "vihreäosa" (ovatko ne sitten lehtiä vai mitä versoja?) ja samaten koivussa oli se urpu aika vihertävän näköinen....

Nyt tiskikone tyhjäämään ja eipä muuta kuin

MUKAVAA VIIKONLOPPUA JOKAISELLE!

Kohta kai pääsee jo luonnosta saunavastan tekoon ;)

torstai 2. toukokuuta 2013

Jaiks, kohtahan se jo on...

Nimittäin ÄITIENPÄIVÄ 12.5.2013!!!

Minä se aloin jo panikoida sitä kun en muutakaan keksinyt.
Oman äitini ja mummoni "lahja" & onnittelut lähtivät tänään postiin(samaan kuoreen laitoin äitini toimitettavaksi onnentoivotuskortin + ylläriksi tiskirätin jossa oli se teksti "Meidän mummi on maailman paras")

Nyt sitten kaipailisin ideaa mitä antaa anopille lahjaksi...
Hmm.. itselläni kävi mielessä että lounaslahjakortti jonnekin äitienpäivälounaalle hänelle ja miehelleen, mutta toinen osapuoli ei osannut sanoa isänsä työvuoroista. Joten menisikö se sitten hukkaan ellei hän tuona päivänä pääse,,,

Kukkia ainakin vien, mutta sitten tuleekin se, että MITÄ kukkia!?!
Toki kukkakaupassa osaisivat varmasti auttaa asiassa mutta kun tahtoisin jo jonkinlaisen mielikuvan siitäkin mieleeni...

Toinen lahjavaihtoehto oli että jos Kerttu piirtäisi jotakin (tai maalaisi) ja kehystäisin sen joko itse kartongista itse tehdyillä raameilla tai sitten pienemmän valokuvakehyksen ostaisi ja laittaisi sen sohrun sellaiseen... (kannatetaanko? sen kukan kera!)

Tai sitten joku lasikippo (hieman tylsä ajatuksena koska mielestäni hän ei kerää mitään erityisesti, joten...tulee vain tunne, olisiko se jokin lasihässäkkä sitten vain keräämässä pölyä heillä...? Hmm... varsin vaikeaa. Onneksi on vielä aikaa!

Mietin jopa niinkin "arkista" kuin esim. 20€ lahjakortti paikalliseen ruokakauppaan, mutta...sen tiedän että hän varmaan kantaisi sen summan edestä sitten meille jotakin tavaraa.(luutturullia, pesuaineita jne.) /ei varmaankaan sillä, ettenkö minä(-KIN) niitä osaisi ostaa, mutta...en tiedä. *huokaus!*

Käsittääkseni hän käy värjäyttämässä joskus hiuksiaan, mutta entä jos ostan sen lahjakortin kampaamoon VÄÄRÄÄN sellaiseen, jossa hän ei käy tai josta hän ei pidä...vaikeaa. Niin vaikeaa kun siitä tekee vaikeaa.

Että ideat olis jossain mielessä tervetulleita tälle panikoijalle. ~Kiitos~ ja oikein mukavaa loppu viikkoa.
Aamulla meillä olisi tenavatuvalle meno. Jei!

keskiviikko 1. toukokuuta 2013

Kertun kaskuja.

Kertun hauskoja sanomisia....

Tämä tapahtui Lapsi messu matkallamme.
Sanoin hälle eräänä päivänä siinä hänen leikkiessään:
Minä: - Sano laukku...?
Kerttu;: - ...haukku...
Minä: - Pääsikö sinulta paukku :D
Meni hetki kun Kerttu tuli minun luokseni istui eteeni leikkimään lattialle ja sanoo:
- HANO LAUKKU..MINULTA TULI PIELU!

Minä repesin; ei se ihan noin nyt mennyt mutta sama asiakai tuo lienee...XD
*****

Samaisella reissulla kuulin ollessani nukuttamassa Lanttua kuinka Kerttu valvoessaan kumminsa seurana aloitti seuraavan keskustelun:
- Minulla on pienet tittit..
kummi:- Joo, no kyllä ne vielä kasvaa älä huoli...
Kerttu; - Hinulla on itot tittit...
*Tässä vaiheessa minä ajattelin että "No mitähän seuraavaksi , mutta kummi kuului nauravan ja totesi taas että "Kyllä ne sinunkin vielä kasvaa..."
****

Tenavatuvalla ollessamme juuri kun sanoin että nyt voisimme alka alöhteä jo kotiin, alkoi Kerttu valitella sitä isompaa hätäänsä:
- Minä teketä kakka haippaan...

