Torstai 1.8.2013 klo 7:38
Tässä etsiskelin sopivaa `avauskappaletta`näin elokuun alkuun.. ei oikein löydy tai sitten vain ei raksuta. Löysin kuitenkin yhden jonka sopivuudesta elokuun avaukseen voisi kyseenalaistaa, mutta päättäköön sen jokainen ihan itse onko se sopiva vai ei. Kaunis kappale se ainakin on sekä edesmenneen taitelija Juice Leskisen varmasti yksi suosituimmista kappaleista joita on soitettu suomen radioissa monet kerrat: Syksyn sävel.
Sitten ettei minun aikani loppuisi niin menenkin asiaan...
Eilen väläytti isäntä vaihtoehtoa että hän voisi lasten kanssa ajaa minut hakemaan lauantaina ystäväni luonta. "So sweet!"
Se kyllä helpottaisi meidän pikareissuamme huomattavasti sillä meidän ei tarvitsisi olla ajamassa kellon kanssa kilvan takaisin jotta minä ehtisin paluu kyytiini.
Olemme siis lähdössä huomenna ystäväni kanssa Lahteen,(olinkohan asiasta maininnutkaan aikaisemmin...?). Tarkoitus oli kierrellä mahdollisia kirppiksiä siellä ja käydä syömässä jossakin.
Eilen isäntä myös sanoi että "saattaisi" voida yrittää järjestää niin että minä pääsisin lähtemään aikaisemmalla bussilla ystäväni luo. Olen silti asennoitunut siihen että pääsen vasta myöhemmällä kyydillä lähtemään-ihan vain että en pettyisi jos ja kun niin käy etten aikaisempaan pääsekään.
Lanttu nukkui viimeyön vain pienesti kitisten. Nousin taas vain käydäkseni istumassa sänkyni reunallaja keikautin itseni miltei heti takaisin makuulle. En jaksanut nousta. Sitä paitsi tyttökään ei ennää kitissyt joten miksi olisin herätellyt häntä turhaan juomaan maitoa.
Veikkaan että nykyiset kitinät johtuvat vain hampaiden puhkeamaisillaan olemisesta. Alas on jo 2 saatu varsin näkyvää, mutta kova on hankaus ja kaikki menee suuhun, että olisiko vastaparit tulossa ylhäältä tai jotain... :)
Minun pitäisi pakatakin reppu huomiselle, vaikka en kummia tarttekaan mukaani, mutta edes jotakin. Ajallisesti se on lyhyt pyrähdys, varmaan loppupeleissä alle 24h, ja käymme kuitenkin Lahdessa "saakka". Hassua kun tämä sattuu juuri sille Kuopio Rockin kanssa samalle aikaa niin lähempää ei tahdo löytyä yöpaikkaa, ei ainakaan missä olisi omenahotelli. Mennään sitten mahdollisimman kauaksi. :D
Tai pitänee sanoa PITÄÄ/JOUTUU sitten menemään niin kauaksi.
Päätän tämän sekavuuden tähän siellä kuuluukin jo molemmat lapset olevan hereillä :)
Oikein mukavaa elokuuta kaikille ja ne koulutkin alkavat piakkoin monissa paikoin.
keskiviikko 31. heinäkuuta 2013
Kutsu saapui.
Eilen saapui Lantullemme kutsu saapua toimenpiteeseen sen silmän vuoksi ma 12.8 klo 9:00.
Hieman minua veti veltoksi ajatus siitä mitä mahdollisessa toimenpiteessä tapahtuu-vaikka eihän minun sitä tietenkään tarvitse olla operointihuoneessa katsomassa...luulisin ainakin.
Onnemme lienee että silmä on jo alkanut paranemaan, huolimatta vaikka en ole enää laittanut antibioottisalvaa siihen.
(vastoin periaatteitani, sillä en millään tahdo lääkitä lastani moisella salvalla kun on sanottu että se paranee itsestäänkin.)
Joten jos olisin sitä salvaa jatkanut antamaan niin sitten sen silmää olisi rasvattu antibioottisella rasvalla jo yli kuukausi!! Tottakai asia olisi erikseen JOS siinä olisi jokin vakava tulehdus tms joka vaatii sen antibioottisalvan tai jonkin sisäisesti otettavan antibioottisen lääkityksen, mutta... No tämä tästä.
Pieni potilas uinuu nyt. Ihmeiden aika ei siis ole ohitse. ;)
Hän on alkanut nukkua päiväunia näin klo 12-13 väliin, joskus uinahtaa jopa ennen klo 12.
Nyt onkin sitten aikaa `taistella` Kertun kanssa. Taistella siksi, että hän inttää kaikista päivänselvistä asioista. Tässä esimerkki jonka hän kävi äsken minulle inttämässä:
- Äiti...?
- No mitä?
- Hinä olet hetä. (sinä olet setä.)
- Enpäs olekaan, sanoin hänelle.
- Kylläpä olet!!!
*tässä vaiheessa totesin jo tytön äänensävystä että hän on taas sillä päällä että mitä hän on päättänyt niin sen hän myös pitää ja tällä kertaa hän oli sitä mieltä että minä olen setä.*
Vastaavia keskusteluja saa hänen kanssaan käydä päivittäin. Se on jokseenkin uuvuttavaa entisestäänkin.
Sääli että tänään tuli sadesää, emme päässeet liikennepuistoon sillä kurja siellä olisi seistä saatikka ajaa sadevaatteet päällä polkuautolla.
Nyt menen jos vaikka saisin lapsilta toiveita sille joulupukille kirjoittamiseen. Tämä siksi koska mielestäni pojalla (6v.) oli jokin lahjatoive jota ei löytäisi niin hyvin talviaikaan. Siispä jos hän tuo sen esille nyt niin osaamme pitää silmämme kaupassa auki ja kenties hankkia sen muistaakseni jokin kesäisemmän sesonki toiveen näin vielä ennen lumien tuloa. Muut lahjahankinnat aletaan tottakai sitten lähemmin joulua.
Hieman minua veti veltoksi ajatus siitä mitä mahdollisessa toimenpiteessä tapahtuu-vaikka eihän minun sitä tietenkään tarvitse olla operointihuoneessa katsomassa...luulisin ainakin.
Onnemme lienee että silmä on jo alkanut paranemaan, huolimatta vaikka en ole enää laittanut antibioottisalvaa siihen.
(vastoin periaatteitani, sillä en millään tahdo lääkitä lastani moisella salvalla kun on sanottu että se paranee itsestäänkin.)
Joten jos olisin sitä salvaa jatkanut antamaan niin sitten sen silmää olisi rasvattu antibioottisella rasvalla jo yli kuukausi!! Tottakai asia olisi erikseen JOS siinä olisi jokin vakava tulehdus tms joka vaatii sen antibioottisalvan tai jonkin sisäisesti otettavan antibioottisen lääkityksen, mutta... No tämä tästä.
Pieni potilas uinuu nyt. Ihmeiden aika ei siis ole ohitse. ;)
Hän on alkanut nukkua päiväunia näin klo 12-13 väliin, joskus uinahtaa jopa ennen klo 12.
Nyt onkin sitten aikaa `taistella` Kertun kanssa. Taistella siksi, että hän inttää kaikista päivänselvistä asioista. Tässä esimerkki jonka hän kävi äsken minulle inttämässä:
- Äiti...?
- No mitä?
- Hinä olet hetä. (sinä olet setä.)
- Enpäs olekaan, sanoin hänelle.
- Kylläpä olet!!!
*tässä vaiheessa totesin jo tytön äänensävystä että hän on taas sillä päällä että mitä hän on päättänyt niin sen hän myös pitää ja tällä kertaa hän oli sitä mieltä että minä olen setä.*
Vastaavia keskusteluja saa hänen kanssaan käydä päivittäin. Se on jokseenkin uuvuttavaa entisestäänkin.
Sääli että tänään tuli sadesää, emme päässeet liikennepuistoon sillä kurja siellä olisi seistä saatikka ajaa sadevaatteet päällä polkuautolla.
Nyt menen jos vaikka saisin lapsilta toiveita sille joulupukille kirjoittamiseen. Tämä siksi koska mielestäni pojalla (6v.) oli jokin lahjatoive jota ei löytäisi niin hyvin talviaikaan. Siispä jos hän tuo sen esille nyt niin osaamme pitää silmämme kaupassa auki ja kenties hankkia sen muistaakseni jokin kesäisemmän sesonki toiveen näin vielä ennen lumien tuloa. Muut lahjahankinnat aletaan tottakai sitten lähemmin joulua.
tiistai 30. heinäkuuta 2013
"ti-kettiä"
tiistai 30.7.2013:
Eilen aamusta sään ollessa pilvinen vaihtui rantasuunnitelma liikennepuistoon menoksi. Sieltä menimme kauppaan ostaen jäätelöä 1L pakkauksen jälkeen menimme lapsien kanssa erään tuttavani luo. Hän paistoi vohveleita ja pidimme ikäänkuin "kesäloman päättäjäis kestit". Kivaa tuntui lapsilla olevan ja teki se hyvää itsellekin kun pääsi juttelemaan AIKUISEN kanssa vaihtaen ajatuksia.
Kotimatkalla poikkesin ostamaan vielä kukkakimpun, sillä iltapäivästä meillä juhlittaisiin Lantun 8kk ikääntymistä. Olin tehnyt sitä silmitellen kääretortun joka odotti jääkaapissa. Lisäksi olin kutsunut edellisenä päivänä isovanemmat kahville.
Kotiuduttuamme oli vielä siivottava Kertun tavaroita kodinhoitotilasta jotta ei olisi niin sekaista. Niinpä tein senkin-vaikka sitten tyttäreni 8kk ikääntymisjuhlien kunniaksi! Sain käytyä kaikki hänen lelunsa läpi ja laitetuksi ne myös lelulaatikkoon. Wu-huuuu!!!
Isovanhemmat kävivät ja neiti töpötti istua omassa tuolissaan pöydän päässä.
Asia joka hieman vaivasi minua, oli kun postitin vasta eilen isälleni tekemäni syntymäpäiväkortin. Hänellä oli siis eilen syntymäpäivät. Niinpä se että aamulla herätessäni kun alkoi näyttää että muu väki nukkuu meillä yli klo 9 oli minun nöyrryttävä ja laitettava onnittelut hänelle tekstarilla. Postitin kuitenkin iltapäivästä sen tekemäni kortinkin,sillä olin jo liimannut kirjeeseen postimerkin ja se olisi mennyt muuten hukkaan. :/
Saapahan tuplasti onnittelut meiltä vaikka ei mitään ihmeellisiä numeroita täyttänytkään. (57v.)
Keskiviikko 31.7.2013 klo 06:54
"Laatikon salaisuus alkaa raottua".
Nimittäin en olekaan tainnut kertoa, mutta kerronpa nyt/olkoon se kertauksena mitä olen jo asiasta höpissyt-jos olen.
Olen suunnitellut tässä hiljattain ystäväni kanssa pientä irtiottoa arjesta ilman miehiämme ja etenkin ilman lapsiamme.
Eilen asiaan liittyen kerroin isännälle sen minne olemme menossa. Hän kun veikkaili pitkään että olisimme menossa Kuopioon (tuona ajankohtana 2.-3.8) olevan rockCockin vuoksi.
Kuopio ei olisi ollut poissuljettu ellei siellä olisi ollut juurikin tuo Rock tapahtuma. -Siellä vaan oli kaikki majoituspaikat täynnä. Emme lähteneet siihen sitten että olisi otettu huone hotellista jonne oli keskustasta matkaa sen verran että olisi jouduttu ajamaan taksilla sen vuoksi. -> liian kalliiksi olisi tullut.
Niinpä suuntaamme...tad-da-da-daa-....LAHTEEN jossa oli omenahotellissa vapaana huone 2hh:lle tuolloin.
Luvassa kirppiksillä kiertelyä, hyvää ruokaa ja kenties vähän juomaakin, hyvää laatu seuraa ja kuulumisten vaihtoa ihan kunnolla. Wo-hou!
Tarkoitukseni on lähteä perjantaina bussilla ystäväni luo, mieluilisin itse lähtemään jo aikaisempaan bussivuoroon mutta tuntuu vaikealta kysyä isovanhemmilta voisinko tuoda lapset heille 1½h ennen kuin mies pääsee töistä jotta itse pääsisin lähtemään niinkin turhalle kuulostavaan kuin "tuulettumaan" 1 vuorokauden ajaksi.
Tai jos lähden sillä myöhemmällä bussilla niin todennäköisesti aika kutistuu sitten ALLE 1vrk:een. :/
Mutta joka tapauksessa LUPAAN nauttia joka sekunnista/minuutista/tunnista jonka olen poissa kotoa.
Paljon ei tarvitse onneksi pakata tuota reissua varten, mutta jotain kuitenkin pitäisi... Ja sekin pitäisi pikkuhiljaa aloitella ettei tule sitten kiirus. Perjantai on nopeammin kuin ehtii ajatellakaan. ;)
Jaahas, ulkona alkoi sataa juuri äsken vettä...nyt se sadesää alkoi täälläkin... täytyy koettaa keksiä lapsille jotakin sisäkivaa.. takapihaa edemmäksi tuskin tulemme lähtemään jos tälläistä keliä koko päivän meinaa pidellä.
Eilen aamusta sään ollessa pilvinen vaihtui rantasuunnitelma liikennepuistoon menoksi. Sieltä menimme kauppaan ostaen jäätelöä 1L pakkauksen jälkeen menimme lapsien kanssa erään tuttavani luo. Hän paistoi vohveleita ja pidimme ikäänkuin "kesäloman päättäjäis kestit". Kivaa tuntui lapsilla olevan ja teki se hyvää itsellekin kun pääsi juttelemaan AIKUISEN kanssa vaihtaen ajatuksia.
Kotimatkalla poikkesin ostamaan vielä kukkakimpun, sillä iltapäivästä meillä juhlittaisiin Lantun 8kk ikääntymistä. Olin tehnyt sitä silmitellen kääretortun joka odotti jääkaapissa. Lisäksi olin kutsunut edellisenä päivänä isovanemmat kahville.
Kotiuduttuamme oli vielä siivottava Kertun tavaroita kodinhoitotilasta jotta ei olisi niin sekaista. Niinpä tein senkin-vaikka sitten tyttäreni 8kk ikääntymisjuhlien kunniaksi! Sain käytyä kaikki hänen lelunsa läpi ja laitetuksi ne myös lelulaatikkoon. Wu-huuuu!!!
Isovanhemmat kävivät ja neiti töpötti istua omassa tuolissaan pöydän päässä.
Asia joka hieman vaivasi minua, oli kun postitin vasta eilen isälleni tekemäni syntymäpäiväkortin. Hänellä oli siis eilen syntymäpäivät. Niinpä se että aamulla herätessäni kun alkoi näyttää että muu väki nukkuu meillä yli klo 9 oli minun nöyrryttävä ja laitettava onnittelut hänelle tekstarilla. Postitin kuitenkin iltapäivästä sen tekemäni kortinkin,sillä olin jo liimannut kirjeeseen postimerkin ja se olisi mennyt muuten hukkaan. :/
Saapahan tuplasti onnittelut meiltä vaikka ei mitään ihmeellisiä numeroita täyttänytkään. (57v.)
Keskiviikko 31.7.2013 klo 06:54
"Laatikon salaisuus alkaa raottua".
Nimittäin en olekaan tainnut kertoa, mutta kerronpa nyt/olkoon se kertauksena mitä olen jo asiasta höpissyt-jos olen.
Olen suunnitellut tässä hiljattain ystäväni kanssa pientä irtiottoa arjesta ilman miehiämme ja etenkin ilman lapsiamme.
Eilen asiaan liittyen kerroin isännälle sen minne olemme menossa. Hän kun veikkaili pitkään että olisimme menossa Kuopioon (tuona ajankohtana 2.-3.8) olevan rockCockin vuoksi.
Kuopio ei olisi ollut poissuljettu ellei siellä olisi ollut juurikin tuo Rock tapahtuma. -Siellä vaan oli kaikki majoituspaikat täynnä. Emme lähteneet siihen sitten että olisi otettu huone hotellista jonne oli keskustasta matkaa sen verran että olisi jouduttu ajamaan taksilla sen vuoksi. -> liian kalliiksi olisi tullut.
Niinpä suuntaamme...tad-da-da-daa-....LAHTEEN jossa oli omenahotellissa vapaana huone 2hh:lle tuolloin.
Luvassa kirppiksillä kiertelyä, hyvää ruokaa ja kenties vähän juomaakin, hyvää laatu seuraa ja kuulumisten vaihtoa ihan kunnolla. Wo-hou!
Tarkoitukseni on lähteä perjantaina bussilla ystäväni luo, mieluilisin itse lähtemään jo aikaisempaan bussivuoroon mutta tuntuu vaikealta kysyä isovanhemmilta voisinko tuoda lapset heille 1½h ennen kuin mies pääsee töistä jotta itse pääsisin lähtemään niinkin turhalle kuulostavaan kuin "tuulettumaan" 1 vuorokauden ajaksi.
Tai jos lähden sillä myöhemmällä bussilla niin todennäköisesti aika kutistuu sitten ALLE 1vrk:een. :/
Mutta joka tapauksessa LUPAAN nauttia joka sekunnista/minuutista/tunnista jonka olen poissa kotoa.
Paljon ei tarvitse onneksi pakata tuota reissua varten, mutta jotain kuitenkin pitäisi... Ja sekin pitäisi pikkuhiljaa aloitella ettei tule sitten kiirus. Perjantai on nopeammin kuin ehtii ajatellakaan. ;)
Jaahas, ulkona alkoi sataa juuri äsken vettä...nyt se sadesää alkoi täälläkin... täytyy koettaa keksiä lapsille jotakin sisäkivaa.. takapihaa edemmäksi tuskin tulemme lähtemään jos tälläistä keliä koko päivän meinaa pidellä.
sunnuntai 28. heinäkuuta 2013
Siivoilua & järjestelyä
Mitäs menin eilen hehkuttamaan ensin siivouskärpäsen puremastani.
Noh, meillä oli mielessä ollut ostaa pojalle parvisänky josta seurauksena tulisi lasten kesken huoneiden vaihto. Eilen mies sitten kävi ostamassa (kirppikseltä) mieluisan ja edullisen parvisängyn. Se kaikki tapahtui sitten niinkuin sormia napsauttaen.
Kertun kamat alkoi lähteä sen huoneesta väliaikaisesti kodinhoitohuoneeseen, jotta saatiin pojan uusi parvisänky kasata sinne tyhjään huoneeseen.
Oli hetken (lue:muutaman tunnin) melkoinen mylläkkää kun kannoimme jokainen sylissämme neidin rojuja pois ja siinä poika suhaa omasta huoneesta meidän lomassa omia kamoja sisään.
Nyt on kodinhoitohuone suorastaan JÄR-KYT-TÄ-VÄN näköisessä kaaoksessa. Kuvottaa ihan.
Minua siinä ärsytti naisen näkökulmasta eniten ehkä se, kun tytön vaatteet vain vedettiin hyllyiltä pois sängylleen. Oli melkoinen läjä kampetta. SEKAISIN.
Sitten idean isäntä toteaakin kun kannoimme tytön sänkyä huoneesta pois oviaukon kohdalla että:
- Ei tämä mahdu tästä leveytensä puolesta! *päälle ne kaikki kauniit kirosanat*
Ei kun takaisin pakittaen huoneeseen peti ja sitten ideanisäntä otti tytön vaatteita syliin sängyltä ja kanteli sinne pojan huoneeseen. LATTIALLE!
