keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Uudessa asumuksessa ollaan!

Huomenta!
anteeksi kun olen ollut päivittämättä, siihen on ERITTÄINKIN hyviä syitä.
1. Tyttö särki molempien koneistamme näppikset (nyt päivitän isännän räsällä näppiksellä olevalla koneelta tätä)-> armahtakaa kirjoitusvirheet jos niitä paljon on...
2. Meillä on ollut MEISTÄ riippumaton vesivahinko jonka vuoksi olemme saaneet vääntää kättä siten että kaikki muu sen rinnalla on ollut toissijaista.
- Tästä sarruneesta syystä pyysin kahta henkilöä laittamaan uudestaan myyntiin koulupäydät, jotka olimme aikeissa hakea lokakuun loppuun mennessä ja joista toisen olin maksanutkin jo ennalta vain antaakseni kuvan että olen TOSISSANI myös tulossa noutamaan ostoksen.
Neuvolassa kävin maananai aamuna ja kaikki oli hyvin.
Perjantaina (huomenna) tämä raskaus on täysiaikainen. tulee viikot tasan 37.

Eilen päätin, että pidän meidän "miehille" (omalle ukko kullalle ja hänen isälleensä& äidilleen) isänpäivänä oikein VILLIT sikajuhlat!
(Ostan villisikapaistin ja tarjoan siitä heille toivoakseni maittavan aterian, olivathan he suurena apunakin meillä tässä muutossa.)

Tänään menemme (olimme ainakin aamulla vielä) aikeissa mennä käymään ostoksilla naapurikaupungissa josta ostan omaan koneeseen uuden näppiksen. :)

Mukavaa MARRASKUUTA kaikille!
Täällä ollaan edelleen yhtenä kappaleena, vaikka paikat lonksuu ja paukkuu..
APUA, enää 23 pv LA:n.

lauantai 20. lokakuuta 2012

Aurinkoinen lauantai.

Paistaa se päivä risukasaankin.
Eilinen ilta oli aika syvältä, osittain minun vuokseni kun menetin hermoni niin pienistä asioista.


Tänä aamuna oli kaikki jälleen paremmin.
Sain aikaiseksi jopa soitetuksi sinne KYS:lle, mutta valitettavasti siellä ei vastannut kukaan sellainen henkilö, että olisin saanut selvitetyksi asiani täysin. Sensijaan sain jätetyksi asian tiimoilta soittopyynnön ja se luvattiinkin toimittaa synnytyssalin puolelle henkilölle joka osaisi vastata niissä tunnus asioissa minua auttaen.
(Tarvitsen siis uudet tunnukset sinne pikkuhaikaraan, koska en ole kirjautunut nähtävästikään vielä ja sain heiltä oikein asiasta @postia,jossa asiaa toivottiin...)
Nyt odottelen josko sieltä illan päälle joku soittaisi minulle.
Odotusta siis odottamisen perään...*huokaus*

Soittelin luottoystävällenikin tuossa jokin aika sitten. Jutustelimme hänen kanssn jopa 1h!
Samalla paistoin karjalanpiirakoita (raakapakasteita) ja sitten keitin kananmunia.Puhelun päätyttyä tekaisin munavoita ja syötin tytöllekin yhden piirakan ja sitten lukemaan kirjaa ja päiväunille. Hyvin nukahti tyttö. Olikin hän jo jälleen varsin väsynyt.
Jospa nyt jaksaisi hän paremmin illasta (lue: olla vähemmän kiukkuinen).

Voisinpa käydä kuikuilemassa taas kerran hieman nettikirppisten tarjontaa. Koskaan ei voi tietää jos ei käy, että mitä kivaa sinne joku on laittanut myyntiin :)

Oikein mukavaa lauantai-illan jatkoa kaikille!

perjantai 19. lokakuuta 2012

Sweet weekend for everyone!

Oikein ihanan makeaa viikonloppua kaikille!!! =)

Sanoisinko nyt, että tämä päivä on ollut täysin vastakohta eiliselle.
Olen minä hieman kiukunnutkin (mikä on ihan normaalia..heh)mutta en samassa mittakaavassa kuin eilen kaikki ärsytti.

Tänään surukseni poika meni äitinsä luo ja sen perään me menimme sitten käymään naapurikaupungissa.
Tyttäreni tahtoi että ostaisin hälle viikonloppu herkuksi puna-namia kun kysyin:
- Mitä herkkua sinä tahdot että ostetaan kaupasta?
- ottetaan puna-namia!
- PUNA-NAMIA!? Mitä se oikein on? minä ihmettelemään ja asiaa isännältäkin kysymään hänen tullessaan autoon omilta kauppa asioiltaan eräästä liikkeestä.
- En minä tiedä, oli vastaus hänenkin suustansa.
Aloin miettiä asiaa todenteolla.
Sitten keksin, että tarkoittaako tyttömme irtokarkkeja joita isäntä joskus oli ostanut kaupasta antaen hälle pehmeitä nameja ja ne sattui olemaan osittain punaisia sillä ne sienet/tatithan ovat vaaleanpuna-valkoisia?





Siinä on kuvaa tyttäremme viikonloppu herkkunameista. Niistä "puna-nameista" :)

Äiti puolestaan osti itselleen herkkuna seuraavia ikisuosikkejaan...



Kuvan oikeanpuoleinen punainen pussi on nyt suosikkini!
mnom mnom... aikaisemmin pidin tuosta sinisestä pussista jossa oli sekä maito& tummasuklaapäällystettyjä vaahtokarkkimakeisia, silloin en tiennyt tosin että tässä punaisessa pussissa on VAIN niitä lemppareitani, eli vaalealla maitosuklaalla päällystettyjä...mmnom mnom mnom...

Tunnustettakoon tähän nyt, kun siitä on jo likemmäksi 10v kulunut aikaa, että eräänä talvena minä lähdin -30*c pakkasella kauppaan ostamaan näitä KÄVELLEN!
Matkaa oli varmasti lähemmäksi 2km/suunta, mutta silloinen asuinkumppanini oli nauttinut olutta enkä tahtonut tehdä matkaa liian nopeasti (olimme tainneet riidellä hieman) joten en siis lainannut hältä autoa mokoman matkan tekoon. Luullakseni se "riita" johtui siitä,että hän oli ostanut itselleen viikonlopuksi 6-packin olutta ja minulle LAUANTAI-karkkipussin!!!
Kun saunan jälkeen pyysin saada pientä lasillista hältä oluesta, niin sain vastaukseksi:
- HÖH, no kun mulle jää sitten niin vähän....
(lapsellista jhu-huu ja varsin selkeät ainekset olis ollu jo tälläiseen "Matti ja Mervi" tyyliseen riitaankin, mutta minä puin päälleni ja läksin sitten kaupan ollessa vielä auki ostamaan sen sinisen pussillisen Polly-nameja itselleni. :D
Taisinpa matkalta soittaa ystävällenikin kertoen asiasta.

Nykyisin(-kään) en ole pahemmin olutta juonut ja JOS juon, niin tumma ALKOHOLITON käy oikein hyvin, sillä en kaipaa siihen sitä alkoholia, vaan sen samaisen maun kun saa minun mielestäni varsin hyvin alkoholittomastakin. Eipään koske päähän seuraavana päivänä!


Siinä kaksi sellaista olut merkkiä joita minä henkilökohtaisesti olen suosinut, riippumatta olenko ollut tässä tilassa (raskaana) vai en.
Voin suositella muillekin- jotka vaan oluen mausta pitävät.