*VOI TAIVAS ajattelin...ei auttanut kuin etsiä hälle hoitolaukusta se hälle tätä varten varattuna oleva vaippa ja neiti alkoi seistä pojottaa seinää vasten kuin tehdäkseen sitä suurempaa tavaraa*
Siihen sitten ihmettelemään n.2v poika että mitä Kerttu oikein tekee?
Kerttu seisoi nurkassa (tai nurkan kohdalla aivan kuin olisi laitettu nurkkaan häpeämään, vaikka itse paikan valitsi) Ilmeisesti poika kysyi asiaa Kertulta, kun Kerttu kääntyi häntä kohti ja sanoi:
- Minä teketä kakka. * ja kääntyi takaisin nurkkaan päin pojan jäädessä hieman hölmistyneenä hänen taaksensa katsomaan*

(mikä ihana mahdollinen tulevaisuuden romanssin alku, on taa tällä äidillä kertomista Mikäli heidän tiensä jolloinkin tulevaisuudessa kohtaavat..)

********

(koitan lisäillä näitä tänne kun muistan...ja jos vain löydän tämän postaukseni aina,muuten teen uuden postauksen jos en löydä kun lisättävää taas tulee...)


Takaisin kotona 3/3

Lauantain olimme siis suunnitelleet käyttävämme jälleen pienimuotoisiin visiteerailuihin.
Serkkuni oli tajunnut vasta viikonloppua kohti mentäessä että MINÄ olen lapsieni kanssa tulossa Helsinkiin. (Hän oli ollut mm.työmatkalla Barcelonassa sitä ennen joten en ihmettele jos ei ihan kaikki ole mennyt sinne lokeroon missä tieto jaetaan ymmärryskeskukseen ymmärrettävään muotoon...)
Hänen äitinsä (tätini) oli meillä mennen ja tullen matkaseurana. Kiitos siitä hänelle, mutta asiaan.
Sovimme että tulisimme heille aamupäivästä, kenties jo klo 11 mennessä.
Lähtömme kuitenkin hieman venähti, mutta vain hitusen, sillä meiltä päin ei mennyt busseja siten että olisimme siihen ihan heille päin ehtineet.
Menimme myös metrolla, joka oli Kertulle varmasti elämys sekin.

Serkkuni lapsista vanhempi (5v) oli lähdössä teatteriin toisen mumminsa kanssa, mutta ehdimme kuitenkin nähdä häntä, samoin heidän isää jolla oli koripallopeliin lähtö siinä aika tarkalleen kun olimme sinne heille päässeet.
Kyllä meillä oli hauskaa. Juttua riitti ja kylläpä he olivatkin laittaneet tarjolle vaikka mitä hienoja herkkuja (mm. coctailtikkuihin tarjottaviksi oli tökitty pala paahtoleipää, juustoa, kinkkua, sekä kruununa kirsikkatomaatin puolikas) Niitä oli kehdanneet tehdä ison tarjottimellisen. WOUW!
Lisäksi oli jotakin pinaattipiirasta sekä lihapullia (joita lapset söivät innolla-myös jopa meidän Kerttu)  Kaiken tämän lisäksi vielä kääretorttua ja lusikkaleipiä ja...ja...ja vaikka vallan mitä.

Aika meni kuin siivillä. Kerttu leikki ikäisensä tytön kanssa niin sutjakkaan että olinpa jälleen ylpeä hänestä. Lähinnä hänen reippaudestaan toimia vieraassa ympäristössä. (Ei ollut äitinsä jalassa roikkumassa ja hokemassa "tule, tule..." tms).
Oltuamme siellä reilusti yli 3h soitin pikkuveljelleni olisiko hälle sopinut että poikkeamme siinä pikaisesti poistuessamme täältä serkkuni luonta. Ei vastannut.
Olimme metrossa kun tunsin puhelimeni soivan. Veljeni soitti ja kysyin asiani ja hän snaoi että "No kyllä se käy..." Sanoin olevamme metrossa ja että seuraava pysäkki olisi se josta pääsemme hänen luokseen."

Niinpä niin, Kerttu taisi siinä jo nukahtaa istualleen rarraisiin mutta virkosi sen verran kun oli noustava rattaista mennäksemme veljeni luo porraskäytävään.
Heillä on 2 kissaa ja Kerttu kyseli alituiseen "Mittä on punainen kitta? mittä mutta?(punaisen ja mustan kissan perään kyseli, eihän ne kissat alituiseen vieretysten olleet..xD )

Päästessämme viimein siltä päivää takaisin kummitädin luo, oli kello jo  yli 18. Kerttu uinahti taas rattaisiin ja nukkui sisälle saakka (talossa hissi ja saimme kuin saimmekin sullottua rattaat myös huoneiston ovesta sisään vaikka Kerttu siinä nukkuikin...)
Oli jokseenkin säälittävää katsoa kun hän nuokkui siinä rattaissa pienessä eteisessä.
Niinpä minua alkoi naurattaa ja sanoinkin kummitädille, että:
- Aamullahan me lähdemme,joten, onpahan ainakin yksi jo rattaissa valmiina jos alkoi yöunilleen... :D
Kerttu reppaa oli niin väsy että kun hänet siitä nostin ylös, hän ei jaksanut edes riisua ulkovaatteita enempää, joten annoin nukkua hänen jopa pesemättä hampaita. (Ei tule tavaksi).