Se vaatekasa siirtyi siten sinne. *Voi syvä huokausten määrä jonka asian vuoksi päästelin nyt ja silloin*
Ei liene yllätys että pojan huone on asuttavassa kunnossa-sinne voisi jopa vieraita laskea, mutta mitä taas tulee tytön huoneeseen... ei puhettakaan!!!
Siellä on nyt 2 sänkyä. Jatkettava sekä pojan entinen. 2 pöytää. Olkkarinpöydäksi tarkoitettu mutta kastajaisiin meille kastepöydäksi tuotu sekä koulupöytä jota poika ei tarvite koska siinä parvisängyssään on pöytätaso alapuolella. Eli joskus tuntuu että tytön huone on "kaatopaikka" minne kaikki vanha ja sellainen roju kipataan.
Sanottakoon nyt että se olkkarinpöytä ON lähdössä pois. Tein asian heti selväksi, samoin ajan kanssa se toinen sänkykin (pojan entinen).
Vielä olisi sitten kattolampun ja verhojen vaihtaminen huoneisiin. Sillä vaikka meidän Kerttu huolisi Autot-kattovalaisimen, niin poika tahtoo sen itselleen omaan huoneeseen.. sekä poika ei välitä niin vaaleanpunaisista prinsessaverhoistansa jotka hälle nyt muutoksen yhteydessä tuli. XD
Tulevaisuudessa on tarkoitus ostaa myös tyttöjen huoneeseen parvisängyt tilan puutteen vuoksi. Ne tulevat olemaan sitten samanlaiset, mutta siihen menee aikaa ennekuin Lanttu pääsee asuttamaan huonetta Kertun kanssa. Siihen saakka saa Kerttu olla yksin huoneensa haltija.
Olen kuitenkin aikeissa käydä tänään lasten kanssa liikennepuistossa sekä jos jaksavat niin siitä vielä uimarannalla jossa eilen kävimme.
Täytyy ottaa paitsi jäävesipullot jokaiselle mukaan niin myös jotakin pientä purtavaa eväiksi.
Tässä loppuun vielä 1 kuva meidän Lantustamme joka napotti rannan nurmikolla isänsä kanssa kun äiti kahlasi Kertun kaverina rantavedessä. :)
Noh, meillä oli mielessä ollut ostaa pojalle parvisänky josta seurauksena tulisi lasten kesken huoneiden vaihto. Eilen mies sitten kävi ostamassa (kirppikseltä) mieluisan ja edullisen parvisängyn. Se kaikki tapahtui sitten niinkuin sormia napsauttaen.
Kertun kamat alkoi lähteä sen huoneesta väliaikaisesti kodinhoitohuoneeseen, jotta saatiin pojan uusi parvisänky kasata sinne tyhjään huoneeseen.
Oli hetken (lue:muutaman tunnin) melkoinen mylläkkää kun kannoimme jokainen sylissämme neidin rojuja pois ja siinä poika suhaa omasta huoneesta meidän lomassa omia kamoja sisään.
Nyt on kodinhoitohuone suorastaan JÄR-KYT-TÄ-VÄN näköisessä kaaoksessa. Kuvottaa ihan.
Minua siinä ärsytti naisen näkökulmasta eniten ehkä se, kun tytön vaatteet vain vedettiin hyllyiltä pois sängylleen. Oli melkoinen läjä kampetta. SEKAISIN.
Sitten idean isäntä toteaakin kun kannoimme tytön sänkyä huoneesta pois oviaukon kohdalla että:
- Ei tämä mahdu tästä leveytensä puolesta! *päälle ne kaikki kauniit kirosanat*
Ei kun takaisin pakittaen huoneeseen peti ja sitten ideanisäntä otti tytön vaatteita syliin sängyltä ja kanteli sinne pojan huoneeseen. LATTIALLE!
Se vaatekasa siirtyi siten sinne. *Voi syvä huokausten määrä jonka asian vuoksi päästelin nyt ja silloin*
Ei liene yllätys että pojan huone on asuttavassa kunnossa-sinne voisi jopa vieraita laskea, mutta mitä taas tulee tytön huoneeseen... ei puhettakaan!!!
Siellä on nyt 2 sänkyä. Jatkettava sekä pojan entinen. 2 pöytää. Olkkarinpöydäksi tarkoitettu mutta kastajaisiin meille kastepöydäksi tuotu sekä koulupöytä jota poika ei tarvite koska siinä parvisängyssään on pöytätaso alapuolella. Eli joskus tuntuu että tytön huone on "kaatopaikka" minne kaikki vanha ja sellainen roju kipataan.
Sanottakoon nyt että se olkkarinpöytä ON lähdössä pois. Tein asian heti selväksi, samoin ajan kanssa se toinen sänkykin (pojan entinen).
Vielä olisi sitten kattolampun ja verhojen vaihtaminen huoneisiin. Sillä vaikka meidän Kerttu huolisi Autot-kattovalaisimen, niin poika tahtoo sen itselleen omaan huoneeseen.. sekä poika ei välitä niin vaaleanpunaisista prinsessaverhoistansa jotka hälle nyt muutoksen yhteydessä tuli. XD
Tulevaisuudessa on tarkoitus ostaa myös tyttöjen huoneeseen parvisängyt tilan puutteen vuoksi. Ne tulevat olemaan sitten samanlaiset, mutta siihen menee aikaa ennekuin Lanttu pääsee asuttamaan huonetta Kertun kanssa. Siihen saakka saa Kerttu olla yksin huoneensa haltija.
Olen kuitenkin aikeissa käydä tänään lasten kanssa liikennepuistossa sekä jos jaksavat niin siitä vielä uimarannalla jossa eilen kävimme.
Täytyy ottaa paitsi jäävesipullot jokaiselle mukaan niin myös jotakin pientä purtavaa eväiksi.
Tässä loppuun vielä 1 kuva meidän Lantustamme joka napotti rannan nurmikolla isänsä kanssa kun äiti kahlasi Kertun kaverina rantavedessä. :)
Räpiköintiä.
Helteisen päivän jatkuessa tänään, aamusta sain jonkin siivouskärpäsen pureman ja niinpä tuli mökki siivotuksi "hieman paremmin". :)
- Olen niin ylpeä taas itsestäni! :)
Ja se into näytti tarttuvan myös mieheen. "Wohou!"
Siinä hommassa tulikin sitten kuuma kun helteessä heiluttelet imuria ja nostelet tavaroita omille paikoilleen lattioilta (lähinnä Kertun levittelemiä lelujaan.).
Sitten olikin hyvä lähteä rannalla käymään. Ei tehnyt pahaa ollenkaan vaikka vesi alkuun tuntui vilpoisalta. (en uinut eikä uinut Kerttukaan) mutta kahlasimme melkoisella tavalla.
Minäkin ihan reisiin saakka ja en ole mitenkään pitkä.)
Kerttu kastui kyllä siellä kahlatessaan ihan kaulaa myöten. Ohi meni veneitä (moottori sellaisia) niin löi kivasti aallokkoa sitten uimarannalle. Minä otin tyttöä käsistä ja "hypimme" aaltojen yli siten että minä nostin häntä käsistä ilmaan aina aallon tullessa. (muutaman kerran tein tarkoituksella siten että tyttö kastui hieman enemmän ;) )
Sitten kotiin -ja olihan se houkutteleminen että sai tytön lähtemään pois. Onneksi ei tullut isoa parkua moisesta. Lupasin että "tullaan huomenna uudestaan jos on hyvä sää.."
Tekaisin sitten tässä taas kerran pannarin, kun ei ole oikein mitään järkevää kahvin kanssa.
- Olen niin ylpeä taas itsestäni! :)
Ja se into näytti tarttuvan myös mieheen. "Wohou!"
Siinä hommassa tulikin sitten kuuma kun helteessä heiluttelet imuria ja nostelet tavaroita omille paikoilleen lattioilta (lähinnä Kertun levittelemiä lelujaan.).
Sitten olikin hyvä lähteä rannalla käymään. Ei tehnyt pahaa ollenkaan vaikka vesi alkuun tuntui vilpoisalta. (en uinut eikä uinut Kerttukaan) mutta kahlasimme melkoisella tavalla.
Minäkin ihan reisiin saakka ja en ole mitenkään pitkä.)
Kerttu kastui kyllä siellä kahlatessaan ihan kaulaa myöten. Ohi meni veneitä (moottori sellaisia) niin löi kivasti aallokkoa sitten uimarannalle. Minä otin tyttöä käsistä ja "hypimme" aaltojen yli siten että minä nostin häntä käsistä ilmaan aina aallon tullessa. (muutaman kerran tein tarkoituksella siten että tyttö kastui hieman enemmän ;) )
Sitten kotiin -ja olihan se houkutteleminen että sai tytön lähtemään pois. Onneksi ei tullut isoa parkua moisesta. Lupasin että "tullaan huomenna uudestaan jos on hyvä sää.."
Tekaisin sitten tässä taas kerran pannarin, kun ei ole oikein mitään järkevää kahvin kanssa.
torstai 25. heinäkuuta 2013
Wiihaa! Viikonloppu mennään taas...
Sanotaan erään epäonnisen Onnenpyörää joskus pelanneen vastausyrityksen mukaisesti että "Hernekeitto on laskiaisen purkka".
Sitä keittelemään aloin jo klo 05 jälkeen. Kohta sen pitäisi olla jo valmista kun levyä olen pienellä pitänyt ja rauhassa haudutellut. Näin ruoka on jo valmiina lasten herätessä ja pääsemme heidän herättyään sitten vaikka liikennepuistoon.
Ei mene päivän mahdollisesti kuumin aika hellan edessä hääräilyyn kun tekee sen ruoankin valmiiksi jo aikanaan.
Mielessäni on ollut että jos tänään kävisin naapuripitäjän pitkäripaisessa ostamassa meille jonkin viinipullon. Saa nyt nähdä. (miten mielettömän romanttista, hernekeittoa päivällä lounalla ja sitten illalla viiniä maistelemaan miehen kanssa... xD )
Ei kuulosta kyllä kovin romanttiselta. Noh, ei kai siinä. Ruokaa se on tuokin siinä missä muutkin eväät.
Eilen tekemäni makaroonipata ei sitten oikein kelvannutkaan lapsille. En tiesä missä vika.
Tein sen miltei kuin makaroonilaatikon, mutta laitoin muna-maidon sijaan Kippari savujuusto ruokakermaa jolloin se ei hyytynyt samalla tapaa kuin makaroonilaatikko muna-maidolla tehtynä. Ei se minun makuuni pahaa ollut noinkaan. Mukavan juustoisa makusäväys häivähteli ruoassa ;) Suosittelen.
Isäntä on ostamassa pojalle parvisänkyä. Se on miltei pakkoratkaisu tulevaisuutta ajatellen, kun tytöt menevät samaan huoneeseen ja poika on omassaan. Tällöin poika vaihtuu itsekseen pienimpään makkariin, niin tilansäästämisen vuoksi se on järkiratkaisu. Tulemme ostamaan varmasti tytöillekin sitten heidän yhteiseksi muuttuvaan huoneeseen parvisängyt tai lieneekö sitten ratkaisu kerrossänky. Kenties parvisänky on parempi ratkaisu niin saavat molemmat omat koulupöydätkin sitten siihen pakettiin. ;)
Eilen kävi mies katsomassa erästä parvisänkyä pojalleen tämän kanssa ja aamulla herätessään mietti kuumeisesti siihen malliin että selkeästi hän mieli sen ostaa. Itse en ko.ollut nähnytkään kuin myynti-ilmoituksen kuvasta. Ihan fiksulle se näytti-ei siinä mitään!
Huomenna,lauantaina olisi luvassa peräkonttikirppis naapuri pitäjässä, jos sinne jaksaa heräillä niin kenties käymme siellä katselemassa mitä kaikkea sälää siellä ihmiset myyvät.
Muuten on kaikki suunnitelmat viikonlopulle avoinna. Niin lienee parempi, niin ei sittene pety ellei ne mene sen ennakko suunnitelman mukaisesti.
Niinhän sitä sanotaan että "Pessimisti ei pety!" mutta olisi se tympeää olla pessimistinen 24/7/365.
Mukavan lämpöistä viikonloppua jokaiselle! ;)
Sitä keittelemään aloin jo klo 05 jälkeen. Kohta sen pitäisi olla jo valmista kun levyä olen pienellä pitänyt ja rauhassa haudutellut. Näin ruoka on jo valmiina lasten herätessä ja pääsemme heidän herättyään sitten vaikka liikennepuistoon.
Ei mene päivän mahdollisesti kuumin aika hellan edessä hääräilyyn kun tekee sen ruoankin valmiiksi jo aikanaan.
Mielessäni on ollut että jos tänään kävisin naapuripitäjän pitkäripaisessa ostamassa meille jonkin viinipullon. Saa nyt nähdä. (miten mielettömän romanttista, hernekeittoa päivällä lounalla ja sitten illalla viiniä maistelemaan miehen kanssa... xD )
Ei kuulosta kyllä kovin romanttiselta. Noh, ei kai siinä. Ruokaa se on tuokin siinä missä muutkin eväät.
Eilen tekemäni makaroonipata ei sitten oikein kelvannutkaan lapsille. En tiesä missä vika.
Tein sen miltei kuin makaroonilaatikon, mutta laitoin muna-maidon sijaan Kippari savujuusto ruokakermaa jolloin se ei hyytynyt samalla tapaa kuin makaroonilaatikko muna-maidolla tehtynä. Ei se minun makuuni pahaa ollut noinkaan. Mukavan juustoisa makusäväys häivähteli ruoassa ;) Suosittelen.
Isäntä on ostamassa pojalle parvisänkyä. Se on miltei pakkoratkaisu tulevaisuutta ajatellen, kun tytöt menevät samaan huoneeseen ja poika on omassaan. Tällöin poika vaihtuu itsekseen pienimpään makkariin, niin tilansäästämisen vuoksi se on järkiratkaisu. Tulemme ostamaan varmasti tytöillekin sitten heidän yhteiseksi muuttuvaan huoneeseen parvisängyt tai lieneekö sitten ratkaisu kerrossänky. Kenties parvisänky on parempi ratkaisu niin saavat molemmat omat koulupöydätkin sitten siihen pakettiin. ;)
Eilen kävi mies katsomassa erästä parvisänkyä pojalleen tämän kanssa ja aamulla herätessään mietti kuumeisesti siihen malliin että selkeästi hän mieli sen ostaa. Itse en ko.ollut nähnytkään kuin myynti-ilmoituksen kuvasta. Ihan fiksulle se näytti-ei siinä mitään!
Huomenna,lauantaina olisi luvassa peräkonttikirppis naapuri pitäjässä, jos sinne jaksaa heräillä niin kenties käymme siellä katselemassa mitä kaikkea sälää siellä ihmiset myyvät.
Muuten on kaikki suunnitelmat viikonlopulle avoinna. Niin lienee parempi, niin ei sittene pety ellei ne mene sen ennakko suunnitelman mukaisesti.
Niinhän sitä sanotaan että "Pessimisti ei pety!" mutta olisi se tympeää olla pessimistinen 24/7/365.
Mukavan lämpöistä viikonloppua jokaiselle! ;)
Auttakaa osa 2
- Vai oliko sittenkään?
En nimittäin oikein keksi millaista kakkua tälläiseen irtopohjalliseen RENGASvuokaan voisi tehdä tai että voiko tätä laittaa uuniin?
Ostin sen ekotorilta, niin siellä tuskin olisi ihan välttämättä osanneet sanoa (myyjänäksikin sattui mies, -vaikka koskaan ei pitäisi olettaa...)
Ajattelin että tällä voisi tehdä lähinnä "kylmiä", hyydytettäviä kakkuja kun ensin laittaisi pohjalle sen tuorekelmun-mitä ei voi laittaa jos meinaisi jotakin taikinaa paistaa uunissa tässä kyseisessä vuoassa... xD
Mietin että sanookohan tuo leima kenellekään mitään? Minusta siinä on aivan kuin olisi kirjaimet "SNB" tai sitten toisesta suunnasta katsottuna "BNS" (vaikka silloin kyllä tuo "B"-kirjain tulee höpsösti nurinpäin/takaperoisesti... :D
Tuo leima on juuri siinä "lukon" kohdalla , siinä käännettävässä klipsissä (silläkin on varmasti joku virallisempi nimi,mutta ei minulle joka en ole niin perehtynyt näihin leivonta astioiden nimiin tai välineisiin liiemmälti muutoinkaan.. :D )
Yllä myös kuvia tekemästäni kääretortusta -josta tuli kyllä syntisen hyvää.... ;)
Väliin laitoin 2dl vatkattua kermaa, 2 purkkia valkosuklaa-lima rahkaa sekä hieman mansikkatomusokeria ja ½tl kardemummaa (jauhettua).
Lisäksi tilsin väliin 2 banaania jonka "voitelin" ensin kääretorttulevyn pohjalle pitkittäissuunnassa jotta sitä tulisi näin ollen joka palaan -en ollut varma riittäisikö se määrältään muuten. Hyvin riitti!
2/3 osaa kerma-rahka täytteestä laitoin väliin ja 1/3 levitin lopuksi päälle sekä hieman koristeeksi vielä "kirjavia strösseleitä" Voilà!
Tästä taisi tulla nyt minun ns."erikoisuus" jota täytyy tehdä jos tiedän tulossa olevan vaikkapa jotakin vieraita ;) Maistuu taatusti!
EDIT. 25.7.2013 klo 20:09 luettuani onko tänne ilmestynyt mitään uutta.
*Kiitos Ruska kommentistasi! Tässä on hieman puolet ajatuksista aina toisaalla joten kirjotusvirheitä voi olla hyvinkin. Kiitän että huomasit sen.
Ohjeessa piti olla tietenkin*VALKOSUKLAA-LIME ei valkosuklaa-lima täyte xD
Ei kovin herkulliselta kuulostaisi ollessaan "valkosuklaa-lima täyte" :D Ehkä jossain sairaalassa sellaista limaa saattaisi saada syödäkseen, vaikka en kyllä voi moittia omia saamiani ruokia kummaltakaan kertaa kun olin sairaalassa synnytysten yhteydessä. Suolattomiahan ne on, mutta kaikkeen tottuu jne. :)
Apuja kaivattaisiin!
Mitäpä olisit valmis maksamaan tälläisistä kuvankaltaisista Emmaljungan merkin vaunuista?
Ovat siistit eikä vikoja ole havaittu käytössä olo aikana. Mukaan tulisi patja sekä valkea hyttysverkko (joka ei ole nyt kuvassa mukana).
Renkaat kaikinpuolin OK. Meillä näitä on käytetty vain ja ainoastaan sisällä.
Olisiko kenelläkään tietoa minkä mallin Emmaljunga vaunut nämä ovat?
Sillä meille nämä osti anoppi kotikirppikseltä-eikä hän ollut kysynyt silloin näiden tarkempaa mallia.
Meillä tälläiset ovat jääneet täysin jouten kun ei näissä enää uskalla pientä Lanttuakaan nukutella, kun hän pyrkii niin voimakkaasti liikkeelle. :)
keskiviikko 24. heinäkuuta 2013
Joopa.
Jossain mielessä voisin sanoa kokevani nyt "uskon puutetta".
Ei sen vakavampaa asiaa kohtaan kuin säätietoja joita ne ennalta jakelee. Tänään PITI olla ennusteen mukaan hellepäivä, mutta päin mäntyjä meni meidän osin. Ei tuo kyllä ole satanutkaan, mutta kovin on harmaata ja pilvistä ulkosalla.