Tänään meinasin ottaa yhden saunan jälkeen, vaikka sitten sen kunniaksi että tänään alkoi rv 35+0 :)

torstai 18. lokakuuta 2012

*Möks*

Vai olisinko otsikoinut tämän "Ärh, grrrrr, Murrrr!!!*

En tiedä.

Jotenkin tuntuu että kaikki. AIVAN KAIKKI vaan ärsyttää tänään.
Nousinko aamulla väärällä jalalla?
- En omasta mielestäni.

Alkaa vaan kaikki tavallaan tekemättömät hommat kasaantua siten että ahdistus alkaa muuttua kiukuksi kun ne pitäisi alkaa viimeinkin tekemään. Tai olisi siis suotavaa jos meinaisi edistää asioitaan.

1) Aamulla "passitin" miehen viemään erään kirjeen joka minun oli toimitettava oppilaitokselle voidakseni saada haetuksi opintojeni väliaikaista keskeyttämistä äitiys- ja vanhempainvapaan ajaksi.
Passitin miehen siihen hommaan vain syystä, että hän hakisi samalla pahvilaatikoita jotta saisimme edistetyksi pakkaamis asiaa (vaikka vielä ei ole tiedossa sen kummemmin KOSKA sinne uuteen asuntoon pääsemme...) + että se eräs postilaatikko tyhjätään aamuisin klo 9 aikaan, joten ajattelin sen(-kin) jouduttavan asiaa jos kirje ehtisi sieltä lähteä jo edes hieman etenemään.
- Saa nyt sitten nähdä...

2) Pakkasin vaatekomerostamme askartelutarvike hyllyäni siihen pahvilaatikkoon.
- Eihän ne kaikki edes mahdu siihen, vaikka mielestäni laatikko on jokseenkin kookas.
Lisäksi vaatekomerossa ei tuntunut ilma oikein vaihtuvan ja minun tuli kuuma-> ja sen myötä alkoi ärsyttää taas kerran kaikki.

Mies keitti siinä kahvia ja käytin sitten sen hyväkseni pitäen pienen tauon ottaen ½kupillista kahvia. Aloin sitten makoilla hetkiseksi sohvalle ja katsomaan pyhänä tullutta (allkanutta sarjaa "Olipa kerran".
Olipahan sarjan alku... saa nähdä jatkanko sen katsomista jatkossa. Jossakin mielessä se oli hieman Bläääääää mutta harvemmin 1.jakso koukuttaakaan.
Ei sillä, että hakemalla olisi haettava itselleen jotakin mihin "koukuttaisi" itsensä, mutta... noh. Liekö se suuri synti jos jotakin sarjaa seuraa?


3) Sain jo reilut viikko sitten @postia KYS:ltä että minun olisi kirjauduttava niillä "Pikku-haikaran" tunnuksilla ja kirjattava tietoja sinne, jotta se nopeuttaa sitten siinä salissa ollessa mm. epiduraalin saamistakin.
Mielestäni minä kyllä sinne jo kertaalleen (aikaa sitten kun ne tunnukset sain) niin kävin siellä kirjailemassa, mutta en tiedä, enkö ole oikein sitä sitten tehnyt.- vai sotkenko nyt Kertun aikaisiin juttuihin...
Täytyisi siis soittaa KYS:n synnytysosastolle jotta peruvat ne entiset tunnukseni jotta voin saada terkkarilta uudet.
*huoh!*
Justi niin TYMPEETÄ soittelemista kuin vaan voi!!!!! EI KIINNOSTA EI JAKSA!
Vätystää...*huoh!*

Kerttukin sotki vanukasta keittiömme ikkunaan. JOO ja ei ole kauaa kun minä sen (-kin) ikkunan pesin...*HUOH!!!*

Ja mitähän vielä.... sellasta meinaa mitä PITÄS tehdä.
Itkettää. Ei jaksa. Tämä on kamalaa.... tai noh, huonomminkin asiat voisi olla.

Mies otti lapset ja lähtivät ...niin . lähtivät jonnekin.
Oikeastaan ei haittaa. Saan olla hetken hiljaisuudessa koetettuani saada äsken tyttöä päikkäreille tuloksetta.
No oli se miltei nukahtamassa kun ulko-ovi kävi ja mies väki tuli kotiin. Aaaargh!
Silloin neiti pomppasi ylös alkaen hokea:
- Keettu heläs! Pooois... ei halua nukkua... Keettu heläs jo..äiti heläs...
- No ethän ole edes nukkunut, enempää kuin minäkään sinun vaan vänöttäessäsi sitä väsymystä. *HUOKAUSTEN HUOKAUS*
Niinpä sanoin isännälle että:
- Olkoon. En ala väkisin sitä makuuttamaan kun EI NUKU niin ei nuku. Nukuta sinä se jos osaat / saat paremmin pitkällään pysymään siihen saakka jotta uni veisi hällä voiton valvomisesta.

 

maanantai 15. lokakuuta 2012

Seepratyttöni sekä kattorempan alkua.

Aamu alkoi varhain valkeamaan minulle.Osasyynä se, että menin aikoinaan unille tytön kanssa mutta sekin oli lisäksi "häiriötekijä" kun remonttimiehet ajoivat jo vaille klo7 pihaamme tuoden suuren roskalavan.
Sitä jyryytystä seurasi melkopian sitten jo pauke,kun remonttimiehet alkoi repiä naapuri talosta kattoa irti viskellen ne palaset sinne remonttilavalle.
Nousin sitten ylös ja keitin kuntokaurapuuroa ja kahvit.

Tyttökin nousi pian ja niinpä koetin pottailuttaa häntä, mutta ei ollut nyt yhteistyöhaluinen siihen, joten en alkanut häntä huudattamaan pakolla vaan annoin virheellisesti periksi laittaen vain uuden vaipan hälle.

Se Ikean reissu ei sitten toteutunutkaan.
Minä voin hieman epävarmasti joten jätimme sen kävelyn ihan suosiolla sitten väliin.
Tuolla `epävarmalla`olollani tarkoitin sitä, kun tuntui vatsa painavan ja nivusissakin oli jokseenkin `oudohko`tunne. Siis makoilin niin paljon eilen kuin pystyin jotta en rasittaisi itseäni liiaksi lainkaan. Kannatti, sillä tänään olo oli jo paljon eilistä parempi.
Sikiö kyllä yöllä mylläsi melkoisesti ja minulla oli hetkellisesti hieman huonovointinen olokin.

Tuo huonovointisuus sai jo ajatuksen mieleeni, että joko se alkaakin syntymään, sillä edellistä synnytystäni minua seurasi varsin voimakas pahoinvointi. En kuitenkaan alkanut karjahdella isäntää hätiin, sillä kuulostelin tilannetta ja onneksi se kaikki meni ohi ja tilanne rauhoittui ja minäkin pääsin uneen.

Se mokoman pikkuinen "lanttu" on nyt viimeaikoina sytkytellyt hurjan paljon. Jos ajattelen vatsani kohdalle kellotaulun, niin liikkeet tuntuvat viisareiden kohdalla kellon ollessa tasan 6.
Jolloinkin ne liikkeet tuntuvat myös samalla tapaa ajatellen klo 4-8 ja klo 11-2 paikkeilla.
Eli kun ensin tuntee potkun klo 7, niin hetken päästä tuntuu liikettä/tökkimistä klo 2 paikkeilla.. jne. Useimmiten ensin tuntuu liikkeet siellä alapässä (klo 4,5,6,7... ja sitten joku vastapari klo 11,12,1,2 paikkeilta) Jospa se ei olisi pyörinyt enää takaisin istuksimaan vaan olisi pysynyt pääalaspäin jotta ei tarvitsisi lähteä käännytettäväksi.
(Ajatus siitä ei oikein tunnu kivalle!)