Aamulla olikin sitten iloinen reissaaja kuin peipponen. Syötin aamuyöllä taas Lanttua ja vaihdoin vaipankin hälle, Juuri kun olin käynyt uudestaan nukkumaan Lantun viereen pomppasi Kerttu ylös (hän kun tahtoi nukkua lattialla mattokasan päällä---kumma homma, vaikka pedissä olisi hälle ollut tilaa vaikka kuinka!)
- PITTITTÄÄ!PITTITTÄÄ!!!
- No äkkiä vessaan sitten! Sanoin ja huomasin jo samassa kiidättäväni häntä kohti pesuhuonetta.

Asemalle päästyämme meillä oli vielä aikaa sen verran että joimme croisanttikahvit asemahallissa. Sitten saapui juna jo lähtöraiteelle ja menimme kyytiin.
Serkkuni äiti(tätini) liittyi serkkuni lasten kanssa seuraamme Tikkurilasta. Siihen ei ollut pitkä matka Helsingin rautatieasemalta.
Leikkivaunussa oli tunnelmaa, muuta en voi sanoa. Nyt oli enemmän lapsia kuin tulomatkallamme Helsinkiin, jolloin siellä osastossa oli vain 1 poika Kertun lisäksi leikkimässä. Nyt oli jo aika ajoin ahdasta pujotella sinne päästäkseni istumaan Lanttu sylissäni. (Tädilläni riitti paimennettavaa 5-, ja 3-vuotiaissa joista nuorempi oli jokseenkin vilkkaampi ja joutuisampi siskoaan.)

Kuvia ei minun tullut otettua muuten kuin sieltä Helsingin leikkipuistosta, missä Kerttu istui sen puisen työkoneen kyydissä, mutta senkin otin kännykällä, enkä osaa siirtää kuvaa tänne nettimaailmaan.. :/

Pieksämäellä meitä oli isä vastassa. Pyysin saapumaan ihan laiturille saakka vastaan- jos vain ehtisi, sillä meillä oli kassia ja nyssäkkää yli omiksi tarpeiksi.
Hän nostatti hetkellisesti tulomatkallamme verenpainettani kysyen "Onko sinulla avainta, kun omani jäi sisälle?"
- No tuota..PITÄISI olla... ja onnemme oli että se OLI.
Pitäkää siis hyvät ihmiset avain mukana, tarvitsittepa sitä itse tai ette, mikäli samassa taloudessa asuu joku toinen joka saattaisi unohtaa omansa sisälle... koskaanhan ei tiedä mistä syystä se avain sillä toisella jää sisälle, joskushan vaikka tuuli voi paiskata oven kiinni ja jäät ulos tai mitä muuta vain. Siihen ei tarvita kuin huonoa tuuria.
Että sellainen oli reissumme, mutta tulipahan onnekkaasti tehtyä.

Lanttu 5kk.

Vappuaatto 30.4.2013
.Meidän Lanttu sai kivan päivän täyttääkseen tasan 5kk. Ilmapalloja oli jo senkin vuoksi hankittu ja serpentiinit päälle. Mikäpäs siinä on sitten neidin kääntää uudelle kuukaudelle jota kohti lähtisi kasvamaan. Sattui vielä tenavatupailu aamukin samalle päivälle ja siellähän vietimme siis vapputeemalla nyyttikestejä ja uskokaapa vaan että tarjolla oli vaikka ties mitä ihanaa herkkua!
Niinpä illemmasta kotiuduttuamme neiti istui omassa syöttötuolissaan (tuettuna pyyhkein) ja juotuaan ensin ison pullollisen velliä hän hetkeä myöhemmin sai nauttia elämässään ensi kertaa kuvassa alla olevaa ostopuuroa. :)

Hyvin näytti kelpaavan. Mussutti miltei koko purkillisen kertalinttuulla.
Minä en kyennyt muuhun (sen puuron suuhun lappamisen lisäksi) kuin päivittelemään:
- Mihin mahaan se kaiken tämän oikein vetää!? :D
Aamusella olikin sitten vaipantäydeltä tavaraa. Onneksi ei kuitenkaan "yli laidan"... XD
En tiedä mikä on uusi villitys meidän Kertulla, kun eilisen hoki Lantun edessä "HUOKA NUKKUU!!!*ja kamala käkätys päälle*
(huoka= ruoka)
Näyttipä se naurattavan Lanttuakin. Jotta heillä oli sitten kaksinverroin hauskaa. :)