Minä ostaa nasautin meille sinne joskus tulevaisuudessa tuloillaan olevaan leikkimökkiin lapsille lastenmallin pirtinpöydän! Penkkejä/tuoleja siihen ei ole, mutta hintaa sillä oli vain 5€ niin ei se paljoa minusta ole. Se on kuulema teetätetty joskus ihan puusepällä ja on jämäkkä eikä kiiku eikä keiku. Se on 1 hyvin tärkeä kriteeri hankkiessani jotakin sen kaltaista lapsille leikkiin tai leikkeihin yleensäkin että olisi turvallisia. Koskaan kun ei voi tietää mitä lapset saavat päähänsä. Joku voi alkaa vaikka tanssata pöydällä ja se on sitten sairaalareissu tiedossa jos huonosti käy.
No saattoi olla hieman huono esimerkki mutta en parempaakaan asian tiimoilta keksinyt tähän hätään. :/
Tänään käymme hakemassa sen sitten naapuri kaupungista jossa se myyjällä on. Samalla pääsen tuhlaamaan kauppaan tänään KELA:n minulle maksamia "almuja" joilla olen aikeissa ostaa täydennystä ruokavarastoomme (unohtamatta leivontaankin tarvittavia raaka-aineita..vehnäjauhoja, perunajauhoja, kananmunia ja sokeria jne.) Aina täytyy olla edes pannukakku tarpeet, sillä se on niin nopea ja helppo tehdä jos vaikka sattuisi joku ilmoittavansa kylään tulostansa. Tosin se, että pannukakkuni sisältäisi tuolloin kananmunaa... eipä ole tiedossa kuin 1 tuttavaperhe jossa on kananmuna allerginen ja he harvemmin meillä käyvätkään.
Se, meidän mahdollinen Helsingin Peacock-teatteri juttu ei siis tule onnistumaan ajattelemanani ajankohtana. Sen sijaan meillä on suunnitteilla nyt luottoystäväni kanssa viikonlopuksi (elokuun ekalle viikonlopulle, eli ei vielä seuraavalle mutta sitten..) jotakin kivaa.
Saatamme suuntia Kuopioon. Kuka tietää! :)
Siis että tuo jo ajatuksena piristää minua NIIN sanoinkuvaamattoman paljon että en osaa edes asiaa kuvailla. Sen puolesta mieli on aurinkoinen ja sen ajatuksen voimalla kai tässä tätä arkea elelläänkin.
Meidän Lanttu nukahti. Ruoka politiikka oli nyt sen verran "löyhä" että jämillä menimme. Eilistä riisipuuroa ja mustikka-vadelma soppaa siihen kaveriksi.
Huomiselle suunnittelin makaroonilaatikkoa ja sitten voisi olla vaikka hernekeittopäivä. Samalla ostaisi niihinkin tarpeet. Ei tartte joka päivä juosta kaupalla, vaikka liikunnastahan se käy. :)
Kirjeitäkin on postitettava nyt. Niitä kirjailinkin aamulla kaksi. Sekä viimeistelin isälleni tulevan syntymäpäivä kortin, tosin sen ei ole vielä kiirus kun ajankohta on vasta ensi viikolla, mutta kenties ei ole paha olla ajoissa, kun nuo säätkin on niin epävarmoja että en tiedä pääsenkö viemään lähempänä sitten ja jos niin miten. Ehtiikö se sitten vaiko eikö... :D
Täytyy kiittää -Humppis-Hilmaa- ihanasta kommentistasi. Oli niin piristävä ja positiivinen että siitä jos mistä sai energiaa. Ikävä sanoa että sen vahingossa poistin... ;(
Mutta siinä vain kehoitettiin jaksamaan ja puhumaan itseään askarruttavista asioista kumppanille jotta toinen tietäisi miltä toisesta tuntuu..kutakuinkin noin se taisi mennä...
Nyt voisin katsoa olenko muistanut kirjata kauppalistaan KAIKKI tarpeelliset puutokset, jotta saisi ne ostetuksi yhdellä kertaa. Suurelle kaupalle kun taas pääsee. Jippiiiiiiiiiiiii!!!!! :)
Mukavaa keskiviikkoa jokaiselle! Positiivisia ajatuksia :)
Ei sen vakavampaa asiaa kohtaan kuin säätietoja joita ne ennalta jakelee. Tänään PITI olla ennusteen mukaan hellepäivä, mutta päin mäntyjä meni meidän osin. Ei tuo kyllä ole satanutkaan, mutta kovin on harmaata ja pilvistä ulkosalla.
Minä ostaa nasautin meille sinne joskus tulevaisuudessa tuloillaan olevaan leikkimökkiin lapsille lastenmallin pirtinpöydän! Penkkejä/tuoleja siihen ei ole, mutta hintaa sillä oli vain 5€ niin ei se paljoa minusta ole. Se on kuulema teetätetty joskus ihan puusepällä ja on jämäkkä eikä kiiku eikä keiku. Se on 1 hyvin tärkeä kriteeri hankkiessani jotakin sen kaltaista lapsille leikkiin tai leikkeihin yleensäkin että olisi turvallisia. Koskaan kun ei voi tietää mitä lapset saavat päähänsä. Joku voi alkaa vaikka tanssata pöydällä ja se on sitten sairaalareissu tiedossa jos huonosti käy.
No saattoi olla hieman huono esimerkki mutta en parempaakaan asian tiimoilta keksinyt tähän hätään. :/
Tänään käymme hakemassa sen sitten naapuri kaupungista jossa se myyjällä on. Samalla pääsen tuhlaamaan kauppaan tänään KELA:n minulle maksamia "almuja" joilla olen aikeissa ostaa täydennystä ruokavarastoomme (unohtamatta leivontaankin tarvittavia raaka-aineita..vehnäjauhoja, perunajauhoja, kananmunia ja sokeria jne.) Aina täytyy olla edes pannukakku tarpeet, sillä se on niin nopea ja helppo tehdä jos vaikka sattuisi joku ilmoittavansa kylään tulostansa. Tosin se, että pannukakkuni sisältäisi tuolloin kananmunaa... eipä ole tiedossa kuin 1 tuttavaperhe jossa on kananmuna allerginen ja he harvemmin meillä käyvätkään.
Se, meidän mahdollinen Helsingin Peacock-teatteri juttu ei siis tule onnistumaan ajattelemanani ajankohtana. Sen sijaan meillä on suunnitteilla nyt luottoystäväni kanssa viikonlopuksi (elokuun ekalle viikonlopulle, eli ei vielä seuraavalle mutta sitten..) jotakin kivaa.
Saatamme suuntia Kuopioon. Kuka tietää! :)
Siis että tuo jo ajatuksena piristää minua NIIN sanoinkuvaamattoman paljon että en osaa edes asiaa kuvailla. Sen puolesta mieli on aurinkoinen ja sen ajatuksen voimalla kai tässä tätä arkea elelläänkin.
Meidän Lanttu nukahti. Ruoka politiikka oli nyt sen verran "löyhä" että jämillä menimme. Eilistä riisipuuroa ja mustikka-vadelma soppaa siihen kaveriksi.
Huomiselle suunnittelin makaroonilaatikkoa ja sitten voisi olla vaikka hernekeittopäivä. Samalla ostaisi niihinkin tarpeet. Ei tartte joka päivä juosta kaupalla, vaikka liikunnastahan se käy. :)
Kirjeitäkin on postitettava nyt. Niitä kirjailinkin aamulla kaksi. Sekä viimeistelin isälleni tulevan syntymäpäivä kortin, tosin sen ei ole vielä kiirus kun ajankohta on vasta ensi viikolla, mutta kenties ei ole paha olla ajoissa, kun nuo säätkin on niin epävarmoja että en tiedä pääsenkö viemään lähempänä sitten ja jos niin miten. Ehtiikö se sitten vaiko eikö... :D
Täytyy kiittää -Humppis-Hilmaa- ihanasta kommentistasi. Oli niin piristävä ja positiivinen että siitä jos mistä sai energiaa. Ikävä sanoa että sen vahingossa poistin... ;(
Mutta siinä vain kehoitettiin jaksamaan ja puhumaan itseään askarruttavista asioista kumppanille jotta toinen tietäisi miltä toisesta tuntuu..kutakuinkin noin se taisi mennä...
Nyt voisin katsoa olenko muistanut kirjata kauppalistaan KAIKKI tarpeelliset puutokset, jotta saisi ne ostetuksi yhdellä kertaa. Suurelle kaupalle kun taas pääsee. Jippiiiiiiiiiiiii!!!!! :)
Mukavaa keskiviikkoa jokaiselle! Positiivisia ajatuksia :)
maanantai 22. heinäkuuta 2013
Vaihteleva sää
Lieneekö näin naistenviikolla säätkin kuin naistenmielialat-vaihtuu sekunninmurto-osassa toisesta toiseksi.
Täällä on ollut mielissä myrskyä, mutta muutoin sää hieman seesteisempää, ellei nyt nuita kovia rankkasadekuuroja lasketa. Äsken satoi hieman mutta se voimistui ja voimistui. Lopulta peltikattomme kohisi niin kovin että kuulosti kuin kohta sataisi sisään. Siinä kaiken kovan kohinan keskellä olin kuulevinani että "jyrisikö ukkonenkin?" Sää ennusteen mukaan tänään EI pitänyt sataa, mutta taisi mennä päin mäntyjä se ennuste siltä tekijältä...
Meillä on myrskynnyt myös hieman. Osin omaa syytänikin ...kai.
Eilen illalla oli niin super hauskaa että nauroin vedet silmissä miltei kävellessämme iltasella koko perhe kaupalle, kunnes...
niin, kunnes meidän Lanttu alkoi itkeä rattaissa ja minä siinä muistin etten ollut ajattelemattomuuttani ottanut hänen hoitolaukkua mukaan jotta hälle olisi ruokaa.
Sanoin miehelle, joka lykki rattaita että:
- Niin, hälle ei ole sitten ruokaa mukana...
Siitäkös alkoi kamala sättiminen ja noituminen. Varmaan ihan syystä, sillä tämä ei ollut 1.kerta kun näin kävi.
En vain jaksa muistaa kaikkea kun se lähtö tulee aina hieman "puuntakaa" eli "NYT-LÄHDETÄÄN".
Mies meni jo edeltä ulos nytkin, kun hän olisi voinut huolehtia sen hoitokassin sisältöineen (ruokineen mukaan) minun pukiessani Lantulle kamppeita päälle ja vielä lopuksi itsellenikin oli etsittävä pidempihihainen paita.
Niinpä se riemu loppui siltä iltaa siihen.
Minä otin Lantun syliini ja kehoitin miestä jatkamaan rattailla toisen kanssa jotta edes HE saisivat tehtyä sen reissun ilman enempää harmia.
Käsiäni pakotti jo loppumatkasta, vaikka matka ei ollut kovin pitkä, mutta mäkinen se oli ja maastossa pururataa myöten matkan meninkin. Aivan JÄRKYTTÄVÄN jyrkkä nousu ja kuinkas muutenkaan, koska maasto ei ollut minulle niin kovin tuttua huomasin mäen päällä lähteneeni väärää mäenrinnettä ylös. Eikun takaisin alas...huh! Hiki karpalot valuivat otsaltani ja niskakin oli ihan märkä. Lanttu nukkui tyytyväisenä käsivarsillani ja välillä taas olkaani vasten.
Kotosalle päästyäni vaihdoin hälle oikein vaipankin ja sitten aloin syöttää häntä.
Ei olisi tytöllä ollut mitään hätää mutta en ottanut riskiä että jospa se huutaisikin koko reissun ajan sinne kaupalle, niin minähän siitä olisin saanut kuulla olevani huono kun en ollut ottanut (taaskaan) hänelle mukaan evästä.
Jotakin auringonpilkahdusta kuitenkin, sillä eräs ystäväni jota pyysin mukaani sinne Linnanmäen Peacock-teatteriin kertoi ettei hänelle sopinut ehdottamani ajankohta,mutta sen sijaan hänelle sopisi tehdä jotakin 2.-3.8.2013. Nyt olemmekin miettineet minne voisimme tuolloin mennä ILMAN MIESTÄ(miehiä) ja ILMAN LAPSIA.
Mahdollisuutena olisi mennä lähikaupunkiin esim.hotelliin ja viettää päivä kierrellen kirppiksiä, käyden syömässä ja jutellen joka on suurinta terapiaa. Kenties siinä voisimme lasillisetkin ottaa jotakin hyvää juotavaa keskustelun lomassa.
En minä kaipaa mitään suurta tapahtumaa, vaan sen, että pääsen hetkeksi pois.
Tuosta eilisestä kauppareissumme episodista johtuen en kokenut ilmapiiriä enää sopivaksi kysyäkseni asiaa mieheltä, joten se jäi roikkumaan taas... olin jo melko varma tuolloin että "tunnelma alkaa olemaan sitä luokkaa jotta kohta voisin asiaa kysyä..."kunnes tuli se hetki että matto vedettiin jalkojeni alta ja se siitä sitten. Kiitos ja näkemiin!
Nyt onkin alettava miettiä mitä ruokaa saisin aikaiseksi kaapista löytyvistä tarpeistamme.. joten näillä menään. :)
Täällä on ollut mielissä myrskyä, mutta muutoin sää hieman seesteisempää, ellei nyt nuita kovia rankkasadekuuroja lasketa. Äsken satoi hieman mutta se voimistui ja voimistui. Lopulta peltikattomme kohisi niin kovin että kuulosti kuin kohta sataisi sisään. Siinä kaiken kovan kohinan keskellä olin kuulevinani että "jyrisikö ukkonenkin?" Sää ennusteen mukaan tänään EI pitänyt sataa, mutta taisi mennä päin mäntyjä se ennuste siltä tekijältä...
Meillä on myrskynnyt myös hieman. Osin omaa syytänikin ...kai.
Eilen illalla oli niin super hauskaa että nauroin vedet silmissä miltei kävellessämme iltasella koko perhe kaupalle, kunnes...
niin, kunnes meidän Lanttu alkoi itkeä rattaissa ja minä siinä muistin etten ollut ajattelemattomuuttani ottanut hänen hoitolaukkua mukaan jotta hälle olisi ruokaa.
Sanoin miehelle, joka lykki rattaita että:
- Niin, hälle ei ole sitten ruokaa mukana...
Siitäkös alkoi kamala sättiminen ja noituminen. Varmaan ihan syystä, sillä tämä ei ollut 1.kerta kun näin kävi.
En vain jaksa muistaa kaikkea kun se lähtö tulee aina hieman "puuntakaa" eli "NYT-LÄHDETÄÄN".
Mies meni jo edeltä ulos nytkin, kun hän olisi voinut huolehtia sen hoitokassin sisältöineen (ruokineen mukaan) minun pukiessani Lantulle kamppeita päälle ja vielä lopuksi itsellenikin oli etsittävä pidempihihainen paita.
Niinpä se riemu loppui siltä iltaa siihen.
Minä otin Lantun syliini ja kehoitin miestä jatkamaan rattailla toisen kanssa jotta edes HE saisivat tehtyä sen reissun ilman enempää harmia.
Käsiäni pakotti jo loppumatkasta, vaikka matka ei ollut kovin pitkä, mutta mäkinen se oli ja maastossa pururataa myöten matkan meninkin. Aivan JÄRKYTTÄVÄN jyrkkä nousu ja kuinkas muutenkaan, koska maasto ei ollut minulle niin kovin tuttua huomasin mäen päällä lähteneeni väärää mäenrinnettä ylös. Eikun takaisin alas...huh! Hiki karpalot valuivat otsaltani ja niskakin oli ihan märkä. Lanttu nukkui tyytyväisenä käsivarsillani ja välillä taas olkaani vasten.
Kotosalle päästyäni vaihdoin hälle oikein vaipankin ja sitten aloin syöttää häntä.
Ei olisi tytöllä ollut mitään hätää mutta en ottanut riskiä että jospa se huutaisikin koko reissun ajan sinne kaupalle, niin minähän siitä olisin saanut kuulla olevani huono kun en ollut ottanut (taaskaan) hänelle mukaan evästä.
Jotakin auringonpilkahdusta kuitenkin, sillä eräs ystäväni jota pyysin mukaani sinne Linnanmäen Peacock-teatteriin kertoi ettei hänelle sopinut ehdottamani ajankohta,mutta sen sijaan hänelle sopisi tehdä jotakin 2.-3.8.2013. Nyt olemmekin miettineet minne voisimme tuolloin mennä ILMAN MIESTÄ(miehiä) ja ILMAN LAPSIA.
Mahdollisuutena olisi mennä lähikaupunkiin esim.hotelliin ja viettää päivä kierrellen kirppiksiä, käyden syömässä ja jutellen joka on suurinta terapiaa. Kenties siinä voisimme lasillisetkin ottaa jotakin hyvää juotavaa keskustelun lomassa.
En minä kaipaa mitään suurta tapahtumaa, vaan sen, että pääsen hetkeksi pois.
Tuosta eilisestä kauppareissumme episodista johtuen en kokenut ilmapiiriä enää sopivaksi kysyäkseni asiaa mieheltä, joten se jäi roikkumaan taas... olin jo melko varma tuolloin että "tunnelma alkaa olemaan sitä luokkaa jotta kohta voisin asiaa kysyä..."kunnes tuli se hetki että matto vedettiin jalkojeni alta ja se siitä sitten. Kiitos ja näkemiin!
Nyt onkin alettava miettiä mitä ruokaa saisin aikaiseksi kaapista löytyvistä tarpeistamme.. joten näillä menään. :)
sunnuntai 21. heinäkuuta 2013
Sydänten sulattaja neitiseni.
Kerttu oli tänään aamusta isänsä kanssa puistoilemassa. Minä kävin sillä välin kaupassa ja sitten olin vain vauvan kanssa kotona.
Olin juuri syöttämässä Lantulle maitoa pullosta kun Kerttu palasi kotiin.
Huusi jo ovelta:
- Äitiii lettuja! Äiti tee lettuja!!kuulitko äiti?, tyttö huuteli samalla kun kuulin hänen potkivan kenkiä jaloistaan eteisessä.
Pitikin ihan täsmentää tarkoittaako hän todella LETTUJA vaiko pannukakkua jota olin useimmiten tehnyt...
- Tarkoitatko nyt sitä, mikä laitetaan uuniin pellille...? vaiko sellaisia pyöreitä lettuja joita paistetaan pannukka?...
- Lettuja. neiti antoi vastauksensa varsin napakasti.
Ihmettelin sikäli, koska olen ollut laiska lettujen paistaja, ja tästä(-kin) syystä on tullut tehtyä ennemmin pannukakku, kuin alkaa paistamaan lettuja.
Noh, tekaisin sitten ½L taikinan lettutaikinaa.
Tyttö hupatti koko ajan ennen kuin aloin edes valmistamaan taikinaa että:
- Minä haluan auttaa sinua!jooko?
- Joo, saat toki auttaa, odota että ensin saan Lantun syötetyksi niin tehdään sitten se taikina.
Samalla kerroin että sen taikinan tuli turvota hetken aikaa, että niitä ei heti voisi paistaa...
Tyttö kaatoikin särkemäni kananmunat taikinaan ja laittoi mittaamani maidon erilliseen astiaan munien sekaan sekä kippasi sen lusikallisen suolaa ja lopuksi jauhot jotka olin myös mitannut eri kippoon. Viimeisenä sai lurutella rasvan joukkoon.
Siinä olikin nyt hyvä aika sitten ruokailulle, kun odottelkmme taikinan turpoamista.