Kerttu varmaan tahtoisi olla seepra.
Aamulla se oli jostakin löytänyt mustekynän ja ihmettelinkin kun hän oli niin hissukseen... nooh, kohta hän tuli luokseni vaatien päästä käsien pesulle. Katsoin hänen käsiään, niin hän oli piirtänyt käsivarsiin vaaka viivoja sekä kämmenen sisäpuolet oli sohmattu muutoin.
- Ei ne lähde pesemällä kun se on mustekynää...sanoin hälle.
Kävimme kuitenkin pesemässä hetken jotta hän näki ettei se todellakaan lähde kuin kulumalla ajankanssa pois. :/
Jospa illalla lämmittäisimme saunan ja ne hitusen siellä haalenisi hänen läärätessään ammeessa.

<- äidin pikkuinen seepra :)

Saa nyt nähdä kuinka täältä pääsemme sitten muuttamaan ja ensinnäkin kysymys kuuluu edelleen tarkan ajankohdan suhteen että KOSKA!?!
Talohan on jo maksettu ja alustavasti on ollut puhe, että 28.päivä mennessä sinne saisimme alkaa tavaroita viemään, mutta aika kova kiirus tulee kun tämä entinen olisi saatava siivotuksikin. Eikä tilannetta helpota lainkaan tämä minun kasvava vatsani + talon kattoremppa joka näyttää etenevän meille päin. Onneksi ennen meidän taloamme on vielä oletettavasti yksi 3 asunnon rivaripätkä. Nyt on hyvä katsoa kuinka ne sen rempan tekee. Purkavatko ensin sen katon josta aloittivat ja tekevät heti perään siihen uuden ennen kuin alkavat purkaa seuraavaa... toivon että tekisivät kerralla loppuun aloittamansa. Silloin saamme me "peliaikaa" poistua tästä asunnosta.
On aika kurjaa jos joudumme ajamaan muuttoauton takapihan kohdalle (siinä on jalkakäytävä!) ja kantamaan tavaramme takaovesta ulos.. sikäli kun mahtuvat. Vai onko meidän mahdollisesti (pahimmassa painajaisissamme) avattava ikkuna josta työnnämme sohvan saadaksemme sen/ne ulos!) HUH HUH!
Sillä se remppalavan ympärys on aidoitettu pihasta aina siltä kohden, missä se kulloinkin on... Silloin EI todellakaan saada autoa oven eteen.

Sikäli tuntuu jokseenkin turhalta että mieskin on nyt viikon lomalla, kun emme oikein voi tehdä mitään mikä edistäisi muuttoamme. (Pakata toki voimme mutta olisi ollut hyvä jos olisimme jo saaneet (lue-> PÄÄSSEET) pikkuhiljaa viemään tavaroitamme edes sinne autotalliin, mutta tuntuu olevan niin tarkkaa se, koska sinne voi mennä että hip hei!
Minä olen sen ainakin päättänyt että MINÄ EN MAKSA ENÄÄ SENTTIÄKÄÄN VUOKRAA TÄSTÄ MURJUSTA mikäli se muutto menisi yli tämän kuun. Tämän kun on oltava tyhjillään kuun loppuun. TÄMÄN KUUKAUDEN LOPPUUN MENNESSÄ!

Huh huh, että pientä stressiä pukkailee ajatuksen muodossa. Toivon kuitenkin ettei tuo kauhuskenaario kävisi osaltamme toteen.

Jos totta puhutaan, niin olen jo luopunut toivosta sen suhteen että tulemme koskaan edes pääsemään sinne maksamaamme taloon....huolimatta siitä, että jokainen viikko joka menee yli sovitusta (28.päivästä) tuo entisille sen talon asukkaille sakkoa +500€/vk. Se ei vain kata tätä vuokraamme tästä kokonaan. ÄRH!



Pieni kevennys näin loppuun, vaikka talonmies ei ole meillä se kattorempan tekijä... :D

torstai 11. lokakuuta 2012

Luvassa melkoinen turnee...

Huomasin varsin ansioituneesti varanneeni kaikenlaista tarpeellista ( ja tarpeetonta xD ) tavaraa kirppikseltä naapuripitäjästä.
Tänään sitten olisi käytävä siellä keräilemässä se kaikki kyytiin ja maksettavakinhan niistä on...
*jaiks!*
Näyttäisi menevän likemmäksi 50€ mutta saan siihen hintaan seuraavia tuotteita:
~Ruskeat paneeliverhot + kappa
~Bamse ja Mikki hiiri bodyt,lh (86cm)
~Vaaleanharmaat paneeliverhot 2kpl
~Enkelitaulu (on vielä kysymysmerkki-kun en ole saanut vastausta asiasta käykö haku tänään...)
~Enkeliverhot 2kpl...


Voi pojat!
Ja huomenna olisi mahdollisestikin tiedossa sitten Kuopion reissua, Ikeaan.
Sieltä olisi katsottava josko lastenhuoneisiin olisi mukavia lapsenomaisia lamppuja. Lähinnä seinälle kiinnitettäviä yö/lukuvaloiksi.

Jos en tuhlaa muumitavaroihin (olen pysynyt hyvin "kuivilla" niistä tuotteista etten ole ostellut kippoja ja kuppeja aikoihin.*HYVÄ MINÄ!* niin olen alkanut nyt hankkia näitä verhoja kuin mikäkin hullu...
Varauksessa on pojalle (kunhan hän kotiutuu pyhänä) niin hältä olisi kysyttävä miellyttääkö eräät "Cars"-taulut häntä -> jos vastaus on KYLLÄ, niin ostan ne hänelle huoneeseensa sisustus mielessä.
Lisäksi menin "Jonoon" eräisiin LEGO-verhoihin jos kauppa peruuntuisikin minua ennen ehtineen kanssa. (hinta oli vain 10€/2kpl)

Mutta nyt voisin hieman siivoilla niin saisi sitten aloittaa viikonlopun vieton siistissä ja roskattomassa (tai sanotaanko että "edes vähäroskaisessa") mökissä. :)



Aurinkoista syyslomaa kaikille jotka siitä pääsette nauttimaan! Levätkää ihmiset jotta jaksatte alkaa uuden viikon. Etenkin jos ette saa lomailla tulevaa viikkoa. =)

Tänään on rv tasan 34+0! :)
Minä tuuletan ja "lanttu"potkii...


keskiviikko 10. lokakuuta 2012

Taas on tullut aika.

Aika.
Ajankulkua ei voi pysäyttää. Aika on alkanut ja aika on aina päättyä.
Nyt on käsillä jälleen kerran tyttäreni hoitosuhteen päättymisen.
Päätimme alkuviikosta, että tyttömme ei mene enää syyslomaviikon jälkeen hoitoon.
Ei sitä olisi ollutkaan kuin +1päivä. Se päivä vaan nostaisi jo hoitomaksun täyteen tältä kuukaudelta, joten niin sairas/kipeä tai muutoinkaan estynyt en ole itse hoitamaan omaa lastani, ettenkö tuota säästöä käyttäisi hyväkseni.