Niinpä söimme varsin (epä-) terveellisesti kaapistamme paketin makkaraa tehden sen uunissa wok-vihannesten kanssa, jotka nekin haudutin uunissa makkaroiden kanssa.
Koska Kertun makkarasta piti ottaa kuori pois, tein sen jo heti kun makkara oli vielä kylmä. Painelin makkaran lämpenemistä nopeuttaakseni sekä erottamista helpottamiseksi sitten makkaroiden pintaan viillot, sillä erolla että Kertun makkaraan tein ristikko kuvion.
Kun sitten söimme lopulta, ehdin ottaa ½ Kertun makkarasta ja pilkkoa sen hänen lautaselleen niin ettei hän nähnyt miltä makkara oli näyttänyt ENNEN pilkkomistani.
Neiti söikin ihmeen hyvin ja sanoi sen syötyään:
- Lihhää makkalaa...
. No saat, pieni hetki.
Isä antoi hälle sen makkaransa toisen puolikkaan joka odotti uunipannulla. Nyt neiti näki isinä sen ristikkokuvion ja totesi hyvin iloisesti:
- Käpymakkalaa!
- heh, no joo, voishan se ollakin vaikka "käpymakkaraa". Siltähän se hieman näyttikin.. :D
Niinpä meillä syötiin sitten käpymakkaraa vihannesten kera.
Kun ruokailu oli päätetty, neiti sanoi "Kiitot!" ja poistui pöydästä.
Minä siivosin pöydän antimet ja aloin paistamaan sitten lettuja. Kysyin Kertulta tahtoiko hän auttaa siinä puuhassa?
- En minä jouvva, tyttö vastasi.
- Jaahas, no eipä siinä... ajattelin.
En kyllä tiedä kuinka neiti olisi siinä hommassa voinutkaan auttaa...
Kun viimeinen lettu oli paistumassa nostin jo Kertulle oman jäähtymään erilautaselle.
Kahvinkin tiputtelin siinä ja kun huutelin neitiä lopulta syömään lettuja,niin hän totesi:
- En minä nyt jakka hyyä ennää...
-O_o?
No eihän se pakko ole, säilyyhän nämä tässä nyt jonkun aikaa...
Niinpä join miehen kanssa lettukahvit ja totesin että "pitipä nähdä vaiva moisen vuoksi kun ne sitten ei kelvanneetkaan..." :D
Lanttu konttaa jo ja kovasti!
Nyt meillä sitten kuullaan paitsi Kertun ansiosta/johdosta, sitä "LOPETA!" Sanaa, niin muiden paitsi Lantun itsensä sanomana tietenkin kuuluu jokaisen sanavarastoon kenties nyt enenevissä määrin se:
- HEI, NYT SE MENEE SINUN HUONEESEESI!!!!!
*spam!ovi menee kiinni*
Että pitäneekö meidän irroittaa ovet kaikkialta paitsi lukuunottamatta ulko-, ja wc:n ovia?
Koko ajan kiitää Lanttu mennä sinne ja tänne. Eikä se edes riitä hälle, kun nousee joka paikkaa vasten polviseisontaan, tai edes yrittää päästä ylemmäksi ja ylemmäksi vaikka vasta konttaa...
Meidän muksut on kaikki jättäneet sen ryömimisen vähemmälle, mutta sehän on ihan yksilö asia. Että tälläisiä hauskoja uutisia tänne.
Hampaitakin on jo Lantulla 2 alhaalla molemmat-mikäli en ole muistanut mainita. Ikäähän hälle tulee nyt 30.7 sitten se 8kk.
Olin juuri syöttämässä Lantulle maitoa pullosta kun Kerttu palasi kotiin.
Huusi jo ovelta:
- Äitiii lettuja! Äiti tee lettuja!!kuulitko äiti?, tyttö huuteli samalla kun kuulin hänen potkivan kenkiä jaloistaan eteisessä.
Pitikin ihan täsmentää tarkoittaako hän todella LETTUJA vaiko pannukakkua jota olin useimmiten tehnyt...
- Tarkoitatko nyt sitä, mikä laitetaan uuniin pellille...? vaiko sellaisia pyöreitä lettuja joita paistetaan pannukka?...
- Lettuja. neiti antoi vastauksensa varsin napakasti.
Ihmettelin sikäli, koska olen ollut laiska lettujen paistaja, ja tästä(-kin) syystä on tullut tehtyä ennemmin pannukakku, kuin alkaa paistamaan lettuja.
Noh, tekaisin sitten ½L taikinan lettutaikinaa.
Tyttö hupatti koko ajan ennen kuin aloin edes valmistamaan taikinaa että:
- Minä haluan auttaa sinua!jooko?
- Joo, saat toki auttaa, odota että ensin saan Lantun syötetyksi niin tehdään sitten se taikina.
Samalla kerroin että sen taikinan tuli turvota hetken aikaa, että niitä ei heti voisi paistaa...
Tyttö kaatoikin särkemäni kananmunat taikinaan ja laittoi mittaamani maidon erilliseen astiaan munien sekaan sekä kippasi sen lusikallisen suolaa ja lopuksi jauhot jotka olin myös mitannut eri kippoon. Viimeisenä sai lurutella rasvan joukkoon.
Siinä olikin nyt hyvä aika sitten ruokailulle, kun odottelkmme taikinan turpoamista.
Niinpä söimme varsin (epä-) terveellisesti kaapistamme paketin makkaraa tehden sen uunissa wok-vihannesten kanssa, jotka nekin haudutin uunissa makkaroiden kanssa.
Koska Kertun makkarasta piti ottaa kuori pois, tein sen jo heti kun makkara oli vielä kylmä. Painelin makkaran lämpenemistä nopeuttaakseni sekä erottamista helpottamiseksi sitten makkaroiden pintaan viillot, sillä erolla että Kertun makkaraan tein ristikko kuvion.
Kun sitten söimme lopulta, ehdin ottaa ½ Kertun makkarasta ja pilkkoa sen hänen lautaselleen niin ettei hän nähnyt miltä makkara oli näyttänyt ENNEN pilkkomistani.
Neiti söikin ihmeen hyvin ja sanoi sen syötyään:
- Lihhää makkalaa...
. No saat, pieni hetki.
Isä antoi hälle sen makkaransa toisen puolikkaan joka odotti uunipannulla. Nyt neiti näki isinä sen ristikkokuvion ja totesi hyvin iloisesti:
- Käpymakkalaa!
- heh, no joo, voishan se ollakin vaikka "käpymakkaraa". Siltähän se hieman näyttikin.. :D
Niinpä meillä syötiin sitten käpymakkaraa vihannesten kera.
Kun ruokailu oli päätetty, neiti sanoi "Kiitot!" ja poistui pöydästä.
Minä siivosin pöydän antimet ja aloin paistamaan sitten lettuja. Kysyin Kertulta tahtoiko hän auttaa siinä puuhassa?
- En minä jouvva, tyttö vastasi.
- Jaahas, no eipä siinä... ajattelin.
En kyllä tiedä kuinka neiti olisi siinä hommassa voinutkaan auttaa...
Kun viimeinen lettu oli paistumassa nostin jo Kertulle oman jäähtymään erilautaselle.
Kahvinkin tiputtelin siinä ja kun huutelin neitiä lopulta syömään lettuja,niin hän totesi:
- En minä nyt jakka hyyä ennää...
-O_o?
No eihän se pakko ole, säilyyhän nämä tässä nyt jonkun aikaa...
Niinpä join miehen kanssa lettukahvit ja totesin että "pitipä nähdä vaiva moisen vuoksi kun ne sitten ei kelvanneetkaan..." :D
Lanttu konttaa jo ja kovasti!
Nyt meillä sitten kuullaan paitsi Kertun ansiosta/johdosta, sitä "LOPETA!" Sanaa, niin muiden paitsi Lantun itsensä sanomana tietenkin kuuluu jokaisen sanavarastoon kenties nyt enenevissä määrin se:
- HEI, NYT SE MENEE SINUN HUONEESEESI!!!!!
*spam!ovi menee kiinni*
Että pitäneekö meidän irroittaa ovet kaikkialta paitsi lukuunottamatta ulko-, ja wc:n ovia?
Koko ajan kiitää Lanttu mennä sinne ja tänne. Eikä se edes riitä hälle, kun nousee joka paikkaa vasten polviseisontaan, tai edes yrittää päästä ylemmäksi ja ylemmäksi vaikka vasta konttaa...
Meidän muksut on kaikki jättäneet sen ryömimisen vähemmälle, mutta sehän on ihan yksilö asia. Että tälläisiä hauskoja uutisia tänne.
Hampaitakin on jo Lantulla 2 alhaalla molemmat-mikäli en ole muistanut mainita. Ikäähän hälle tulee nyt 30.7 sitten se 8kk.
Linnanmäen Peacock-teatteri kokemuksia?
Hei kukkuluuruu!?
Onko kenelläkään kokemuksia Linnanmäen Peacock-teatterista? Millainen se on paikkana?(esiintyjään jos ei nyt kiinnitetä huomiota sillä se on toissijainen seikka).
Olisi kiva saada tietoa tästä paikasta, muutenkin kuin vain paikan nettisivujen perusteella -mistä en oikein löytänyt muuta kuin sen ohjelmiston mitä siellä on kulloinkin...
Olis nimittäin aikas jees, mennä katsomaan sinne stand up koomikoita.
Tehdä irtiotto arkeen.(Sikäli mikäli eräs ystäväni pääsisi kanssani sinne lähtemään...+ että saisin miehen jäämään kotiin lastemme kanssa jotta tämä äiti pääsisi JOSKUS käymään jossain ILMAN LAPSIA.)
En nyt painota tällä sitä että minun olisi päästävä rilluttelemaan ja rellestämään- Ehei!
Enkä edes kadu jos en pääsisikään, harmittaa vain se että jäi näkemättä se koomikoiden finaali, mutta missään nimessä en kadu lasteni hoidon järjestämättä onnistumisen vuoksi asiaa.
-Sitä kun ei ole liiaksi ystäviä joille uskaltaisi lapsensa luottaa hoitoon niin elo voi olla hieman hankalaa.
No tämä oli taas tälläistä joutavaa marmatusta mutta lieneekö hormonimyrsky tehnyt tämänkin, en tiedä....
Kaipaan vain pientö irtiottoa arjesta ilman lapsiani. Hetki vain... 1 yö? Onko se liikaa vaadittu... (en kysy sitä teiltä vaan totesin vain.)
Onko kenelläkään kokemuksia Linnanmäen Peacock-teatterista? Millainen se on paikkana?(esiintyjään jos ei nyt kiinnitetä huomiota sillä se on toissijainen seikka).
Olisi kiva saada tietoa tästä paikasta, muutenkin kuin vain paikan nettisivujen perusteella -mistä en oikein löytänyt muuta kuin sen ohjelmiston mitä siellä on kulloinkin...
Olis nimittäin aikas jees, mennä katsomaan sinne stand up koomikoita.
Tehdä irtiotto arkeen.(Sikäli mikäli eräs ystäväni pääsisi kanssani sinne lähtemään...+ että saisin miehen jäämään kotiin lastemme kanssa jotta tämä äiti pääsisi JOSKUS käymään jossain ILMAN LAPSIA.)
En nyt painota tällä sitä että minun olisi päästävä rilluttelemaan ja rellestämään- Ehei!
Enkä edes kadu jos en pääsisikään, harmittaa vain se että jäi näkemättä se koomikoiden finaali, mutta missään nimessä en kadu lasteni hoidon järjestämättä onnistumisen vuoksi asiaa.
-Sitä kun ei ole liiaksi ystäviä joille uskaltaisi lapsensa luottaa hoitoon niin elo voi olla hieman hankalaa.
No tämä oli taas tälläistä joutavaa marmatusta mutta lieneekö hormonimyrsky tehnyt tämänkin, en tiedä....
Kaipaan vain pientö irtiottoa arjesta ilman lapsiani. Hetki vain... 1 yö? Onko se liikaa vaadittu... (en kysy sitä teiltä vaan totesin vain.)
perjantai 19. heinäkuuta 2013
Märkää rättiä kasvoille ja kääretorttua massuun.
Joku nyt ei ole tässä meidän suhteessa ihan O ja K.
En haluaisi valittaa, olen vain ihmeissäni. Hämmästynytkin kenties jossakin määrin.
Joo, miehellä on nyt viimeinen loma viikko- enkä tahdo kahlita häntä kotiin neljän seinän sisälle, mutta kuitenkin tulee olo että "miksi menit etkä ole kanssani kotona viettäen aikaa kanssani kun lasten nukahdettua VIIMEINKIN olisi aikaa vaikka ihan vain katsoa tv:tä ja keskustella...mitä tahansa! mutta nyt hän lähti klo 23 aikaan ajamaan naapuripitäjään joka on suurempi kaupunki kuin tämä joka ei ole edes ansainnut kaupungintitteliä. ENTISEN KOULUKAVERINSA LUO. Syyksi sanoi lähtiessään että "kun ei nukuta..."
Minä olin itse sen tiedon saamiseen saakka nukkunut kuin tukki jo n.1h ajan, laittaessani Kerttua unille ensin hänen petiinsä ja kun tämä viimein päätti omassa pedissään että "haluan isoon sänkyyn..." (isosänky= meidän petimme) minä annoin väsymykseltäni periksi ja menimme meidän petiin. Siinä neiti mylläsi selkäni takana ja minä nukahdin miltei heti.
Heräsin kun mies toi Lantun omaan petiinsä nukkumaan ja sitten sanoi lähtevänsä käymään sen entisen koulukaverinsa luona...
No minä virkistyin kummasti.
Menin ja keittelin kahvitkin siinä sitten hänen lähtiessään.
Oli siihen 1 pieni hyväsyy, nimittäin kahvin keittämiseen... ;)
Olin tehnyt kääretortun kun otti kupoliin aamullinen niin kovin ja teki mieli käyttää ne kananmunat jääkaapista johonkin leivontaan. Rasvaa ei ollut joten ankara mietintä mitä voisi leipoa mihin EI tarvitse rasvaa. Sitten se vain jostakin tuli mieleeni: Kääretorttu ilman vehnäjauhoja!
Se oli ihanan pehmeää sillä ohjeella tehtynä kuin pumpulia.
Ja oli vielä tuoreita vadelmiakin niin pitihän ne johonkin käyttää.
Niinpä tekaisin lemppari ohjeella kääretortun. (Ohje oli myös eräässä Yhteishyvässä josta sen bongasinkin.)
Kääretorttu
4 kananmunaa
1½dl sokeria
1dl perunajauhoja
½dl kaakaota
1tl leivinjauhetta
* Vatkaa kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi.
Sekoita sitten kuivat aineet keskenään ja siivilöi muna-sokerivaahtoon.
Paista 220*C n.8-10min.
Kumoa paistettu kääretortunpohja sokeroidulle leivinpaperille ja irroita paperi joka jäi päälle kumotessasi sen.
täyte2dl kuohukermaa
2prk maustettua rahkaa (Vanilja tai sitruuna)
½dl sokeria
½tl jauhettua kardemummaa
3dl vadelmia
* Vaahdota kerma. Lisää loput aineet joukkoon ja sekoita hyvin. Ota 1/3 täytteestä erilleen joka tulee kääretortun päälle levitettäväksi.
Laita täytettä kääretortun sisään ja kääri rullalle.
Kuorruta torttu 1/3 talteen ottamallasi täytteellä ja ripottele halutessasi koristeeksi pinnalle tuoreita vadelmia.
Käytin itse omaan kääretorttuun vaniljarahkaa ja vadelmia. Oli sitten hyvää!!!!
Täytteen sokerin sijaan käytin ½dl mansikkatomusokeria jolla maustoin kermavaahdon vatkatessani sitä.
En haluaisi valittaa, olen vain ihmeissäni. Hämmästynytkin kenties jossakin määrin.
Joo, miehellä on nyt viimeinen loma viikko- enkä tahdo kahlita häntä kotiin neljän seinän sisälle, mutta kuitenkin tulee olo että "miksi menit etkä ole kanssani kotona viettäen aikaa kanssani kun lasten nukahdettua VIIMEINKIN olisi aikaa vaikka ihan vain katsoa tv:tä ja keskustella...mitä tahansa! mutta nyt hän lähti klo 23 aikaan ajamaan naapuripitäjään joka on suurempi kaupunki kuin tämä joka ei ole edes ansainnut kaupungintitteliä. ENTISEN KOULUKAVERINSA LUO. Syyksi sanoi lähtiessään että "kun ei nukuta..."
Minä olin itse sen tiedon saamiseen saakka nukkunut kuin tukki jo n.1h ajan, laittaessani Kerttua unille ensin hänen petiinsä ja kun tämä viimein päätti omassa pedissään että "haluan isoon sänkyyn..." (isosänky= meidän petimme) minä annoin väsymykseltäni periksi ja menimme meidän petiin. Siinä neiti mylläsi selkäni takana ja minä nukahdin miltei heti.
Heräsin kun mies toi Lantun omaan petiinsä nukkumaan ja sitten sanoi lähtevänsä käymään sen entisen koulukaverinsa luona...
No minä virkistyin kummasti.
Menin ja keittelin kahvitkin siinä sitten hänen lähtiessään.
Oli siihen 1 pieni hyväsyy, nimittäin kahvin keittämiseen... ;)
Olin tehnyt kääretortun kun otti kupoliin aamullinen niin kovin ja teki mieli käyttää ne kananmunat jääkaapista johonkin leivontaan. Rasvaa ei ollut joten ankara mietintä mitä voisi leipoa mihin EI tarvitse rasvaa. Sitten se vain jostakin tuli mieleeni: Kääretorttu ilman vehnäjauhoja!
Se oli ihanan pehmeää sillä ohjeella tehtynä kuin pumpulia.
Ja oli vielä tuoreita vadelmiakin niin pitihän ne johonkin käyttää.
Niinpä tekaisin lemppari ohjeella kääretortun. (Ohje oli myös eräässä Yhteishyvässä josta sen bongasinkin.)
Kääretorttu
4 kananmunaa
1½dl sokeria
1dl perunajauhoja
½dl kaakaota
1tl leivinjauhetta
* Vatkaa kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi.
Sekoita sitten kuivat aineet keskenään ja siivilöi muna-sokerivaahtoon.
Paista 220*C n.8-10min.
Kumoa paistettu kääretortunpohja sokeroidulle leivinpaperille ja irroita paperi joka jäi päälle kumotessasi sen.
täyte2dl kuohukermaa
2prk maustettua rahkaa (Vanilja tai sitruuna)
½dl sokeria
½tl jauhettua kardemummaa
3dl vadelmia
* Vaahdota kerma. Lisää loput aineet joukkoon ja sekoita hyvin. Ota 1/3 täytteestä erilleen joka tulee kääretortun päälle levitettäväksi.
Laita täytettä kääretortun sisään ja kääri rullalle.
Kuorruta torttu 1/3 talteen ottamallasi täytteellä ja ripottele halutessasi koristeeksi pinnalle tuoreita vadelmia.
Käytin itse omaan kääretorttuun vaniljarahkaa ja vadelmia. Oli sitten hyvää!!!!
Täytteen sokerin sijaan käytin ½dl mansikkatomusokeria jolla maustoin kermavaahdon vatkatessani sitä.
Sataa sataa ropisee...
Kuinkas muutenkaan kuin vettähän se sataa. :(
Ei siis oikein huvita ulkoilemaan lähteä.
Mies lähti sukulaisensa kanssa käymään sukututkimukseensa liittyen oman mummonsa äidin kotipaikalla, mistä tämä on aikanaan lähtenyt tänne paikkakunnalle missä asumme ja missä mieheni sukukin on suurimmaksi osin asunut tähän päivään saakka.