Tätä huomenna (perjantaina) käsillä olevaa "päättymistä" ajatellen olen jälleen pohtinut ja pohtinut erilaisia vaihtoehtoja niinkin kivalle asialle, kuin mitä herkkua tyttöni voisikaan viedä hoitoonsa tuona päivänä!?!
Se voisi olla jotakin terveellistä ...kyllä... mutta sitten taas pääsemme siihen, että jos jotakin - lieneekö väärin sanoa tai käyttää termiä "kivaa" olisi syytä juhlistaa, niin eikös silloin voi hieman herkutella? eikös niin... jolloin se ei haittaisi jos se herkku olisi jotakin hieman sokeripitoisempaakin...
vaikkapa jäätelöä?

Nooh, eilen saunasta ja iltapesuilta tultuamme, minä kysyin asiaa tältä hoitotädiltä tyyliin:
- Mitähän allergioita olisi huomioitava tälläistä ajatellen...?
Hän vaikeutti tavallaan asiaa minun kannaltani sanoen että:
- Kenelläkään ei ole mitään allergioita, joten voi/saa tuoda mitä itse tahtoo.
-?!?.... No johan on hieno juttu!

Illalla tyttö teki tempauksen tullessaan kylvystä. Minä olin tuolloin vuorostani suihkussa saunan päälle, kun kuulin miehen tivaavan tyttäreltämme:
- Kerttu...mitä sinä teet?
En voinut olla huikkaamatta pesuhuoneesta väliin seuraavaa:
- tietenkin se on pahanteossa jos on hiljaa...
- Kerttu..mitä teet? mies toisteli, mutta tyttö ei vastannut.
Pian kuului kuitenkin miehen ääni ja hän sanoi:
- No just joo...Se tuli sellaisella äänenpainolla mikä ei tiennyt ensisijaisesti mitään hyvää....
Niinpä aloitin taas välikyselyn pesuhuoneesta käsin:
- Mitä se on tehnyt???

Tulin pesuhuoneesta ja mies käveli luokseni kädessään n.6-8cm suiro kädessään.
- Mikä ihme se on? Kysyin.
Tyttäreni kiiruhti siihen viereen sanomaan hiuksiaan näyttäen:
- Peeni pala lätti pois...
- Tämän takia ei pitäisi ikinä jättää saksia näkyville tai lapsen saataville, mies sanoi.
Kerttu oli leikannut sen suiron itseltään!
Onneksi sitä ei nyt niin hyvin edes huomaa, kun ei ollut ehtinyt kynimään itseään enemmälti, saati että olisi ihan päätämyöten sen "puuttuvan palan" leikannut. :D

Sitä en tiedä unohtuiko sakset minulta keittiön pöydälle leikatessani korttia hoitotädille tekovaiheessa ennen saunaan menoa.. vai ottiko tyttö ne itse pöydältä. On jo aika noheva ottamaan kaikkea itse.
Selkeästikin hällä on menossa  minä itse-vaihe. Kaikki on minä ite...minä ite...
- En valita, hyvä niin että on oma-aloitteisuutta. Joskus vaan tuntuu että kun pääsisi nopeammin jos antaisi minun tai isänsä tehdä.
Sen toki tiedän ja tiedostan, ettei kaikkea voi eikä pidäkään tehdä lapselle valmiiksi jotta lapsi saa itse harjoittaa omia taitojaan.

Että näin.
voisin hetken vielä makoilla ennen kuin lähden kauppaan arpomaan mitä ihmettä tyttömme voisi viedä hoitoonsa huomenna.
Korttina on vaaleansininen korttipohjalla oleva Hello Kittyn kuva beigellä paperisuiron päällä..
Mutta nyt menee simmut kiinni, heräsin jo vaille 04!


 

EDIT.
klo 11:09

Nyt on sitten käyty kaupassa. Melkoisen hidasta oli minun vauhti, mutta varmaa. :D
Kauppaan meno vei minulta aikaa reilut 30min entisen n.20min sijasta.
Kaupassa itsessään sain kulumaan aikaa miltei 40min!!!! Tämä johtui osittain siitä, kun tein hintavertailua ja sitten huomasin onnistuneeni pyyhkimään puhelimestani sen ostoslistan, jonka olin siihen "viestit"osioon luonnoksena tehnyt. Alkoi ankara miettiminen että MITÄS SIINÄ LUKIKAAN, jotta en unohtaisi mitään "oleellista".
Ostin sitten hieman montaa sorttia- tietenkään en ole aikeissa viedä kaikkea niitä sinne, vaan onhan tässä viikonloppu käsillä kotiväenkin kesken.
Vertailin eri jäätelöpakkausten hintoja sekä jäätelökakkuja. Mietin, mikä voisi olla ajatukseltaan sopiva tuollaiseen "tilanteeseen" viedä, kun ei kuitenkaan ole kyse syntymäpäivistä vaan viimeisestä hoitopäivästä.
Ajattelin että perus jäätelötikut voisi olla ihan riittävä sen lisäksi että ostin Herra Hakkaraisen 100% täysxylitol-pastilleja purkillisen.


Vai mitä olette mieltä?
Jäätelötikun osaa ja pystyy syömään pienempikin lapsi avustettuna (vaikka lautaselta lusikoiden ellei muuten onnistuisi).
Jälkkäriksi saisivat pastillit imeksittäväksi (pureksivathan ne kuitenkin ne, mutta saisivat siitä monena kertana vielä toisenkin kerran aina aterioiden jälkeen nassutella makoisat pastillit..)
Täytyy kysyä miten monta heitä (lapsia) siellä hoidossa nyt tarkalleen ottaen on, jotta osaan sitten ottaa siitä paketista oikean määrän aamulla mukaan vietäväksi tikkuja.
Loput saa omat lapset kotona sitten nassutella (eihän äitikään kaikkea herkkuja voi mussutella vaikka ne niin hyviä olisikin...)

Ostin myös viljaporsaan fileepihvejä sekä tuorepastaa jos vaikka tekisin naudanjauhelihasta kastikkeen pastalle. Sen verran ostin "gourmeeta" että sulatejuusto levitteen ostin (rucola& pesto)-> ajatellen sitä pasta -aterian tekoa. Siihen varmasti on aikas hyvä. Etten sanoisi jopa "bueno". ;)

(En todellakaan tiedä tuleeko siitä valmiina sitten tuon yllä olevan kuvan kaltaista. Kuva otettu netistä.)
Iltapäivästä, kun isäntä on kotona ja tyttö myös, niin täytynee meidän käydä kaupalla ostamassa hieman lisää tarpeita joita en saanut jalkapatikassa ollessani kaupalla tuoduksi.
Ja mikä ihaninta:
Kun saa/voi katsella taas kaikkea sisustusjuttuja sinne uuteen kotiin.. Oi että olen iloinen!!!!
Tyttären ja pojan huoneeseen jotkut kivat lukulamput (seinään kiinnitettävät) olisi varmasti aika jees tuomaan ilmettä heidän huoneidensa sisustukseen. Ja jos vain pyhänä poika on sitä mieltä että eräät varaamani "Cars"-taulut ovat hänen mieleensä, niin ostan ne hälle kirppikseltä. :)
Sitten ei voi enää kuin odotella koska sinne uuteen pääsemme laittelemaan paikkoja kuntoon.

 


Aleksis Kiven päivä.

Hyvää nimipäivää kaikille Aleksi-nimisille ja tänäänhän on myös Aleksis Kiven päivä.

Minä se aloitin aamun leipoen, eli samoin kuten eilisen päivän päätinkin. :)
Eilen tulin illasta tehneeksi sitä "vakkaria" Itävaltalaista kanelikakkua ja aamusta taasen tekaisin sitten suklaapiirasta joka jäi vaille kuorrutetta rasvan loppuessa kesken. :/
Aivan kamalaa, me olemme jo miltei syöneet sen eilen illalla tekemäni kakun!!! HUI HUI HUI!
Tämän aamuista tekelettä en ole edes maistanut.
Ja on kyllä sanottava että nyt on imeläkiintiö niin täynnä ettei tee mielikään!*pythyi!*

Jännä miten toisinaan iskee vimma leipoa.
Eilen mietin ensin, olisinko "syöttänyt" koko sakkimme Rossossa, mutta mies ei kokenut itseään tarpeeksi nälkäiseksi lähteäkseen sinne, joten niinpä ostin leivontatarpeita.
- Käy se toki niinkin! Ja jossakin mielessä siitä on pidempi ilo jos ajattelee, että pakkasessa on kahvileipää mitä ottaa kun tarve tulee.

Jeps. Aamusta menin takaisin unille..okei YRITIN nukkua ja vaivaiset ½h sainkin nukutuksi/maatuksi, kun alkoi mielessä stressinlailla pörrätä ajatus eräästä hakemuksesta, joka minun olisi täytettävä ja toimitettava oppilaitokseeni opintojeni keskeytymisen osalta.
Niinpä nousin ylös ja keitin teetä ja siitä taas aamu alkoi toisen kerran.
Pistin pesukoneeseen pyykit pyörimään ja nyt ne kuuluisi olevan levitystä vaille valmiina. (kone sammui juuri).

Tyttö oli taas eilen kovin väsynyt tullessaan hoidosta. Selvästikään hän ei siellä nuku. Se tietysti tuo omat kiukkunsa meidän iltapäiviin hälle sitten kun tappelee väsymystä vastaan ja minä en mieluusti anna nukkua enää klo 16-17 välillä, sillä silloin viivästyy yöunille meno.
Eipä tässä enää olisi tytöllä hoidossa käyntiä kuin tämä viikko, sillä ensi viikolla on se syysloma viikko jolloin tyttö on kanssamme kotona. (Isännälläkin on tuolloin vapaa viikko kun otti loman sille viikolle.) Jei!
Ja lauantaina tulee mummo käymään meillä illasta ja visiteeraa maanantai-iltapäivään saakka.
Tyttö onkin ikävöinyt häntä jonkin verran kun harvemmin näkee.
Muistaa aina illalla sanoa (tyttö) litaniassaan jonka luettelee ennen nukahtamistaan että:
- " ii nukkuu...XXXXX nukkuu... hilu nukkuu...(hilu= siru)...Kaija nukkuu...Kali-ukki nukkuu..(Kali= Kari). mummu nukkuu... haku nukkuu (enonsa Saku)... Aki nukkuu..(enonsa myös)... puut nukkuu...tity nukkuu...(tity= linnut) xD...ZzzZzzz..."

Toisinaan hän vielä innostuu iltaisella vielä laulamaan!
- "Tuiti tuiti tättönen" kajahtaa usein kun luulen hänen jo olevan miltei nukahtamassa... :D
Sitten se lauletaan yhdessä ja samalla silittelen tyttöä uneen.
(Tyttö tykkää leikkiä laulua samalla ja availee sormiaan kuten tähdet tuikkisivat koko laulun ajan.) IHANA!

Ilmeisesti- tai ainakin niin minä luulen, 1.hoitopaikassa on tytölle taidettu laulaa sitä "tuu-tuu-tupakkarulla, mistäs tiesit tänne tulla..."-laulua kun se sitäkin tapaili jonkin aikaa sitten ja minä olin aivan ällistynyt mokomasta. Niinpä lisäsin sen laulun unilaulujemme listaan.

Eilen suihkussa taisin opettaa tytölle uuden laulun josta hän oli innoissaan:
 -Pää-olkapää-peppu-polvet-varpaat...polvet-varpaat...
  silmät, korvat ja vatsaa taputan
  pää-olkapää-peppu-polvet- varpaat...polvet-varpaat.

Tyttö istui ammeessa ja huiski omia ruumiinosiaan laulun mukaan nauraen samalla :)
Jaahans. Voisi melkein käyttää koiraa pihalla ellei sada.

Oikein mukavaa  Aleksis Kiven päivää kaikille!

maanantai 8. lokakuuta 2012

Ahkerana aina....

Nyt johtaa kyllä jossakin määrin harhaan otsikko...

Heräsin kuitenkin aikoinaan laittamaan perinteisesti tyttären kamppeet valmiiksi hoitoon lähtöä varten. Sitten kun hänet oli saatu matkaan painuin takaisin petiin reiluksi ½h kunnes nousin taas pojan "nostamaan" ylös. Tuolloin olisi nukuttanut NIIN kamalasti!
Noh, siinä keksin, että "Minähän jos lähden samaan kyytiin mihin poikakin kouluun, miehen tullessa hakemaan häntä viedäkseen kouluun, niin säästäisin jo yhden suunnan verran omia jalkojani käydessäni kaupassa!"
-> Ei kun töpinäksi ja vaatteet päälle itselle ensin.

Sitten poika ylös ja aamupala (turhaan) hälle eteen. Ei siitä mikään kelvannut... en valita. Kylläpään hän jotakin syönee sitten päiväkodilla, jossa aamusella tarjoavat jotakin pientä.

Noh, läksin kauppaan samalla kyydillä, ja pudotin osoitteenmuutos lappusenkin jo postiin.
Ostin pannukakkutarvikkeita sekä pinaattivelliä.
Pannukakku oli tehty jo ennen puoltapäivää ja pian alan lämmittämään sitä pinaattikeittoa kun muu väki saapuu kotiin.
Kananmunatkin olen jo keittänyt tuolloin paisteaessani pannukakkua. :)
On siis jo puolivalmiiksi ruokakin laitettu. Jeah!

Koiran käytin tuossa puolen päivän jälkeen pienellä lenkillä. (Oma kuntoni ei oikein anna myöden käydä pitkää lenkkiä, enkä viitsi lähteä uhkarohkeilemaankaan. Nivuset kipeytyy ja alkaa painetta tuntumaan, joten otan mielukkaammin rennommin ollen rehkimättä liiaksi.)
Okei, kyllä minä imuroin jonkin aikaa sitten keittiön ja samalla olkkarinkin...PAKKO OLI!
En voi elää täysin "läävässä" roskaisella lattialla kun ei ole kiva edes kävellä.
Puhumattakaan kun täällä aina hämärissä vilistää niitä sokeritoukkiakin.YÖG!!!!

Jaahas, jotta sellainen päivä täällä on tähän saakka vietelty.
Niin, no aamusta sain tietää, että eräät verhokaupat onkin peruuntuneet sillä en saa kiinni erästä jolla oli kirppiksellä( netissä) myynnissä paneeliverhoja edullisesti. En saa häneen yhteyttä ja hän on ilmeisimmin jo poistunutkin sen sivuston käyttäjistä. Tälläisen infon sain sen sivuston ylläpitäjiltä. Joten säästin huisit 5€. Siksipä ostin sitten eräältä toiselta kirppikseltä enkelitaulun hintaan 4€ :)
Jos vaikka lauantaina pääsisimme sen hakemaan.
Pyhäksi olemme suunnitelleet hieman Ikean reissua Kuopioon... katsotaan toteutuuko nämä suunnitelmat vaiko not.