Ensin Kertun piti lähteä mukaan, mutta en tiedä mistä syystä hänet sitten jättivätkin pois ja jäin lapsinemme kotiin. Minua kun se paikka ei sinällään kiinnosta koska siinä ei ole varsinaisesti minulle mitään joka sitoisi (ellei nyt sitä lasketa että se on mieheni suvulle kiintoisa paikkana historiallisesti.)
No mutta se siitä.
APUA. Sehän on perjantai päivä.
No luvassa on mieheni palattua sellaista että ruoaksi on varsin makoisia ohuen ohuita porsaan filepihvejä kasvisten kera. Mnom mnom jotka olimme aikeissa grillata.
Sainpa muuten varsin mukavan-ettenkö voisi sanoa jopa HAASTAVAN tehtävän, kun Lantun kummi toi keltaisella kassilla minulle tuomisia (ihan vaan sisälsi kahvipaketin, käsipyyhkeitä keittiöön ja mikä haasteestani teki kiintoisan oli se, kun se sisälsi myös Lantulle tämän 1v juhliin kertakäyttölautasia joissa oli aiheena villieläimet. Lautasissa oli seeproja, kirahveja, norsuja jne. Eli se sanelee sitten Lantun 1v synttäriteeman. Luvassa "Eläimellistä menoa!" ;D
Mehevähän tuo on jo senkin vuoksi että saa keksiä tarjottavat teeman mukaisesti..
(Jo varmaan moni hoksasi että "Tiikerikakkua tarjolla!?!" No kyllä varmasti-ja mikä parasta. Minä pääsen leipomaan KUIVAKAKUN)
Askarsin kiitokseksi hälle korttia keltaiseen väriin liittyen. Niinpä kirjailin keltaiselle paperille hänelle kirjeenkin jotta se ei poikkeaisi `teemasta`joka hällä oli siinä kassissansa ja niiden sen kassin sisältäneiden lahjojen ympäröimänä. ;)
Hän kehui tekemääni pannukakkua joten tein hänelle itse askarteaen sitten reseptikortinkin. Toiselle puolelle korttia kirjailin sen ohjeen ja toiselle puolelle korttia kirjailin sitten 2 erilaisempaa ohjetta samasta pannukakusta. Laitoin nimittäin munattoman sekä maidottoman ohjeen.+ lisäsin kirjeeseen kuinka siitä/niistä ohjeista saa vielä gluteenittomankin tarvitessaan käyttäen erikoisvehnäjauhoja jotka ovat gluteenittomia.
Olipa kiva kun sain sen kirjeen lähtövalmiiksi.
Eilinen ilta menikin vadelmia siivotessa, kun Kertun kummi tulla tupsahti vadelma sangon kanssa ja kysyi "Otatteko?"
- No johan toki jos ne on liikana sinulla...
Kyllä oli illalla sormenpäät niillä kuuluisilla "Mummonrusinoilla" sillä olihan se hieman `vetistä`puuhaa. Kokonaisuudessaan vadelmia oli n.~3litraa joista varmaan 5dl ainakin laitoin jo pakkaseen talveksi. Loput syömme sitten siltään.
Olisi ollut herkullista valmistaa jotakin herkkuakin niistä, leipoa kenties, mutta kun elän rahallisesti tiukkaa aikaa niin ei oikein voi lähteä ostelemään mitään tarvikeita leivontaan liittyen. Tässä on jollakin elettävä vielä ensi viikko miltei kokonaan ennen kuin tulee rahaa.
Siispä herkuttelimme illalla vadelmia pakkasesta löytyneen mansikkajäätelön kera. - Ja oli hyvää!
Vadelmien tuojallekin askarsin Kertun kanssa kiitos kortin johon piirrätin Kerttua sitten,. Valitsin hieman siihenkin aiheeseen liittyen pinkin korttipohjan.
Nyt on sitten taas postia lähtövalmiudessa kunhan se rahapäivä koittaisi jotta saisi kaikki ne lähdössä olevat myös postin kuljetukseen. Ensimmäisenä postitan Ruskalle onnittelut vauvasta-kaikki muu kirjeposti on nyt toissijaista.
Toivottanen nyt jokaiselle aurinkoisen-sateista viikonlopun alkua! :D
Ei siis oikein huvita ulkoilemaan lähteä.
Mies lähti sukulaisensa kanssa käymään sukututkimukseensa liittyen oman mummonsa äidin kotipaikalla, mistä tämä on aikanaan lähtenyt tänne paikkakunnalle missä asumme ja missä mieheni sukukin on suurimmaksi osin asunut tähän päivään saakka.
Ensin Kertun piti lähteä mukaan, mutta en tiedä mistä syystä hänet sitten jättivätkin pois ja jäin lapsinemme kotiin. Minua kun se paikka ei sinällään kiinnosta koska siinä ei ole varsinaisesti minulle mitään joka sitoisi (ellei nyt sitä lasketa että se on mieheni suvulle kiintoisa paikkana historiallisesti.)
No mutta se siitä.
APUA. Sehän on perjantai päivä.
No luvassa on mieheni palattua sellaista että ruoaksi on varsin makoisia ohuen ohuita porsaan filepihvejä kasvisten kera. Mnom mnom jotka olimme aikeissa grillata.
Sainpa muuten varsin mukavan-ettenkö voisi sanoa jopa HAASTAVAN tehtävän, kun Lantun kummi toi keltaisella kassilla minulle tuomisia (ihan vaan sisälsi kahvipaketin, käsipyyhkeitä keittiöön ja mikä haasteestani teki kiintoisan oli se, kun se sisälsi myös Lantulle tämän 1v juhliin kertakäyttölautasia joissa oli aiheena villieläimet. Lautasissa oli seeproja, kirahveja, norsuja jne. Eli se sanelee sitten Lantun 1v synttäriteeman. Luvassa "Eläimellistä menoa!" ;D
Mehevähän tuo on jo senkin vuoksi että saa keksiä tarjottavat teeman mukaisesti..
(Jo varmaan moni hoksasi että "Tiikerikakkua tarjolla!?!" No kyllä varmasti-ja mikä parasta. Minä pääsen leipomaan KUIVAKAKUN)
Askarsin kiitokseksi hälle korttia keltaiseen väriin liittyen. Niinpä kirjailin keltaiselle paperille hänelle kirjeenkin jotta se ei poikkeaisi `teemasta`joka hällä oli siinä kassissansa ja niiden sen kassin sisältäneiden lahjojen ympäröimänä. ;)
Hän kehui tekemääni pannukakkua joten tein hänelle itse askarteaen sitten reseptikortinkin. Toiselle puolelle korttia kirjailin sen ohjeen ja toiselle puolelle korttia kirjailin sitten 2 erilaisempaa ohjetta samasta pannukakusta. Laitoin nimittäin munattoman sekä maidottoman ohjeen.+ lisäsin kirjeeseen kuinka siitä/niistä ohjeista saa vielä gluteenittomankin tarvitessaan käyttäen erikoisvehnäjauhoja jotka ovat gluteenittomia.
Olipa kiva kun sain sen kirjeen lähtövalmiiksi.
Eilinen ilta menikin vadelmia siivotessa, kun Kertun kummi tulla tupsahti vadelma sangon kanssa ja kysyi "Otatteko?"
- No johan toki jos ne on liikana sinulla...
Kyllä oli illalla sormenpäät niillä kuuluisilla "Mummonrusinoilla" sillä olihan se hieman `vetistä`puuhaa. Kokonaisuudessaan vadelmia oli n.~3litraa joista varmaan 5dl ainakin laitoin jo pakkaseen talveksi. Loput syömme sitten siltään.
Olisi ollut herkullista valmistaa jotakin herkkuakin niistä, leipoa kenties, mutta kun elän rahallisesti tiukkaa aikaa niin ei oikein voi lähteä ostelemään mitään tarvikeita leivontaan liittyen. Tässä on jollakin elettävä vielä ensi viikko miltei kokonaan ennen kuin tulee rahaa.
Siispä herkuttelimme illalla vadelmia pakkasesta löytyneen mansikkajäätelön kera. - Ja oli hyvää!
Vadelmien tuojallekin askarsin Kertun kanssa kiitos kortin johon piirrätin Kerttua sitten,. Valitsin hieman siihenkin aiheeseen liittyen pinkin korttipohjan.
Nyt on sitten taas postia lähtövalmiudessa kunhan se rahapäivä koittaisi jotta saisi kaikki ne lähdössä olevat myös postin kuljetukseen. Ensimmäisenä postitan Ruskalle onnittelut vauvasta-kaikki muu kirjeposti on nyt toissijaista.
Toivottanen nyt jokaiselle aurinkoisen-sateista viikonlopun alkua! :D
keskiviikko 17. heinäkuuta 2013
Yötä myöten...
Meni tämä aamupäivä sateisen sään vuoksi sitten tuhlautumaan Kuopiossa jouten käyntiin. Nyt illasta sitten taas muistin asian:
- Kerttu tulee aamusta kotiin!
KÄÄK!
Elikkäs oli hieman siivoiltava. Sanomattakin selvää että hieman paremmin. Olihan sieltä tulossa meillä käymään äitini serkku joka on myös meidän Lantun kummi.
Niinpä vasta (VASTA!!!) klo 21 aikaan imuroin kun olin ensin patistanut miehen tyhjäämään imuria joka on pussiton, jotta sinne mahtuisi paremmin ja imuteho paranisi.
Hän teki sen ja minä saatuani (lähinnä keittiön ja olkkarin) imuroiduksi (ja aavistuksen eteisiäkin) niin otin ja pesin vielä lattiat. Siinä sitten sen päätteeksi tekaisin pannaria vielä. Kun sain pannarin uunista kello huiteli jo 22 maita. Wihiufh!
Unikin alkoi jo painattaa silmissä.. Mielessä oli että JOS kävisin kuitenkin vielä suihkussa KUNHAN Lanttu nukahtaisi..
Lanttu nukahti mutta se uni painatteli silmiäni ja en jaksanut sitten enää lähteä kastelemaan itseäni. (sillä kun olis piristävä vaikutuskin niin ajattelin jättää sen aamuksi.)
Eihän minulla olisi aamuksi enää muuta "puuhaa" mitä tulisi tehdä ENNEN Kertun kotiutumista.
Nyt olisi jaksettava pussittaa pannari tai laittaa se jotenkin suojaten se jollain ettei yöaikana mitkään kärpäset toki sitä. Ei oikein ole miellyttävä ajatuksena asettaa tarjolle vieraille pannaria jota on MAHDOLLISESTI edellisenä yönä käyneet kärpäset naplaamaassa. En sitä silloin söisi itsekään. :x
Jospa menen nyt sinne unille...hampaanpesun kautta..:Zzzzzzzz
- Kerttu tulee aamusta kotiin!
KÄÄK!
Elikkäs oli hieman siivoiltava. Sanomattakin selvää että hieman paremmin. Olihan sieltä tulossa meillä käymään äitini serkku joka on myös meidän Lantun kummi.
Niinpä vasta (VASTA!!!) klo 21 aikaan imuroin kun olin ensin patistanut miehen tyhjäämään imuria joka on pussiton, jotta sinne mahtuisi paremmin ja imuteho paranisi.
Hän teki sen ja minä saatuani (lähinnä keittiön ja olkkarin) imuroiduksi (ja aavistuksen eteisiäkin) niin otin ja pesin vielä lattiat. Siinä sitten sen päätteeksi tekaisin pannaria vielä. Kun sain pannarin uunista kello huiteli jo 22 maita. Wihiufh!
Unikin alkoi jo painattaa silmissä.. Mielessä oli että JOS kävisin kuitenkin vielä suihkussa KUNHAN Lanttu nukahtaisi..
Lanttu nukahti mutta se uni painatteli silmiäni ja en jaksanut sitten enää lähteä kastelemaan itseäni. (sillä kun olis piristävä vaikutuskin niin ajattelin jättää sen aamuksi.)
Eihän minulla olisi aamuksi enää muuta "puuhaa" mitä tulisi tehdä ENNEN Kertun kotiutumista.
Nyt olisi jaksettava pussittaa pannari tai laittaa se jotenkin suojaten se jollain ettei yöaikana mitkään kärpäset toki sitä. Ei oikein ole miellyttävä ajatuksena asettaa tarjolle vieraille pannaria jota on MAHDOLLISESTI edellisenä yönä käyneet kärpäset naplaamaassa. En sitä silloin söisi itsekään. :x
Jospa menen nyt sinne unille...hampaanpesun kautta..:Zzzzzzzz
tiistai 16. heinäkuuta 2013
Muistin menetys.
Ei kuitenkaan mitään vakavaa. Kävin vain saunassa ja se sai minut viikkopöllöksi. Luulin hetken aikaa elävämme nimittäin lauantai-päivää. :D
Jopa se tuntuikin niin todelliselta, -hetken aikaa, kunnes aloin miettiä että "hetkinen? EI NYT pitäisi olla lauantai...koska A) Kerttu tuleekin JO torstaina takaisin kotiin ja B) Eilen oli maanantai-mikäli oikein muistan...NYT ON SIIS TIISTAI!
:D
Lienenkö ottanut liian kovat löylyt ja siitä johtuen meni päivätkin ihan sikinsokin mielessäni.
Eipä täällä kummenpaa. On hieman outo päivä takana kun meillä onkin ollut nyt VAIN 1 lapsi mökissä sen kolmen sijasta.. Nooh, pian on taas meteliä mökissä kunhan Kerttu saapuu kotiin. ;) Nautin nyt siitä vaimeammasta (matalampi meluisesta) ajasta..
Voikaahan hyvin .-älkääkä TE menkö sotkemaan päiviä sekaisin. ;)
Jopa se tuntuikin niin todelliselta, -hetken aikaa, kunnes aloin miettiä että "hetkinen? EI NYT pitäisi olla lauantai...koska A) Kerttu tuleekin JO torstaina takaisin kotiin ja B) Eilen oli maanantai-mikäli oikein muistan...NYT ON SIIS TIISTAI!
:D
Lienenkö ottanut liian kovat löylyt ja siitä johtuen meni päivätkin ihan sikinsokin mielessäni.
Eipä täällä kummenpaa. On hieman outo päivä takana kun meillä onkin ollut nyt VAIN 1 lapsi mökissä sen kolmen sijasta.. Nooh, pian on taas meteliä mökissä kunhan Kerttu saapuu kotiin. ;) Nautin nyt siitä vaimeammasta (matalampi meluisesta) ajasta..
Voikaahan hyvin .-älkääkä TE menkö sotkemaan päiviä sekaisin. ;)
sunnuntai 14. heinäkuuta 2013
Pieni fiasko...
Tuli iltaan sitten sutinaa hetkellisesti kun ensin olin tehnyt pannukakkua (ja ehdin jopa juoda kahviakin ja maistaa sitä tekelettä) ennen kuin alkoi tapahtumaan.
Pesin uunipeltiä ja Lanttu oli leivinuunin edessä olkkarin lattialla.
Alkaa kuulua kakostelua. Käännyin katsomaan meinaako tyttö tukehtua vai mitä ihmettä!?!
Hän yskähteli siinä aika ajoin ja lopulta oli jo pakko mennä hänen luo katsomaan josko hällä on jotakin suussansa menossa kurkkuun. Sillä uunimme edustalla saattoi olla toisinaan puista tullutta murusta, tuohenpalaa tms roskaa mitä nyt liiteristä niden mukana saattaa kantautua...
Otin tytön syliini ja taputin lapaluiden väliin selkään häntä, josko se jokin kurkussa mahdollisesti kiinni oleva/kutittava jokin lähtisi pois.
Neiti yski hieman enemmän taputeltuani selkään häntä.
Sain ajatuksen, "Jospa annan hälle juotavaa, kun tuttipullo oli siinä lähellä ja siinä oli hetkeä aikaisemmin hälle laittamaani maitoa..."
Niinpä menin sohvalle ja annoin hälle maitoa (korviketta). Neiti maistoi vähän ja yski taas.
Toistin sen lapaluiden väliin taputtamisen muutaman kerran ja hän oksensi. Mitään merkittävää en kyllä nähnyt siinä "laatassa", mutta tytön nyrkissä oli mytättynä paperia.
- Olisiko hän laittanut kenties lattialta löytämäänsä paperia suuhunsa ja se olisi takertunut kurkkuun laittaen hänet yskimään ja sitten oksentamaan hetkeä aikaisemmin syödyn hedelmämössö-maidon pois...?"
Mahdollisesti.
Tyttö lattialle(etäälle siitä oksennuksesta) ja eikun luuttua hakemaan pesuhuoneesta.
Nyt sitten pyörii pesukonekin, jotta sain ne oksennuksenpyyhintään käyttämäni lattiapyyhkeet pestyksi. :/
Ei siis päivää ilman ettei tartteis pestä pyykkiä.
Saatuani siivotuksi sen "laatan" annoin neidille maitoa (korviketta) kun itkeskeli ja oli selkeästi vailla jotakin vielä.
Siihen korvikkeen juotuaan nukahti syliini sitten. nyt on omassa pedissään. Täytyy tutkailla ja tarkkailla että hengittäähän tyttö, jotta ei vain ole tukehtumassa/tukehdu unissaan. Kovin pienen röyhtäyksen antoi vain syönnin päälle. veikkaan että tulee heräämään vielä syödäkseen myöhemmin lisää tälle vuorokautta. Viimeistään aamuyöllä herättää tapansa mukaan, sillä en jaksa uskoa että 200ml juotua korviketta nukkuisi aamuun saakka, ainakaan kovin pitkälle aamua.
Kertulla mennyt mummon luona kaikki hyvin. Mummo soitti vain kysyäkseen apua minulta erääseen ongelmaan mihin hän ei tiennyt vastausta.
Tyttö oli pyytänyt saada katsoa "Autot kakkosta". Mummo oli ihan ymmällään "mikä semmoinen on?!" Ja minähän kerroin.
Sitten ymmärsi yskän ja sanoi että "no NYT minä tiedän!" kuulema oli Kerttu sanonut kun mummo oli ensin sanonut että "en minä tiedä mikä semmoinen autot kakkonen on..."että "äiti ymmältää.." :D Niimpä soitti sitten minulle.
onni ettei ollut tuon suuremmasta ongelmasta kyse. :)
Pesin uunipeltiä ja Lanttu oli leivinuunin edessä olkkarin lattialla.
Alkaa kuulua kakostelua. Käännyin katsomaan meinaako tyttö tukehtua vai mitä ihmettä!?!
Hän yskähteli siinä aika ajoin ja lopulta oli jo pakko mennä hänen luo katsomaan josko hällä on jotakin suussansa menossa kurkkuun. Sillä uunimme edustalla saattoi olla toisinaan puista tullutta murusta, tuohenpalaa tms roskaa mitä nyt liiteristä niden mukana saattaa kantautua...
Otin tytön syliini ja taputin lapaluiden väliin selkään häntä, josko se jokin kurkussa mahdollisesti kiinni oleva/kutittava jokin lähtisi pois.
Neiti yski hieman enemmän taputeltuani selkään häntä.
Sain ajatuksen, "Jospa annan hälle juotavaa, kun tuttipullo oli siinä lähellä ja siinä oli hetkeä aikaisemmin hälle laittamaani maitoa..."
Niinpä menin sohvalle ja annoin hälle maitoa (korviketta). Neiti maistoi vähän ja yski taas.
Toistin sen lapaluiden väliin taputtamisen muutaman kerran ja hän oksensi. Mitään merkittävää en kyllä nähnyt siinä "laatassa", mutta tytön nyrkissä oli mytättynä paperia.
- Olisiko hän laittanut kenties lattialta löytämäänsä paperia suuhunsa ja se olisi takertunut kurkkuun laittaen hänet yskimään ja sitten oksentamaan hetkeä aikaisemmin syödyn hedelmämössö-maidon pois...?"
Mahdollisesti.
Tyttö lattialle(etäälle siitä oksennuksesta) ja eikun luuttua hakemaan pesuhuoneesta.
Nyt sitten pyörii pesukonekin, jotta sain ne oksennuksenpyyhintään käyttämäni lattiapyyhkeet pestyksi. :/
Ei siis päivää ilman ettei tartteis pestä pyykkiä.
Saatuani siivotuksi sen "laatan" annoin neidille maitoa (korviketta) kun itkeskeli ja oli selkeästi vailla jotakin vielä.
Siihen korvikkeen juotuaan nukahti syliini sitten. nyt on omassa pedissään. Täytyy tutkailla ja tarkkailla että hengittäähän tyttö, jotta ei vain ole tukehtumassa/tukehdu unissaan. Kovin pienen röyhtäyksen antoi vain syönnin päälle. veikkaan että tulee heräämään vielä syödäkseen myöhemmin lisää tälle vuorokautta. Viimeistään aamuyöllä herättää tapansa mukaan, sillä en jaksa uskoa että 200ml juotua korviketta nukkuisi aamuun saakka, ainakaan kovin pitkälle aamua.
Kertulla mennyt mummon luona kaikki hyvin. Mummo soitti vain kysyäkseen apua minulta erääseen ongelmaan mihin hän ei tiennyt vastausta.
Tyttö oli pyytänyt saada katsoa "Autot kakkosta". Mummo oli ihan ymmällään "mikä semmoinen on?!" Ja minähän kerroin.
Sitten ymmärsi yskän ja sanoi että "no NYT minä tiedän!" kuulema oli Kerttu sanonut kun mummo oli ensin sanonut että "en minä tiedä mikä semmoinen autot kakkonen on..."että "äiti ymmältää.." :D Niimpä soitti sitten minulle.
onni ettei ollut tuon suuremmasta ongelmasta kyse. :)
Pyhä yksinäisyys.
No en aivan yksin ole kuitenkaan näin pyhänä, ainoastaan Kerttu lähti mummonsa luo. Eilen illalla mummonsa soitti ja ehdotti oman äidinsä ehdotuksesta että "eikö se tyttö voitaisi hakea jo nyt pyhänä, miksi odottaa arjen alkamista?" No eipä minulla asiaa mitään vastaankaan ollut.
En tosin kertonut asiaa Kertulle, ei olisi muuten nukkunut koko yönä odottaessaan mummoaan tulevaksi hakemaan häntä. Niinpä aamulla hän taisi arvata asian kun hänen päältänsä riisuman yöpaidan pistin hänen reppuunsa.
- Millonka mummo tullee!?Minulla on jo ikävä XXXXX-mummoa! Tulleeko mummo hetikotta minua hakemaan hinja-autolla?, aloitti Kerttu heti kyselemisen, enkä ollut sanallakaan puhunut/maininnut asiasta!
- Hakee sitten kun pääsee töistä, sanoin.
(Kello oli tuolloin n.9 maita ja mummo oli puhunut että jos siinä 9:30-10 aikaan olisivat täällä hakemeassa tyttöä.) Ajallisesti ei siihen yllätykseen ollut kauaa. ;)
Kun mummon auto kaars pihaamme, olimme kaikki etupihalla istumassa katoksessa. Tahdoin nähdä Kertun ilmeen kun hän näkisi mummonsa tulevankin jo nyt. (Oletin itse hänen odottavan mummoa saapuvaksi myöhemmin...)
Olihan se ilme näkemisen arvoinen! Niin leveä hymy levisi tytön kasvoille ja ilo ja riemu levisi silminnähden hänen kasvoilleen. Siinä putosi pyöränpumppu hällä käsisä (kun oli sillä muka laittamassa ilmaa oman potkuformula-autonsa renkaisiin jotka ovat muovia). :D
Niinpä lähti yksi tyttö minulta.
Illalla kun asiasta jo tiesin leikin hänen kanssaan ehkä normaalia enemmän. Isäntä ajoi nurmikon takapihalta ja tyttö päätti sitten kerätä niitä irtonurmia sankkoonsa ja kantaa ne omalle hiekkalaatikollensa omaan hiekkalinnaansa! Mikä kuningas idea!
Minä sitten täytin kaverina ämpäriä ja kun sain täyteen tyttö juoksutti sen kippaamaan hiekkalaatikollensa. Nyt on melkoinen sotku siinä hiekkalaatikolla kun on irtonurtsia siinä...voi pojat! Pitänee kai ottaa ne pois enemmissä määrin ennen sadetta, ettei se mene ihan pilalle se hiekkis heti alkuunsa. :/ Mutta kun toinen niin tohkeissaan oli, niin en hennonnut kieltää siitä (-kin) asiasta häntä...
Meiningeissä oli, että jos ei alkaisi satamaan kävisimme jollakin laavulla paistamassa makkarat tänä iltana. Minä meinottelin että jos kohta lähtisin Lantun kanssa ostamaan makkaraa kaupasta. 1 paketti jotakin perinteistä jotta pojalle maistaa ja 1 paketti vaikka jotakin `erikoisempaa` meille aikuisille. En niin välitä itse perusmakkarasta...en tiedä miksi. Vaiikka toki syön ellei muuta ole tarjolla.
Nyt olen saanut hyvän aasinsillan sanoa että se Salami-Pepperoni makkara (on aika jees grillimakkaraksi!) On vain aika rasvainen kun sen ottaa paketista-en kiellä etteikö siinä olisi rasvaa sitten noin muutenkin paistettuna grillissä, mutta se vain on aika jees, minun makuuni.
(ja EN ole raskaana!!!)
No, tässä kai tärkeimmät tältä erää. Täytyy lähteä tiskikone tyhjäämään. Moikka moi!!!
En tosin kertonut asiaa Kertulle, ei olisi muuten nukkunut koko yönä odottaessaan mummoaan tulevaksi hakemaan häntä. Niinpä aamulla hän taisi arvata asian kun hänen päältänsä riisuman yöpaidan pistin hänen reppuunsa.
- Millonka mummo tullee!?Minulla on jo ikävä XXXXX-mummoa! Tulleeko mummo hetikotta minua hakemaan hinja-autolla?, aloitti Kerttu heti kyselemisen, enkä ollut sanallakaan puhunut/maininnut asiasta!
- Hakee sitten kun pääsee töistä, sanoin.
(Kello oli tuolloin n.9 maita ja mummo oli puhunut että jos siinä 9:30-10 aikaan olisivat täällä hakemeassa tyttöä.) Ajallisesti ei siihen yllätykseen ollut kauaa. ;)
Kun mummon auto kaars pihaamme, olimme kaikki etupihalla istumassa katoksessa. Tahdoin nähdä Kertun ilmeen kun hän näkisi mummonsa tulevankin jo nyt. (Oletin itse hänen odottavan mummoa saapuvaksi myöhemmin...)
Olihan se ilme näkemisen arvoinen! Niin leveä hymy levisi tytön kasvoille ja ilo ja riemu levisi silminnähden hänen kasvoilleen. Siinä putosi pyöränpumppu hällä käsisä (kun oli sillä muka laittamassa ilmaa oman potkuformula-autonsa renkaisiin jotka ovat muovia). :D
Niinpä lähti yksi tyttö minulta.
Illalla kun asiasta jo tiesin leikin hänen kanssaan ehkä normaalia enemmän. Isäntä ajoi nurmikon takapihalta ja tyttö päätti sitten kerätä niitä irtonurmia sankkoonsa ja kantaa ne omalle hiekkalaatikollensa omaan hiekkalinnaansa! Mikä kuningas idea!
Minä sitten täytin kaverina ämpäriä ja kun sain täyteen tyttö juoksutti sen kippaamaan hiekkalaatikollensa. Nyt on melkoinen sotku siinä hiekkalaatikolla kun on irtonurtsia siinä...voi pojat! Pitänee kai ottaa ne pois enemmissä määrin ennen sadetta, ettei se mene ihan pilalle se hiekkis heti alkuunsa. :/ Mutta kun toinen niin tohkeissaan oli, niin en hennonnut kieltää siitä (-kin) asiasta häntä...
Meiningeissä oli, että jos ei alkaisi satamaan kävisimme jollakin laavulla paistamassa makkarat tänä iltana. Minä meinottelin että jos kohta lähtisin Lantun kanssa ostamaan makkaraa kaupasta. 1 paketti jotakin perinteistä jotta pojalle maistaa ja 1 paketti vaikka jotakin `erikoisempaa` meille aikuisille. En niin välitä itse perusmakkarasta...en tiedä miksi. Vaiikka toki syön ellei muuta ole tarjolla.
Nyt olen saanut hyvän aasinsillan sanoa että se Salami-Pepperoni makkara (on aika jees grillimakkaraksi!) On vain aika rasvainen kun sen ottaa paketista-en kiellä etteikö siinä olisi rasvaa sitten noin muutenkin paistettuna grillissä, mutta se vain on aika jees, minun makuuni.
(ja EN ole raskaana!!!)
No, tässä kai tärkeimmät tältä erää. Täytyy lähteä tiskikone tyhjäämään. Moikka moi!!!
perjantai 12. heinäkuuta 2013
Lomailu reissumme 5.-8.7.2013
Niinpä me lähdimme reissuun jo 5.7 perjantaina aamusta.
Autoon pakattiin kaikki tarpeellinen lasten herättyä ja kunhan jokainen oli aamupalaakin rauhassa syönyt.(sen mitä kenellekin maistui...)
Suuntana oli meillä Lempäälä jossa majoituksemmekin oli kummini luona.
Matkalla piti tottakai pysähdellä siitähän ei pääse tälläisellä sakilla ollessa liikenteessä mihinkään.
Syömingit hoidimme matkalla vastaantulleilla ABC-liikennemyymälöuillä. Kätevää ja maittavaa `kotiruokaa`jos sitä seiovanpöydän antia nyt voi kotiruokaan edes verrata. Ei kuitenkaan huonoja olleet nekään antimet.
Säästimme näin meitä majoittavilta sen ruoanlaitto vaivan ja osaltansa myös tiskin, sillä heillä oli siellä kantovesi kaivosta.
Tässä kuvia reissumme etenemisestä.
Ainoa mistä EI tullut otettua kuvaa oli matkalla ohitettu Vaajakoski, missä kävimme tottahan toki Pandan tehtaanmyymälässä namiostoksilla. Siinä olisi ollut oven edessä aika mehevä maskotti Panda, jonka vierestä olisi saanut aikas kivoja kuvia otettua lapsistansa sen Pandan kanssa, mutta tietenkään ei ollut kamera siinä mukana vaan autossa.
Mitä paikkoihin tulee joissa kävimme, niin Parolan varuskunnassa ei kertaakaan tarvinnut kuulla lasten suusta "Koska oikein lähdetään?!?..." Eikä sinne mennessämmekään ehtinyt kuulua kertaakaan "Milloin olemme perillä? Onko vielä pitkä matka?" ;D
Mielenkiintoiseksi siellä olosta teki varmasti suurelta osin ne näytökset joita varuskunnan alueella suorittivat aina aika ajoin heidän kalustollansa. Siellä oli mm, panssariajoneuvoilla näytös, toinen näytös oli sotilaspoliisien kiinniotto tilanne koiran kanssa sekä tietenkinhän siellä oli myös lapsille poni-, ja hevosratsastusta.
Meidän Kerttukin kävi jonottamassa päästäkseen ponilla ratsastamaan. Ja kävikin hän, -istui van puoli käännöskierrosta sen selässä kun alkoi pelottaa ja huusi tahtovansa pois! :D
-Eihän sinun pakko olekaan, totesin ja nostin pois. Se siitä sitten.
Poika kuitenkin ratsasti (talutettuna tottakai) koko kierroksen jonka sai isommalla hevosella.
Kun olimme saaneet imetyksi itseemme tarvittavan määrän ja mielestämme tarpeeksi tietoa täältä paikasta lähdimme jatkamaan suuntana Hämeenlinna.
Hämeenlinnan naisvankila oli hieman surkeampi paikka. Jos jotakin hyvää niin se, että lapsemme ei osanneet lukea VIELÄ. Eivät siis voineet lukea niistä tauluista mihin mitäkin oli käytetty esineistä joita oli näytillä.
Kamalimpana mieleen sieltä jäi se pakkosyöttöpöytä/vai onko se paremminkin joku sänky? Sillä se oli aika inhottavan näköinen lavetti. Taas kerran sain kiittää siitä ettei lapset osanneet lukea.
Siellä oli myös kaikkea muutakin "inhaa" näytillä, mm. mitä ja millä vankilassa olleet ovat salakuljettaneet/piilottaneet esim.huumausaineita tms.
Ei liene yllättävää että suklaamunien yllärien muovikotelot ovat toimineet suolessa kuljetettavan huumausaine annoksen paikkana. (Yummi, että ei paljon alkanut Kinderiä mieli tekemään...saa nähdä montako tulee syötyä ensi pääsiäisenäkään jos sen vielä muistaa...)
Hämeenlinnan naisvankilamuseon vieressä oli kätevästi itse HÄMEENLINNA jonne menimme tottakai kun niinkin lähellä olimme.
Opastetulla kierroksella emme olleet vaan tutustuimme tähän omatoimisesti kierrellen.
Kenties se opas olisi antanut jotenkin enemmän siihen jotakin..vaikka ei sillä olihan siellä eri huoneissa infotauluja joista saattoi lukea mitä missäkin salissa/huoneessa oli tehty.
Tässä kuva meidän majapaikastamme ihanasti verhoutuneena luonnon helmaan. Sanoisinko jotta miltei "piilopirtti". :)
Sunnuntai:
Sunnuntai olikin sitten jokseenkin myös täyttä työpäivää verraten työläs.
Kävimme iittalan Lasimäellä mikä ei nyt jotenkin ollutkaan enää 2.kertaa käytynä enää niin "ihmeellinen" kuin millaisen kuvan siitä olin ensikertaa käydessä saanut. (Wohou, se taikuus ja jokin magia siitä paikasta, joka mielikuviini oli siitä jäänyt oli kadonnut...)
Ostin sieltä kuitenkin-mitäpäs muutakaan kuin käsityötä. Nimittäin varmasti olisi voinut jotakin fiksunpaakin ostaa kuin 3 keittiöliinaa, hauskoilla teksteillä (elikkäs pöytäluuttuja keittiöön,)
1 ostin ajatellen veljeäni joka lähti armeijaan, 2.valitsi Kerttu itselleen (ja minä näin sen hällä mahdollisesti vielä vasta tosin ajatusasteella olevassa leikkimökissä tyttöni leikeissä olevana...heh) Ja sitten se 3. Kummitädille matkamuistoina annettavaksi ja osin myös "kiitoksena" rettä majoitti meidän kokoista sakkia siellä luonaan. ;)
Lasimältä menimme sitten Ideaparkiin. Siellä oli aikomus hoitaa ruokailu ja niinhän me teimmekin. Nimi vain johti meidät jokseenkin "harhaan" sillä kävimme syömässä (ei millään pahalla paikkaa tai sen pitäjiä kohtaan, mutta kuten sanooin. NIMI JOHTI HARHAAN!) Hovikokki-nimisessä ravintolassa -vai olisiko sanottava kuitenkin pizzeriassa, sillä pitsoja siellä pääasiassa taidettiin myydä. No siellä oli kuitenkin tarjous lastenruoka annoksesta joka sisälsi juoman, joten sekö tuo lie ratkaisi sen että astelimme sinne... Ja tästä ei sitten sen enempää.
Syötyämme etsiskelimme mitä kaikkea siellä olisikaan..ja olihan siellä. Kerttu sai sieltä itselleen angry birds t-paidan. (se vaaleanpunainen). Minä nimittäin kolusin jokaisen lastenvaatteita myyvän liikkeen innoissani jos sattuisin löytämään jotakin KESÄISTÄ lapsilleni...
Näimme sen Funparkin mainokset mutta emme sitten menneet sinne, koska ainakaan MINÄ en ymmärtänyt yhtikäs mitään siitä mitä se mainoskyltti koitti selittää hinnasta. Käsitin että meidän kokoisesta olisi mennyt(kannattavuuden kannalta olisi meidän pitänyt ottaa) se perhelippu, hintaa 61€ joka olisi sisältänyt pääsymaksun sinne + jotakin pelipoletteja jotka EI AUENNY MINULLE OLLENKAAN! TÄH!? Mitä poletteja siellä vielä tarttee päästäkseen...ööö ja mihin?
Joten annoimme olla. Sinne sai jäädä se pohjois maiden suurin SISÄHUVIPUISTO. Good bye! (vai oliko se pohjois euroopan suurin?) no kuitenkin oli miten oli...
Illasta pidimme lettukestit. Minä paistoin muurinpohjapannulla 1Litran taikinan lettuja. Migreenissä. Sen verran verotti se aurinkoinen päivä minun voimiani että sain sen riesakseni. Eikä tietenkään ollut siihen täsmälääkettä. Ei se kyllä niin kamalan kovin koskentkaan ettäkö olisin ottanutkaan vaikka olisi ollut, mutta ruokahalut se kipu vei pois.
Nimittäin etoi sen verran ajatuskin mistään grillatusta ruoasta. (Grillasimme nimittäin sitten hetkeä myöhemmin Karamellipossun fileitä ja makkaraa + maissia.
Ei uponnut minulle kuin maissi ja salaatteja. Kiitti ei muuta tai olisin antanut ylen.
Sekin mitä söin oli vähän `tökkivä`.
Maanantaina aamusta sitten herättyämme lähdimme jaamaan kotiinpäin. Reitti oli sen verran sama että piti jarrutella siellä Vaajakoskella, Pandan tehtaanmyymälässä poiketaksemme. ;)
Nyt sanoisin että on namia sen verran että omalla sakilla pärjäämme jouluun saakka, jolloin huonolla ruutilla niitä tulee lisää ja sitten pärjäävät lapset taas ensi kesän juhannukseen. xD
Ei onneksi viimejouluna saatu kuin 1 Juhlapöydön konvehti rasia. Ihme! Joskus niitä on sadellut niin jotta on pitänyt jo laittaa eteenpäin-niin eihän lahjaa saisi antaa pois, mutta jos alkaa olemaan jo 10 rasiaa niin eiköhän siitä jo jouda pois antaa.Eihän sitä ole pakko kertoa lahjan antajalle.
Tälläinen reissu oli siis ja kyllä matkalla hermoja koeteltiin, ehkä eniten juuri tyttäremme puolelta. Hällä on se ikä juuri että mikään ei ole hyvä ja kaikki olisi saatava heti.
En sanoisi reissun olleen turha, paljon se otti mutta kyllä se myös antoikin. :)
Autoon pakattiin kaikki tarpeellinen lasten herättyä ja kunhan jokainen oli aamupalaakin rauhassa syönyt.(sen mitä kenellekin maistui...)
Suuntana oli meillä Lempäälä jossa majoituksemmekin oli kummini luona.
Matkalla piti tottakai pysähdellä siitähän ei pääse tälläisellä sakilla ollessa liikenteessä mihinkään.
Syömingit hoidimme matkalla vastaantulleilla ABC-liikennemyymälöuillä. Kätevää ja maittavaa `kotiruokaa`jos sitä seiovanpöydän antia nyt voi kotiruokaan edes verrata. Ei kuitenkaan huonoja olleet nekään antimet.