Mukavaa alkanutta viikkoa jokaiselle! :)



Tässä vielä musiikkia aiheeseen muurahainen. :)

sunnuntai 7. lokakuuta 2012

Syntymän iloa!

Olipahan viimeyö melkoinen...huh huh..

Minä juoksin ensin talvisäässä bussiin tyttäreni kanssa, jolla oli äitiyspakkauksessa mukana tullut ulkopuku päällä. (Tyttö on kuitenkin reilut 2½v ja eihän se sille enää edes mahtuisi oikeasti!)
Noh, näytti siltä että emme ehdi bussiin, joten koetin sitten kiiruhtaa itse edeltä, että jos edes MINÄ pääsen siihen, niin sanoisin kuljettajalle, että "tuo tyttö joka vingertää perässä, on tulossa myös tähän samaan kyytiin, odotetaan se vielä..."En kuitenkaan ehtinyt kyytiin saakka, sillä kun käännyin katsomaan missä tyttäreni oikein oli tulossa, näin kuinka hänen päänsä tuli pienen mäentakaa näkyviin ja hän kaatui hangessa.
Niinpä käännyin ja juoksin hänen luokseen ja nostin ylös.
Samassa edessäni oli lumikola, johon tyttöni laitoin ja lähdin juoksemaan mäkeä alas kohti bussipysäkkiä, tyttöni istuessa lumikolassa.
Bussi kuitenkin ehti lähteä ja niinpä jäin miettimään että "Voi hitsi, koskahan seuraava oikein menee..."

Mies kertoi aamulla, että minä olin synnyttänyt viimeyönä tämän meidän "lanttumme".Se oli kuulemma osannut istua jo heti kun hän oli tullut katsomaan, niin lapsemme oli istunut omassa sängyssään laitoksella ollessamme. Sitä oli sitten ihmetelty ihan lääkärinkin voiminin, kuinkas tämä on mahdollista!?!
- Niin, ehjänä täällä edelleen ollaan. En ole jakautunut vielä. ja toivoakseni en ihan vielä jakautuisikaan. Unimaailma on vaan niin ihmeellinen aina toisinaan. Koskaan ei tiedä mitä se näyttelee.
Hauska uni tuo miehen uni, minun ei niinkään, sillä olin aamulla jokseenkin ahdistunut ajatuksesta, että olin jättänyt tyttöni oman onnensa nojaan kiirehtiessäni itse bussiin.
Siksi pitikin aamulla ottaa tytöstä ihan kiinni ja halata, sillä ahdisti jonkin verran ajatus että olisin jättänyt hänet ensin "oman onnensa nojaan".

perjantai 5. lokakuuta 2012

Sateista viikonlopun alkua!

Aamuni alkoi kuten useimmiten ennenkin.
Lapselle hoitoon kamppeet valmiiksi ja kun mies ja tytär sitten lähtivät, minä menin hetkeksi vielä makoilemaan ennen kuin poika piti herättää aamupalalle ja pukemis puuhiin.

Kun sitten poikakin oli lähtenyt, minä tein hieman niitä "ikäviä" kotihommia ja silitin 3 lakanaa ja sitten koiran kanssa ulos.(mies ei ehtinyt käyttää aamulla unohduttuaan katsomaan Ihmemies McGyver:a xD )
- oli kuulema niin jännä jakso tällä kertaa...

Nooh, menin koiran kanssa siihen omaan verkkaiseen tahtiini, itseäni kuunnellen.
Vettä satoi, kuinkas muuten, mutta oli kuitenkin suht.lämmin sää.
Koira lähti menemään rantaakohti ja päätin että mennään sitten vaihteeksi sieltä.
Se kannatti, sillä muutoin en olisi päässyt näkemään niitä kauniita valkeita joutsenia jotka uiskentelivat läheisen järven rannantuntumassa.


Ei niitä ihan noin montaa ollut, mutta olin laskevinani että yhteensä 6. Se tarkoittaisi sitä, että siinä oli joko 2 pariskuntaa joilla oli edellisvuoden poikaset vielä mukana, tai sitten 3 pariskuntaa joiden pesintä ei ole tuottanut poikasia tälle vuotta. :(
Ensireaktioni ne huomatessani oli tietenkin onko nuo oikeita!?!Se johtui kai täysin siitä että ne olivat niin liikkumatta ensialkuun, kunnes alkoivat sukellella ja eihän epäaidot niin tee. :)

Kotiin tultua aloin netti-nörtteilyn.
Äskettäin kävin keittelemässä päiväkahveet jonka nautin suklaa-banaani jäden kera. Mmm...olipa se jäde oikein syntisen hyvää!
Nyt on kuitenkin viikonloppu ja lupa hieman herkutteluunkin.

Lanttu-nauris taisi siitä sokerista intoutua, sillä alkoi varsin epämiellyttävän muljuilunsa.
*ryhdistän hieman ryhtiäni*
- Se auttoi hieman.

Huomenna jäämme tyttären kanssa kahden kotiin, ellen väärin muista nyt, niin isäntä lähti käymään kurssilla aamusta. Tulee illaksi kotiin kuitenkin. *nyyh...*
Nooh, onhan ne menot käytävä ja tehtävä. En minä voi sitoa toista kiinni kotiinsakaan. :D
En vaikka mieli tekisikin (vitsi vitsi...ei tässä ketään kuitenkaan sitoa tarvitse)
On vaan huomannut nyt, kun poikakin on ollut meillä viikon, että miten erilaisempaa elämä meillä nyt menneen viikon ajan on ollut. Ei huonossa mielessä, mutta minä kirjaimellisesti joudun jakamaan miehen huomion nyt myös paitsi tyttäremme kanssa, niin myös tämän pojan kanssa.
Usein en ole jaksanut enää nousta sanomaan/kysymään jotakin asiaa mieheltä enää saatuani tyttären nukkumaan, vaan olen joko nukahtanut samalla itsekin tai sitten päättänyt siirtää asian aamuun, mikäli sen vielä muistaisin tuolloin.
Ei siis mistään kovin tärkeistä asioista ole ollutkaan kyse.

Luonto on aivan häikäisevän kauniin värien sävyissä. Ei voi kuin ihastella syvään huokaillen ulkoillessaan sen kauneutta.
Mutta palatakseni vielä joutseniin... Kenties päätän tämän päivitykseni seuraavaan linkkiin.
Yön Joutsenlaulun myötä toivon kaikille oikein mukavaa ja vähäsateista viikonloppua!

keskiviikko 3. lokakuuta 2012

Mamin vapaapäivä!

ALKOI NYT!