Säästimme näin meitä majoittavilta sen ruoanlaitto vaivan ja osaltansa myös tiskin, sillä heillä oli siellä kantovesi kaivosta.
Tässä kuvia reissumme etenemisestä.
Ainoa mistä EI tullut otettua kuvaa oli matkalla ohitettu Vaajakoski, missä kävimme tottahan toki Pandan tehtaanmyymälässä namiostoksilla. Siinä olisi ollut oven edessä aika mehevä maskotti Panda, jonka vierestä olisi saanut aikas kivoja kuvia otettua lapsistansa sen Pandan kanssa, mutta tietenkään ei ollut kamera siinä mukana vaan autossa.
Mitä paikkoihin tulee joissa kävimme, niin Parolan varuskunnassa ei kertaakaan tarvinnut kuulla lasten suusta "Koska oikein lähdetään?!?..." Eikä sinne mennessämmekään ehtinyt kuulua kertaakaan "Milloin olemme perillä? Onko vielä pitkä matka?" ;D
Mielenkiintoiseksi siellä olosta teki varmasti suurelta osin ne näytökset joita varuskunnan alueella suorittivat aina aika ajoin heidän kalustollansa. Siellä oli mm, panssariajoneuvoilla näytös, toinen näytös oli sotilaspoliisien kiinniotto tilanne koiran kanssa sekä tietenkinhän siellä oli myös lapsille poni-, ja hevosratsastusta.
Meidän Kerttukin kävi jonottamassa päästäkseen ponilla ratsastamaan. Ja kävikin hän, -istui van puoli käännöskierrosta sen selässä kun alkoi pelottaa ja huusi tahtovansa pois! :D
-Eihän sinun pakko olekaan, totesin ja nostin pois. Se siitä sitten.
Poika kuitenkin ratsasti (talutettuna tottakai) koko kierroksen jonka sai isommalla hevosella.
Kun olimme saaneet imetyksi itseemme tarvittavan määrän ja mielestämme tarpeeksi tietoa täältä paikasta lähdimme jatkamaan suuntana Hämeenlinna.
Hämeenlinnan naisvankila oli hieman surkeampi paikka. Jos jotakin hyvää niin se, että lapsemme ei osanneet lukea VIELÄ. Eivät siis voineet lukea niistä tauluista mihin mitäkin oli käytetty esineistä joita oli näytillä.
Kamalimpana mieleen sieltä jäi se pakkosyöttöpöytä/vai onko se paremminkin joku sänky? Sillä se oli aika inhottavan näköinen lavetti. Taas kerran sain kiittää siitä ettei lapset osanneet lukea.
Siellä oli myös kaikkea muutakin "inhaa" näytillä, mm. mitä ja millä vankilassa olleet ovat salakuljettaneet/piilottaneet esim.huumausaineita tms.
Ei liene yllättävää että suklaamunien yllärien muovikotelot ovat toimineet suolessa kuljetettavan huumausaine annoksen paikkana. (Yummi, että ei paljon alkanut Kinderiä mieli tekemään...saa nähdä montako tulee syötyä ensi pääsiäisenäkään jos sen vielä muistaa...)
Hämeenlinnan naisvankilamuseon vieressä oli kätevästi itse HÄMEENLINNA jonne menimme tottakai kun niinkin lähellä olimme.
Opastetulla kierroksella emme olleet vaan tutustuimme tähän omatoimisesti kierrellen.
Kenties se opas olisi antanut jotenkin enemmän siihen jotakin..vaikka ei sillä olihan siellä eri huoneissa infotauluja joista saattoi lukea mitä missäkin salissa/huoneessa oli tehty.
Tässä kuva meidän majapaikastamme ihanasti verhoutuneena luonnon helmaan. Sanoisinko jotta miltei "piilopirtti". :)
Sunnuntai:
Sunnuntai olikin sitten jokseenkin myös täyttä työpäivää verraten työläs.
Kävimme iittalan Lasimäellä mikä ei nyt jotenkin ollutkaan enää 2.kertaa käytynä enää niin "ihmeellinen" kuin millaisen kuvan siitä olin ensikertaa käydessä saanut. (Wohou, se taikuus ja jokin magia siitä paikasta, joka mielikuviini oli siitä jäänyt oli kadonnut...)
Ostin sieltä kuitenkin-mitäpäs muutakaan kuin käsityötä. Nimittäin varmasti olisi voinut jotakin fiksunpaakin ostaa kuin 3 keittiöliinaa, hauskoilla teksteillä (elikkäs pöytäluuttuja keittiöön,)
1 ostin ajatellen veljeäni joka lähti armeijaan, 2.valitsi Kerttu itselleen (ja minä näin sen hällä mahdollisesti vielä vasta tosin ajatusasteella olevassa leikkimökissä tyttöni leikeissä olevana...heh) Ja sitten se 3. Kummitädille matkamuistoina annettavaksi ja osin myös "kiitoksena" rettä majoitti meidän kokoista sakkia siellä luonaan. ;)
Lasimältä menimme sitten Ideaparkiin. Siellä oli aikomus hoitaa ruokailu ja niinhän me teimmekin. Nimi vain johti meidät jokseenkin "harhaan" sillä kävimme syömässä (ei millään pahalla paikkaa tai sen pitäjiä kohtaan, mutta kuten sanooin. NIMI JOHTI HARHAAN!) Hovikokki-nimisessä ravintolassa -vai olisiko sanottava kuitenkin pizzeriassa, sillä pitsoja siellä pääasiassa taidettiin myydä. No siellä oli kuitenkin tarjous lastenruoka annoksesta joka sisälsi juoman, joten sekö tuo lie ratkaisi sen että astelimme sinne... Ja tästä ei sitten sen enempää.
Syötyämme etsiskelimme mitä kaikkea siellä olisikaan..ja olihan siellä. Kerttu sai sieltä itselleen angry birds t-paidan. (se vaaleanpunainen). Minä nimittäin kolusin jokaisen lastenvaatteita myyvän liikkeen innoissani jos sattuisin löytämään jotakin KESÄISTÄ lapsilleni...
Näimme sen Funparkin mainokset mutta emme sitten menneet sinne, koska ainakaan MINÄ en ymmärtänyt yhtikäs mitään siitä mitä se mainoskyltti koitti selittää hinnasta. Käsitin että meidän kokoisesta olisi mennyt(kannattavuuden kannalta olisi meidän pitänyt ottaa) se perhelippu, hintaa 61€ joka olisi sisältänyt pääsymaksun sinne + jotakin pelipoletteja jotka EI AUENNY MINULLE OLLENKAAN! TÄH!? Mitä poletteja siellä vielä tarttee päästäkseen...ööö ja mihin?
Joten annoimme olla. Sinne sai jäädä se pohjois maiden suurin SISÄHUVIPUISTO. Good bye! (vai oliko se pohjois euroopan suurin?) no kuitenkin oli miten oli...
Illasta pidimme lettukestit. Minä paistoin muurinpohjapannulla 1Litran taikinan lettuja. Migreenissä. Sen verran verotti se aurinkoinen päivä minun voimiani että sain sen riesakseni. Eikä tietenkään ollut siihen täsmälääkettä. Ei se kyllä niin kamalan kovin koskentkaan ettäkö olisin ottanutkaan vaikka olisi ollut, mutta ruokahalut se kipu vei pois.
Nimittäin etoi sen verran ajatuskin mistään grillatusta ruoasta. (Grillasimme nimittäin sitten hetkeä myöhemmin Karamellipossun fileitä ja makkaraa + maissia.
Ei uponnut minulle kuin maissi ja salaatteja. Kiitti ei muuta tai olisin antanut ylen.
Sekin mitä söin oli vähän `tökkivä`.
Maanantaina aamusta sitten herättyämme lähdimme jaamaan kotiinpäin. Reitti oli sen verran sama että piti jarrutella siellä Vaajakoskella, Pandan tehtaanmyymälässä poiketaksemme. ;)
Nyt sanoisin että on namia sen verran että omalla sakilla pärjäämme jouluun saakka, jolloin huonolla ruutilla niitä tulee lisää ja sitten pärjäävät lapset taas ensi kesän juhannukseen. xD
Ei onneksi viimejouluna saatu kuin 1 Juhlapöydön konvehti rasia. Ihme! Joskus niitä on sadellut niin jotta on pitänyt jo laittaa eteenpäin-niin eihän lahjaa saisi antaa pois, mutta jos alkaa olemaan jo 10 rasiaa niin eiköhän siitä jo jouda pois antaa.Eihän sitä ole pakko kertoa lahjan antajalle.
Tälläinen reissu oli siis ja kyllä matkalla hermoja koeteltiin, ehkä eniten juuri tyttäremme puolelta. Hällä on se ikä juuri että mikään ei ole hyvä ja kaikki olisi saatava heti.
En sanoisi reissun olleen turha, paljon se otti mutta kyllä se myös antoikin. :)
torstai 4. heinäkuuta 2013
Puistoilua ja pakkailua.
Lähtötunnelmissa aletaan elellä täällä pikku hiljaa.
Kävimme jo aamusta puistoilemassa kun sää oli hyvä. Sieltä tulimme meille kahvittelemaan vuorostaan ja kun tuttava lapsineen lähti aloin miettiä mitäs sitä osaisi pakata (jo) mukaansa. heh..."jo", sillä huomenna lähdemme tien päälle. ;)
*huisia!!!IHQuuu!!! yms.*
Pesin aamulla meidän pyyhkeet, jotka kysymysmerkillä olis lähdössä kenties mukaan.
Kuivuivat nopsasti ulkona narulla kun sääkin on mitä on. Aurinkoinen. :)
Huomiselle onkin luvassa sadetta-jos paikkansa pitää. Ei haittaa, on vilpoisampi matkata autossa. :)
Mitäs mitäs vielä oikein meinottelin...kun muistaisin...
Eipä kai siinä kummenpia. Josko alkaisi taas hetkeksi pakkaamaan ja keräillä kamppeita tai edes kirjailla listaan MITÄ olis otettava mukaan. :D Sekin on jo etiäpäin.
Kävimme jo aamusta puistoilemassa kun sää oli hyvä. Sieltä tulimme meille kahvittelemaan vuorostaan ja kun tuttava lapsineen lähti aloin miettiä mitäs sitä osaisi pakata (jo) mukaansa. heh..."jo", sillä huomenna lähdemme tien päälle. ;)
*huisia!!!IHQuuu!!! yms.*
Pesin aamulla meidän pyyhkeet, jotka kysymysmerkillä olis lähdössä kenties mukaan.
Kuivuivat nopsasti ulkona narulla kun sääkin on mitä on. Aurinkoinen. :)
Huomiselle onkin luvassa sadetta-jos paikkansa pitää. Ei haittaa, on vilpoisampi matkata autossa. :)
Mitäs mitäs vielä oikein meinottelin...kun muistaisin...
Eipä kai siinä kummenpia. Josko alkaisi taas hetkeksi pakkaamaan ja keräillä kamppeita tai edes kirjailla listaan MITÄ olis otettava mukaan. :D Sekin on jo etiäpäin.
keskiviikko 3. heinäkuuta 2013
Keskiviiko-liikennepuistoilua yms.
Jeps. Eilinen keskiviikko menikin meillä aikalailla ulkoillessa sitten.
Aamusta olimme jo klo 9 aikaan liikenteessä pihalla rattailla. Menin lasten kanssa liikennepuistoon mukanamme jäädytetyt vesipullot.
Eräs tuttavani ehdotti asiaa että näkisimmekö aamusta siellä ja kävisimme sitten hyvän sään vallitessa jädet ostamassa ja siitä sitten heillä kahvittelemassa.
Kuulosti ihan hyvältä diililtä ja suostuin!
Päästyämme eilen sinne liikennepuistoon sää sitten viilenikin silmäniskusta. Minä olin itse caprit jalassa ja t-paidalla.. hieman meinasi viluttaa kun tuulikin yltyi hetkellisesti ja sitten tuli se viimeinen pisara kun alkoi satamaan hieman.
Onneksi siellä oli sellainen katos, jonne saatoin mennä Lantun kanssa odotellessamme tuttavaa saapuvaksi sinne puistoon. Sadekuuro menikin sitten pian ohi-hyvä niin- ja saatoimme olla puistossa muuallakin kuin pikkuisessa katoksessa.
Sain siinä viestinkin että minulle oli saapunut Postiin paketti. Tilaamani Hot Cool juomalasit (2kpl) olivat noudettavissa. Jippii! No samallahan saisimme ostetuksi ne jäätelöt sieltä, sillä se Siwa on yllättävän lähellä ;)
Jädet ahdettuamme naamoihimme menimme tuttavani luo kahvittelemaan. Siinä matkalla alkoi taas ripeksimään vettä ja minä viritin jo nopsaan rattaiden päälle sen sadesuojan. Eipä ainakaan 2/4 meidän sakkia kastuisi niin pahoin. ;)
Matka ei ollut pitkä joten emme ehtineet kastumaan. Hyvä hyvä!
Tänään olenkin sitten jo laittanut pesukoneita päälle, sillä pyykkiä on pestävä ajatellen huomista reissuun lähtöämme. Tiskiäkään ei voi jättää pesemättä sillä muutoin loppuu astiat. Niinpä nyt odottaakin puhtaat astiat koneessa. Lanttu on syötetty/täytetty aamumaidolla uudeman kerran unilleen ja Kerttu edelleen nukkuu.
Tämä tuttavani kutsui sitten eilen illasta tavallaan itse itsensä meille vastavisiitille laittaen tekstarin:
"voisimmeko huomenna tulla teille vastavierailulle? Voisimme käydä siinä läheisessä puistossakin...?"
- On myönnettävä että olin aika uninen saadessani sen viestin klo 21:55. Aamulla olin herännyt kuitenkin JO 05 aikaan enkä ollut nukkunut tippaakaan päikkäreitä tms. Vastasin siihen sitten hälle unisena:
" Jep. mikä ettei...mihin aikaan olitte ajatelleet lähteä liikkeelle?"
" Olisko 10 maissa hyvä?"
" Jep. Nähdään vaikka siellä puistossa, me tulemme siihen tuolloin."vastasin hänelle.
" Tulemme autolla, niin jos tullaan ensin siihen teille ja käydään sitten puistossa.." tuttavani viesti takaisin minulle.
" No samapa se on niinkin..."vastasin hälle ja toivoin JO vihdoinkin pääseväni nukkumaan/jatkamaan uniani.
(Puhelimeni oli äänettömällä, mutta viestissä oli värinähälytys päällä joten se jyrryytti minut hereille.)
Niinpä siis tänään olemme aikeissa mennä puistoilemaan tuohon ihan lähelle.Meiltä siihen on matkaa kaiketi hyvä jos 300m. Eli EI ole pitkä matka. :)
Nyt laittelemaan vähän kotia kuntoon-joo joo, tiedän ettei kenenkään takia tarttis mutta itseäni ajattelinkin, mukavampi tulla reissustakin kun ei ole mökki mullin mallin jo valmiiksi. :)
Palaillaanpas astialle taas. Kenties illasta käyn kirjailemassa tai sitten jos hyvin käy, niin huomen aamusta ehtinen, sillä ajatuksenamme oli lähteä sitten kun kaikki on heränneet omia aikojaan... ;)
Aamusta olimme jo klo 9 aikaan liikenteessä pihalla rattailla. Menin lasten kanssa liikennepuistoon mukanamme jäädytetyt vesipullot.
Eräs tuttavani ehdotti asiaa että näkisimmekö aamusta siellä ja kävisimme sitten hyvän sään vallitessa jädet ostamassa ja siitä sitten heillä kahvittelemassa.
Kuulosti ihan hyvältä diililtä ja suostuin!
Päästyämme eilen sinne liikennepuistoon sää sitten viilenikin silmäniskusta. Minä olin itse caprit jalassa ja t-paidalla.. hieman meinasi viluttaa kun tuulikin yltyi hetkellisesti ja sitten tuli se viimeinen pisara kun alkoi satamaan hieman.
Onneksi siellä oli sellainen katos, jonne saatoin mennä Lantun kanssa odotellessamme tuttavaa saapuvaksi sinne puistoon. Sadekuuro menikin sitten pian ohi-hyvä niin- ja saatoimme olla puistossa muuallakin kuin pikkuisessa katoksessa.
Sain siinä viestinkin että minulle oli saapunut Postiin paketti. Tilaamani Hot Cool juomalasit (2kpl) olivat noudettavissa. Jippii! No samallahan saisimme ostetuksi ne jäätelöt sieltä, sillä se Siwa on yllättävän lähellä ;)
Jädet ahdettuamme naamoihimme menimme tuttavani luo kahvittelemaan. Siinä matkalla alkoi taas ripeksimään vettä ja minä viritin jo nopsaan rattaiden päälle sen sadesuojan. Eipä ainakaan 2/4 meidän sakkia kastuisi niin pahoin. ;)
Matka ei ollut pitkä joten emme ehtineet kastumaan. Hyvä hyvä!
Tänään olenkin sitten jo laittanut pesukoneita päälle, sillä pyykkiä on pestävä ajatellen huomista reissuun lähtöämme. Tiskiäkään ei voi jättää pesemättä sillä muutoin loppuu astiat. Niinpä nyt odottaakin puhtaat astiat koneessa. Lanttu on syötetty/täytetty aamumaidolla uudeman kerran unilleen ja Kerttu edelleen nukkuu.
Tämä tuttavani kutsui sitten eilen illasta tavallaan itse itsensä meille vastavisiitille laittaen tekstarin:
"voisimmeko huomenna tulla teille vastavierailulle? Voisimme käydä siinä läheisessä puistossakin...?"
- On myönnettävä että olin aika uninen saadessani sen viestin klo 21:55. Aamulla olin herännyt kuitenkin JO 05 aikaan enkä ollut nukkunut tippaakaan päikkäreitä tms. Vastasin siihen sitten hälle unisena:
" Jep. mikä ettei...mihin aikaan olitte ajatelleet lähteä liikkeelle?"
" Olisko 10 maissa hyvä?"
" Jep. Nähdään vaikka siellä puistossa, me tulemme siihen tuolloin."vastasin hänelle.
" Tulemme autolla, niin jos tullaan ensin siihen teille ja käydään sitten puistossa.." tuttavani viesti takaisin minulle.
" No samapa se on niinkin..."vastasin hälle ja toivoin JO vihdoinkin pääseväni nukkumaan/jatkamaan uniani.
(Puhelimeni oli äänettömällä, mutta viestissä oli värinähälytys päällä joten se jyrryytti minut hereille.)
Niinpä siis tänään olemme aikeissa mennä puistoilemaan tuohon ihan lähelle.Meiltä siihen on matkaa kaiketi hyvä jos 300m. Eli EI ole pitkä matka. :)
Nyt laittelemaan vähän kotia kuntoon-joo joo, tiedän ettei kenenkään takia tarttis mutta itseäni ajattelinkin, mukavampi tulla reissustakin kun ei ole mökki mullin mallin jo valmiiksi. :)
Palaillaanpas astialle taas. Kenties illasta käyn kirjailemassa tai sitten jos hyvin käy, niin huomen aamusta ehtinen, sillä ajatuksenamme oli lähteä sitten kun kaikki on heränneet omia aikojaan... ;)
tiistai 2. heinäkuuta 2013
Haaste
Sain haasteen Ruskalta.
Katsotaan osaanko minä tätä tehdä oikein... :D -yritystä on yhtälailla sen innon kanssa mitä omaan tätä saamaani haastetta kohtaan. ;) Ja ne säännöt olkaapas hyvä.