Tänään EN meinaa tehdä seuraavia asioita ELLEI OLE AIVAN PAKKO:


  • tiskata
  • pestä ikkunoita/pyykkiä/lattioita
  • tehdä ylipäätään mitään siivoukseen liittyvää!
Sen sijaan koetan tehdä niitä asioita joista itse pidän kuten:
  • askarrella ainakin 1 kortin kuunnellen saman aikaisesti musiikkia DONE!
  • käydä koiran kanssa ulkona (sitten kun ei sada myöhemmin päivällä ILMAN KIIRETTÄ) DONE!
  • juoda kahvia kaikessa rauhassa
  • kirjoitella koneella (tappaa aikaa ilman kiirusta)
Saa nähdä kuinka nämä onnistuvat. Aamulla herättyäni kun tyttäremme oli jo puettu ja joi aamumaitoa keittiössä, sain kauhukseni nähdä ainakin 3-4cm pitkän (pituus suunnassa silmämääräisesti arvioiden) kokoisen mustan hämähäkin! YÖK YÖK!!!!! Ei muuta kuin miehen saama kunnallisvaali ehdokas numerolappu päälle (daa-eihän sen kokoinen edes peittänyt sitä kunnolla kun se lähti vipeltämään sen alta ennen kuin ehdin polkaista!!!)
Tyttö nauroi kun se juoksi karkuun (häkki) ja minä perässä tyyliin (koittaen näyttämättä pelkoani otusta kohtaan, joka on jo kyllä tarttunut tyttöön...hmph!)
Viimein kun en saanut aseteltua sitä ehdokkaan numerolappusta sen suuren "häkin" päälle, sen paetessa seinän viereen huusin miehelle:
- Saanko käyttää tuon päiviltä pois panemiseen tätä erästä ikkunaesitettä?
- No et...
Hmmmmm...*aivoni savusi ajattelustani MILLÄ TUON SAAN HENGILTÄ!?!* kunnes hoksasin Motiivi-lehden ja sillä sainkin paiskoa sitä, sillä ei taintunut edes 3. iskulla vaan juosta kipitti pitkin keittiöstä (tai sitten en vai osinut siihen)
Tyttö nauraa rätkätti tuolilla katsoen sitä showta jonka siinä pidin jahdatessani sitä suurta mustaa "häkkiä".

Ihanteellisinta olisi jos saisin/voisin vielä leipoa jotakin mutta se lienee jo liikaa vaadittu.
Siis jospa aloittaisin siitä askartelemisesta NYT ennen kuin koko päivä on valunut hukkaan tässä koneella istuan.

Oikein mukavaa päivän jatkoa kaikille!

EDIT. klo 12:51
Merkitty punaisella  " DONE! "tehdyt kohdat. :) + olen käynyt kaupassa ostamassa ruokatarpeita mennen sinne miehen kyydillä, mutta vaeltaen omaan verkkaiseen/rauhalliseen tahtiini takaisin kotiin.

Siivousintoilija ilmottautuu!

Jännä, miten sitä aina välttelee toisinaan keinoilla millä hyvänsä vaikka tietääkin että kun saisi aloitetuksi niin parhaassa tapauksessa sitä olisi niin kovin innokas, ettei edes huomaa ajankulua saaden siivotuksi ties miten paljon.

Nyt taisi hieman käydä noin...
Aamulla heräsin ensin 4;49 kellon soidessa laittamaan kahvia sekä tytön hoitokamppeet valmiiksi.
Kun mökki hiljeni miehen lähdettyä tyttäremme kanssa, jäin vielä koiran ja pojan kanssa kotiin.
Aloin uudestaan pitkäkseni.
Mielessä jyskytti kuitenkin ajatus aamupalasta pöydällä.
"Jäikö kahvinkeitin päälle... entä... jäikö ne kaikki aamupala tarpeet myös sivupöydälle syötyämme aamupalaa...??"En jaksanut välittää. Laiskotti. Ja ajatus jälleen ylösnousemisesta ei kiehonut, sillä sänkymme on jokseenkin matala nousemiseen tässä tilassa. (saa aikaan hieman epämukavia tuntemuksia alavatsan seudulle sekä nivusiin se ylösnouseminen.)

Nousin uudemman kerran ennen kuin kello ehti edes soittaa merkiksi.
Puin päälle ja kuulin että poika taisi herätä. Hän seisoikin hiiren hiljaa huoneemme vieressä.
Ei muuta kuin aloitetaan päivä sieltä vessasta, sanoin pojalle.
Ja sinne vein hänet.

Kun mies tuli viimein hakemaan poikaa viedäkseen kouluun olin jo kiskonut petivaatteet omasta sängystämme ja ne olivat koneessa. Uudetkin olin saanut paikoilleen.
Seuraavaksi aloitin projektin IMUROINTI.
Keräsin ensin lelut lattioilta omille paikoilleen ja sitten sai imuri alkaa laulelemaan.
Saatuani imuroiduksi otin lattianpesu tarpeet ja sitten pesemään lattiat koko mökistä.
Lattiat pestyäni vein välillä pesukoneessa olleet petivaatteet ulos kuivamaan ja muut kamppeet koneesta levitin pesutilaamme narulle.
Sitten pääsinkin tiskaamaan.
Maitopohjainen kananmunakastike, jota olin tehnyt toissapäivänä oli ottanut hieman pohjakosketusta kattilaan ja se oli tiukassa. (on edelleen likoamassa pesuaine vedessä...jospa se lähtisi puhtaaksi vielä. On vaan kovin työläs jynssättävä vaikka ei pahoin olekaan kiinni.)Vaihdoin myös miehen sänkyyn petivaatteet ja laitoin entiset koneeseen pyörimään.
NYT istun ja kirjailen hetken koneella jotakin ennen kuin on lähdettävä käyttämään  koira ulkona.
(oi minun jalkoihini koskee jo ajatuskin taas niiden liikuttelemisesta....Jos mies ei tulisikaan ruokatauolla käymään kotona niin saattaisin ottaa pienet päikkärit. Päivät menee kyllä todella äkkiä siitä hetkestä kun poikakin on lähtenyt kouluun/ hoitoon. Tuntuu että jokainen päivä menee vain siivotessa jotakin! Puh huijaa... mutta pakko se vain on jos mielii asumuksensa pysyvän siistinä.)
Ulkona on aivan ihana sää,aurinko paistaa ja puut ovat niin kauniissa väriloistossa että ihan häikäisee. Siellä on siis suorastaan häikäisevän kaunista!

Tälläinen kuikki ikkunastamme juuri sisälle, olisikohan aika -ken sitä alkaa harrastamaan talven ajaksi- laittaa niille pikkuhiljaa jotakin syötävää ulos...
Itse en taida ainakaan tässä osoitteessa alkaa niitä ruokkimaan sillä tulemme muuttamaan tästä mahdollisesti 2vk sisään, joten en voi vannoa olisiko niitä kukaan ruokkimassa täällä sen jälkeen.. Eihän uutta asukastakaan/vuokralaista voi velvoittaa siihen. :D


No talitiainenhan se on tietenkin! :)

tiistai 2. lokakuuta 2012

Shopping shopping...

Ostimme äskettäin sitten tyttärellemme talvihatun.
Siitä on ehkä otettava kuva, jotta saan tänne sen. (kuvan hatusta siis).
Se on sellainen jokseenkin "pitkähkö karvainen" jossa on korvat.
Tyttö itse sanoi sen nähdessään kaupassa:
- HIILI!!! (ei osaa r-kirjainta joten hiiri muuntuu "hiileksi" :D )
Kun laitoin sen hälle päähän sovittaakseni sitä, hän alkoi höpöttää "nallesta" :D
On hän kyllä aika suloinen nallukka se päässä.

Ostinpa sitten itselle myös suuren säkin porkkanoita (ihan ihme vimma minulla syödä niitä, mutta parempia nekin kuin namit!)

Katsoimme myös kattovalaisimia Prismalta. Ihan vain suunniksi millaisia olisi tarjolla sitten sinne uuteen kotiimme. ;)

Nyt saunaan.
Se on moro!

maanantai 1. lokakuuta 2012

Satelee vettä...

Ulkona on aika kelju sää, ja senpä vuoksi voisin edes yrittää saada aikaiseksi jotakin muuttoamme edistävää täällä sisällä.
Voisin siis koittaa siihen omaan tahtiini tehdä vaikka seuraavaa;

Tämä kuva on mielestäni ulkoapäin, mutta ajatus olikin itselläni saada tehdyksi tuo jo edes sisältä päin... ja kenties ne välitkin jos saisin imuroiduksi ja sitten pestyä...

Olisipa hyvä lähteä iltapäivästä sitten asioimaan naapuripitäjään (kaupunkiin) kun olisi saanut jotakin aikaiseksikin, eikä koko päivä olisi mennyt "hyväntekemäväisyyteen".)

Tosin jos kaupat onnistuu, niin tulin ostaneeksi tyttäreni tulevaan huoneeseen verhot eräältä nettikirppikseltä. Odottelen vain jotta myyjä laittaisi maksua varten tietojaan minne voin ne prinsessa verhot maksaa. :)

Mukavaa sateisen päivän jatkoa kaikille!

Seuraavan kappaleen myötä jonka itse AINA yhdistän ikkunoiden pesemiseen... :D

EDIT.
klo 13:34
Sen verran tuli muutosta, että ensin laitoin vielä ruoan kun mies ilmoitti tulevansa käymään kotona ruokatauollaan. Sitten käytin koiran ulkona (mielestäni minun tilassa olevaa ajatellen se oli ihan kelpopituinen lenkki...)
Sitten aloitin ikkunan pesemisen.
Paremminkin (lue : enemmänkin) olisin kai voinut pestä, ellei aika olisi loppunut kesken ja kädet kuivaneet ikkunarätin hyvästä kosteuden imevyydestä johtuen. :/
Huomenna on päivä uusi, ja sama jatkunee (niin ainakin toivon!!!) sillä pian tulevat muut kotiin ja lähdemme sinne naapuri kaupunkiin toimittelemaan asioita.
mm. Ostamaan lapsille talvisempia vaatteita. Jei ja Jaiks!

MMmmmmmmm.....

Että nämä porkkanat sitten voi olla HYVIÄ!!!!!!
Liekö minulla jokin puutos kun tuntuu että voisin napostaa/russuttaa/mussuttaa/rouskutella niitä loputtomiin. En tiedä, eikä tuo pahemmin kiinnostakaan. Terveellisiä ne kuitenkin on, jos vertaa, että söisin karkkia tai vaikka sipsejä samalla ruokahalulla. :D
Muutunkohan pian itsekin ihan porkkanaksi?

Tai jospa minun sisälläni ei olekaan "nauris" tai "lanttu" vaan "PORKKANA!" xD
Aij kamala.

Kävimme kirjastossa kun mies tuli töistä. Kerttu oli mukana myös. (siis minä kävin tyttömme kanssa kirjastossa sillä välin kun miesväki kävi asioimassa pankissa...)
Lainasimme jälleen vinonpinon uutta luettavaa (tytölle tietenkin).
Ja toki se piti uusia eräs Pupu Tupuna-kirjalaina nyt jo kolmannen kerran, sillä olen hukannut sen kirjan. Sitä ei löydy mistään! En käsitä.
Sakot välttääkseni se oli pakkoratkaisu. Onneksi lastenkirjoissa harvemmin on varauksia joten uusiminen onnistui.
Lainasimme mm. seuraavat kirjat: Hyvää yötä Puppe-, Viia hiiri rantalomalla-, eläinlapset-, sekä eräs traktori-aiheinen  teos lapsille. Kaikki olivat kovakantisia, sillä normisivut olisi liian kovilla meidän tytön käsissämme.
Kohta menemmekin hampaiden pesulle ja sitten petiin katselemaan kirjallisuutta.
Nyt neiti katsoo Puuha-Peteä vielä dvd:ltä.
Pianpahan tuo loppuu joten pääsee pitkäkseen. Minua ainakin hieman väsyttelee jo. Päivä meni varsin nopeasti kotosalla ollessa.

Jaahas, sehän loppui kuin tilauksesta. Dvd meinaan. Nyt kutsuu iltapuuhat!

Neuvolassa.

Kävin tälle aamua neuvolassa.
Uutiset oli jokseenkin vain hyviä. :) Sillä meidän "nauris-lanttumme" oli kääntynyt kuten sen kuuluukin olla siinä vaiheessa kun aikoo poistua omasta ensikodistaan.
(tutkimus tehtiin "käsikopelolla" ja näin terkkari päätteli lapsen olevan.)
Se selittänee sen erään varsin kovan muljahduksen joku aika sitten saunassa ollessani, sillä olo tuntui että "eikai se jo tule sieltä pois?!?" Tuolloin en edes ottanut löylyä, istuin vain lämpimässä kylmän päivän ja hitaasti tekemäni kotimatkan päälle.

Kun kerroin asian tekstiviestitse miehelle, hän oli heti entistä varmempi asiasta, että " Nythän se voi tulla sitten koska vaan pois!?!"
- No jospa se ei vielä päättäisi niin.. koetin lohdutella.

2 viikon päästä on uusi aika, lääkärineuvolaan  jolloin he varmistavat tohtorin toimesta sikiön tarjonnan. Jos hän on päättänyt kääntyä takaisin istumaan tai on muutoin "väärässä" asennossa, saan kuulema silloin lähetteen KYS:lle siihen "Käännytykseen".
Voi jummi, toivon että se ei päättäisi kääntyillä enää, sillä ajatus jotenkin ei tunnu kivalta tehdä moisen vuoksi KYS:n reissua. Vaikka ymmärrän senkin kyllä jos se on edessä...

Sain jälleen kehoituksen alkaa syödä lisärautaa. Edellisen kerran olin saanut 17päivää syötyäni lisärautaa nousemaan hempan 112:sta 124:n. Nyt hemppa oli sitten jälleen 112 ja kävin apteekista ostamassa sitä ihan 100kpl/pakkauksen ja katsotaan miten se lähtee taas nousemaan.
(Tuo lisäraudan syönti loppui lähinnä vain siitä syystä kun ne tabletitkin loppui tuolloin, muuten olisin syönyt sitä entiseen malliin 1/päivä.)
Nyt niitä riittää minulla syödä sinne raskauden "loppuun saakka", sikäli kun muistan vain ottaa aina :D

Eipä siinä luulisi tulevan ongelmaa, kun otan lisämagnesiumia jo päivittäin estääkseni suonenvetoja pohkeissa niin samalla se tulee sitten mieleen ottaa sekin.

Tänään meinaan tehdä meille ruokana pinaattilettuja sekä keitettyjä perunoita. Ostin kahta erilaista salaattiakin, herkkusieni-, sekä kaisersalaattia.
Luomuporkkanoitakin lähti pussillinen matkaan. Olivatpa ne hyviä kun pari mussutin. Sitä en tiedä tekikö mausta niin hyvän se, että ne olivat nimenomaan "LUOMUA", mutta en huomannut niissä samaa "kitkeryyttä" kuin tavallisissa porkkanoissa.

Näiden herkku kuvien myötä toivotan kaikille oikein mukavaa alkanutta lokakuuta! :)



Mietin vain että ottaisinko vielä pari porkkanaa lisää, sillä ne 2 syömääni olivat niin herkkua... :D