Säännöt kuuluvat näin:
1. Kerro pari asiaa itsestäsi tai päiväsi kuulumisia. Liitä mukaan myös kuva.
2. Vastaa haastajan kysymyksiin, jos se tuntuu sinusta mukavalta.
3. Huijaa ja muuta haastetta mieleiseksesi.
4. Keksi vaikkapa 10 uutta kysymystä, koska 11 on outo luku.(Pitäisiköhän tässä lukea, että keksi vaikka 11 uutta kysymystä???)
5. Haasta paljon kivoja kavereita, äläkä ole kade, vaikka kaverilla olisikin enemmän lukijoita.
Ja haastajani muunneltu osuus kuuluu näin:
" Esittele lempileipomuksesi kuvan ja reseptin kera!"
""
1. Aamusta tekaisin. yllätys yllätys sitä minulle niin usein tyypillistä tarjottavaa kuin PANNUKAKKUA!
Se on paitsi helppoa ja hyvää niin myös niin (kenties liiankin?) vavatonta valmistettavaa.
Tästä minä pidän ja onnistuu aina .ainakin melkein,,,:)
Laitankin otoksen siitä ohjeesta tähän. Jospa se käy? Enää ei tässä vaiheessa iltaa ole nimittäin sitä itse pannukakkua ja en sitä hoksinut ottaa kuvatakseni enää sitä ollessa muutama räpäle pala jäljellä...
1. Aamusta tekaisin. yllätys yllätys sitä minulle niin usein tyypillistä tarjottavaa kuin PANNUKAKKUA!
Se on paitsi helppoa ja hyvää niin myös niin (kenties liiankin?) vavatonta valmistettavaa.
Tästä minä pidän ja onnistuu aina .ainakin melkein,,,:)
Laitankin otoksen siitä ohjeesta tähän. Jospa se käy? Enää ei tässä vaiheessa iltaa ole nimittäin sitä itse pannukakkua ja en sitä hoksinut ottaa kuvatakseni enää sitä ollessa muutama räpäle pala jäljellä...
Kirjailen sen siis tähän vielä uudemman kerran.Suluissa minkä verran mitäkin itse käytin,mikäli laitoin erimäärän kuin ohjeessa sanottiin.
.PANNUKAKKU8dl nestettä vettä tai maitoa (6dl maitoa + 2dl vettä)
3 kananmunaa
1-2tl suolaa ( 1½tl)
2rkl sokeria
4dl vehnäjauhoja
½dl öljyä/rasvaa (50g rasva sulaa= >½dl)
Kaikki aineet sekaisin. Paistetaan uunin keskitasolla 225*C n.30min.
2. Käyskentelin takapihalla etsiskellen erästä meille kiusankappaletta. Nimittäin ei nyt sen vaarallisempaa kasvia kuin Nokkosta/Viholaista...rakkaalla vihamiehellä on monta nimeä. :D
Kun muistin tämän haasteen ja sen, kuinka Ruska oli omassa osuudessaan esitellyt sen jättiputken, minä muistin heti meidän kiusamme. Onneksi sitä ei ole pahemmin pihallamme, mutta tämä yksilö majailee meidän pihakeinumme alla ja kerran sitä oli pihalaattojen välissä jolloin Kerttu onnistui itsensä kättä siihen polttamaan. :(
Olisi varmaan kauivettava ne juurineen pois, mtta siihen tekee haasteen se, että ne ovat laattojen välissä kuten kuvastakin näkee...
En tiedä, varmasti asiaa helpottaa sitten (niiden poistamista) mikäli jonakin kesänä laitamme nuo liikkuneet pihalaatat uusiksi. Silloin voisi vaikka niiden laattojen alle käyttää myrkkynä jotakin mitä ne vaativat kadotakseen. En tiedä. Täytynee alkaa ottaa selkoa asiasta nyt ennen kuin asia on ajankohtaista niiden laattojen uusiksi laittamisen osin. :)
4.Ja se,miten minä muutan tätä haastetta onkin seuraavanlainen että:
- Kerro kuvan kera mitä ESINETTÄ/ASIAA ilman et voisi elää/tulisi toimeen?
(Ja sen verran täsmennän että mitään peruselintoimintoon tarvittavia esineitä/tavaroita/tuotteita en tarkoita, vaan sovitaanko vaikka että enemmän osastosta "turhakkeet")
(Tähänkin tekisi mieli itse vastata, mutta antaahan nyt jo olla...)
5. Minä haastan tähän puolestani...tättädätäädä-dää Tuulan,,Vuoden siivooja ja sittenpä en jaksa enempiä linkitellä. Ottakoon ken tykkkää ja jolla jouto aikaa on! :D
Ja loppu yhteenveto haastetuille:
Haastetuille vielä selvennetty kooste kysymyksistä:
1. Kerro pari asiaa itsestäsi tai päiväsi kuulumisia. Liitä mukaan myös kuva.
2. Esittele sinulle tärkeä "turhake jota ilman et voisi elää" (mielellään) kuvan kera!
3. Huijaa ja muuta haastetta mieleiseksesi.
4. Keksi vaikkapa 10 uutta kysymystä, koska 11 on outo luku.(Pitäisiköhän tässä lukea, että keksi vaikka 11 uutta kysymystä???)
5. Haasta paljon kivoja kavereita, äläkä ole kade, vaikka kaverilla olisikin enemmän lukijoita
Ihan vaan pikku infoa...
Kiitos Ruskan, että olen nyt juossu pihalla kameran kanssa kuvaten kasveja, mutta samalla mun sormeni syyhyää päästä kirjailemaan tänne se haaste.
Eikä siinäkään kaikki.
Täällä alkaa olemaan matkakuumetta itsekullakin.
Perjantaina alkaa miehen loma, jolloin starttaamme tien päälle kohti etelä suomea.(Lähinnä tällä hetkellä ainakin 1 pit stopimme on Lempäälässä- Kummini mökki josta käymme sitten Hämeenlinnassa jne.)
Koluamme taas kerran (pitkäastä aikaa) Iittalan lasimäen,-vai mikä se nyt oli kun en ihan tarkkaan enää muista, mutta se missä oli Iittalan liike (outlet) ja ainakin Kultasuklaan puljukin. + useita käsityöliikkeitä.
Rahaa ei itselläni ole kyllä juurikaan, mutta fiilistellen mennään. Syön silmilläni siitäkin (senkin) edestä :D
Aamulla lähden lasten kanssa liikennepuistoon sillä luvassa on komiata säätä. Jospa se ennuste pitää aamullakin paikkaansa vielä.
Eikä siinäkään kaikki.
Täällä alkaa olemaan matkakuumetta itsekullakin.
Perjantaina alkaa miehen loma, jolloin starttaamme tien päälle kohti etelä suomea.(Lähinnä tällä hetkellä ainakin 1 pit stopimme on Lempäälässä- Kummini mökki josta käymme sitten Hämeenlinnassa jne.)
Koluamme taas kerran (pitkäastä aikaa) Iittalan lasimäen,-vai mikä se nyt oli kun en ihan tarkkaan enää muista, mutta se missä oli Iittalan liike (outlet) ja ainakin Kultasuklaan puljukin. + useita käsityöliikkeitä.
Rahaa ei itselläni ole kyllä juurikaan, mutta fiilistellen mennään. Syön silmilläni siitäkin (senkin) edestä :D
Aamulla lähden lasten kanssa liikennepuistoon sillä luvassa on komiata säätä. Jospa se ennuste pitää aamullakin paikkaansa vielä.
maanantai 1. heinäkuuta 2013
Heinäkuun avaus.
Kas eilinen päivä menikin meillä Joensuun Kontiorannalle jäähyväisiä jättäessämme.
Siellä oli viimeisen kerran avoimet ovet kaikille halukkaille jotka siellä tahtoivat käydä. Viimeisen kerran sen aukiolo aikana.
Koska mieheni on suorittanut asepalveluksensa aikoinaan siellä, niin tottahan toki sinne piti sitten rynniä meidänkin.
Ikäjakauma oli kyllä jotakin uskomatonta, siinä mielessä että en sanoisi meidän olleen kuitenkaan aivan nuorimmasta päästä, mutta melkein.
Kaikki muut olivat aikuisten oikeasti ELÄKELÄISIÄ.
Vetikö sinne sitten porukkaa se siellä tarjottu ilmainen hernekeitto? En tiedä.
Moni meitä vastaantullut vanhempi mies henkilö osoitteli sinne paikan "Saharan" suuntaan ja kertoi lapsenlapsen lapselleen että: - Tuolla on se Sahara...
Mieheni naurahti sitä jo sitten ihan ääneen, ihan vain siitä syystä että tämä vastaamme tullut henkilö oli häntä varmaan 2 kertaa saman verran iältään kuin mitä hän itse oli.
Siellä sitä kiersimme miehenkin tuvan, jossa hän oli aikanaan aikaansa siellä ollessaan viettänyt lähinnä kai öisin. Nimittäin tuvassa. Nyttemmin se oli muutettu ruokailutilaksi jossa oli suuria jääkaappeja sekä mikroaaltouuneja kasattuna päällekäin.
Kun tulimme rakennuksesta ulos, oli lavalla jo alettu toivotella tulijoita/vieraita tervetulleeksi ja joku herra kertoi siellä päivän ohjelmasta.
Ensin soittaisi varuskunnan oma bändi/orkesteri/soittokunta...miksikä sitä nyt nimitettäisiin.
He aloittivat settinsä seuraavalla kappaleella joka sai minulla kylmät väreet kulkemaan siellä kuumassa säässä kulkiessamme eteenpäin pitkin aluetta. :) Kappalehan oli tietenkin coveri J. Karjalaisen Mennyt mies kappaleesta.
Jotenkin tuntui että APUA, EIKÄ!? Ne soittaa tämän!!!IIiiiik!! Hyvä etten sännännyt lavanreunaa vasten hyppimään ja huutamaan I WANT MORE!!! tai pyytämään nimikirjoituksia heiltä. Niin kovin tämä kappale iskee minulle nykyään..tai on se ollut aika "cool" sen ilmestymisestä saakka, myönnetään. ;)
Siinäpä on kuva hernekeitosta lautasella. Tosin tämä kuva on lainattu netistä koska eipä käynyt mielessä alkaa kuvata sitä kenttälounasta jonka söimme siellä pihalla tottakai, kuinkas muutenkaan. :)
Hieman se hernekeitto (siellä syöty siis) oli jotenkin...erilaista? Mutta ei se nyt mielestäni kerran elämässä valtion tarjoamana syödyksi niin pahaakaan ollut.
Mies tosin oli puhut jo kauan sitten kuinka hän oli joskus armeijassa ollessaan päässyt näkemään sitä hernekeiton tekoa leirillä ollessaan. Ei kuulemma ollut mitään veden kielelle nostattavä näky ollut. Ne lihat (tai voineeko sitä edes lihaksi sanoa) jos se on sellaista mössöä makkarapötkössä joka kuutioidaan kun on purkista ulos painastu.(säilyketölkin tapainen pörtilö jossa säilyttivät hänen aikanaan.)
Minun suutuntumassani tunsin vienosti ketsupinmakua, mutta harvemmin kai hernekeittoon ketsuppia laitetaan, edes armeijan hernekeittoon... mitä sitten lie ollut vai kysyttäisiinkö mitä sillä maulla koitettiin peittää siitä?
Oli miten oli, niin syötävää se joka tapauksessa oli.
Munkkikahvit kävimme tottahan toki juomassa jälkiruokana sotilaskodissa. Kävi pieni viestintähäiriö meille, kun mies meni varaamaan meille istumapaikat Kertun kanssa, (mukana oli myös hänen isänsä ja poikakin) ja ei sitten tullut puheeksi että KUKA ostaa ja montako mitäkin...noh,lopun arvaattekin kun minä jäin jo jonottamana ostaakseni kahvia ja munkkeja.
Ehkä oli onneni ettei siinä ollut linjastossa silloin tarjottimia enää kun minä siinä menin. Otin 2 lautasta joihin kuhunkin nostin 2 munkkia. Kertulle ostin pillimehun. En edes siinä tajunnut ostaa pojalle, jotenkin oli kuumuus sekoittanut päätäni ja koitin huiskia miehelleni että "tulisiko hän kantamaan maksettuani osan niistä jotta saisin ne kaikki viedyksi pöytään kaatelematta niitä pitkin lattioita tms." mutta hän ei sattunut katsomaan minuunpäin joten niinpä ostin sitten vain 2 isoa kahvia niiden 2 lautasen ja mehun lisäksi kannettavakseni.
Noh, sanoin siinä myyjälle että "Linjaston päästä on tarjottimet loppu...tai olivat ainakin kun minä olin siellä..."
Hän antoi ystävällisesti minulle tarjottimen ja sain siten kannetuksi ostokset kätevämmin pöytään.
Siinä huomaan että appiukko istui pöydässä ja mieheni oli puolestaan jo lähtenyt toiselle linjastolle ostamaan itselleen kahvia. VOI EI!
No minä siinä nopeasti appiukolle sanomaan joka oli jo miltei saanut kahvinsa juotua että:
- Jestas, nyt meillä on sitten syödä asti näitä munkkeja jos miehenikin menee niitä ostamaan!
(Appiukkoni oli ostanut onnekseni kahvin vain itselleen!)
- No mene sanomaan XXXXX:lle että ei osta enää ainakaan munkkeja/kahvia.
*minä siitä sinkosin hänen luokseen mutta kenties hieman myöhässä- Hällä oli tarjottimellaaan munkki sekä viineri. sekä kahvi ja limppari joka oli otettu mukiin hanasta.*
Eipä siinä sitten, minä söin 2 munkkia (toinen oli Kertun rämpimä josta hän tosin oli vain hieman sormellansa tökkinyt sokeria suuhunsa.)
Poika söi 1 ja sitten se 1 meni roskiin. Ikävä kyllä. Me emme jaksaneet niitä kaikkia syödä. :/
Ensi kerralla sitten osaa ja MUISTAA paremmin keskustella KUKA menee ja ostaa MONTAKIN MITÄ!?! :D
Noh, ehkä se 1 munkki joka jäi syömättä ei ollut pahinta syntiä maailmassa... sääli vain kun ajattelee JOS ALKAA AJATELLA maita joissa on nälänhätää tms. niin silloin, mutta...mennnyttä se jo on.
Pois lähtiessämme kävimme sitten vielä Kontiorannassa SF-filmikylässä. Edellisen kerran joku vuosi sitten siellä koitimme käydä, mutta menimme liian aikaisin. Sillä se aukesi vasta klo 12. Nyt siellä sitten poikkesimme ja kävimme kuikkimassa niiden rakennusten sisälle.
(Jos katsotte linkkiä niin kuvan KAISAN KAUPPA, oli kyllä jokseenkin nostalginen. Siis siinä mielessä nostalginen kun katsoin ikkunoista sisään niin ne tavarat joita siellä oli myynnissä ..no siis MUKA myynnissä. )
Oli TUC-keksejä sekä PURINA kissan kuivaruokaa, mutta eniten minua huvitti ja teki siitä juuri kyläkaupan tuntuisen `puljun`se, että siellä oli ikkunalla uimalasit ja räpylät sisältävä snorklauspakkaus jossa oli oranssi tarralappu jossa lui "TARJOUS". Siis tyylillisesti juurikin niin `kämyinen`tuotevalikoima kuin sellaisissa syrjäkylän pienissä valintamyymälöissä on.
Ymmärrän toki ettei niistä ole kukaan mennyt, eikä mene nykyaikanakaan jos jossain korvessa pienen kaupan näkee ostamaan mitään hajuvettä tms. mutta siis osuvia tuotteita kyllä sellaiselle pienelle kyläkaupalle. :) Mitä muuta sellaisessa voisi olettaa/odottaa olevan myynnissä perus elintarvikkeiden (maidon, vihannesten,hedelmien, kuivamuonien pesuaineiden yms arkisten tarpeiden tyydyttämiseen tarvittavien tuotteiden lisäksi kuin juuri snorklaussetti!)
No joo, takerruikohan nyt hieman liiaksi siihen Kaisan kauppaan ja sen tarjontaan.
Sieltä ajelimme sitten kotiin kaikki vatsan täynnä (sitä hernekeittoa).
Kotosalla mummi oli meidän Lantun kanssa. Ja heillä oli mennyt se meidän poissaolo aikamme kuulemma hänen sanoessaan "Ihan hyvin".
-Hyvä niin.
Täytyypä alkaa laittamaan jo mietintä myssyyn Ruskalta saamani haastetta. Kiitokset siitä sinulle vielä kerran :)
Tekaisin aamupalaksi pannukakkua-se lienee liian arkista leipomusta siihen samaani haasteeseen...? Joten siksi saan hyvä, suorastaan loistomahtavan syyn tehdä uudemman kerran kääretorttua jota tein pyhäksi Lantun täyttäessä se 7kk+ olihan siihen samalle kääretortun teolle muitakin juhlan aiheita. (Lantun 2.hammasta, Kertun pönttöpökältäminen->on alkanut pökältää pytylle!!! sekä olihan tuolloin pyhäpäiväkin...)
Kunhan teen sitä niin kuvaan sen -puhun nyt siis siitä KÄÄRETORTUSTA- ja laittelen sen haasteen sitten tänne. Ja vastailen muutoinkin siihen kivalle vaikuttaneeseen haasteeseen.
Nyt Lanttu potkii jo pinniksestään itseään ulos joten täytyy mennä. :)
Aurinkoista/ sateista päivänjatketta jokaiselle!!!!!
(Meillä ON saatu vettä viimeiset 2päivää ihan urakalla. En silti valita., mutta ne istuttamani puut taitavat valittaa, sillä niiden juurelle laittamani multa on karannut sateen mukana. On siis luvassa puutarhahommiakin kun saan paikkailla niitä sateen jättämiä /paljastamia kuoppia puiden juurilta. Tiedä sitten missä oli vika. Lienen jättänyt ne tekemäni aloituskuopat liian mataliksi? mutta puut näyttäisi virkistyneen sateesta jota olemme saaneet. Hyvä niin. :)
Siellä oli viimeisen kerran avoimet ovet kaikille halukkaille jotka siellä tahtoivat käydä. Viimeisen kerran sen aukiolo aikana.
Koska mieheni on suorittanut asepalveluksensa aikoinaan siellä, niin tottahan toki sinne piti sitten rynniä meidänkin.
Ikäjakauma oli kyllä jotakin uskomatonta, siinä mielessä että en sanoisi meidän olleen kuitenkaan aivan nuorimmasta päästä, mutta melkein.
Kaikki muut olivat aikuisten oikeasti ELÄKELÄISIÄ.
Vetikö sinne sitten porukkaa se siellä tarjottu ilmainen hernekeitto? En tiedä.
Moni meitä vastaantullut vanhempi mies henkilö osoitteli sinne paikan "Saharan" suuntaan ja kertoi lapsenlapsen lapselleen että: - Tuolla on se Sahara...
Mieheni naurahti sitä jo sitten ihan ääneen, ihan vain siitä syystä että tämä vastaamme tullut henkilö oli häntä varmaan 2 kertaa saman verran iältään kuin mitä hän itse oli.
Siellä sitä kiersimme miehenkin tuvan, jossa hän oli aikanaan aikaansa siellä ollessaan viettänyt lähinnä kai öisin. Nimittäin tuvassa. Nyttemmin se oli muutettu ruokailutilaksi jossa oli suuria jääkaappeja sekä mikroaaltouuneja kasattuna päällekäin.
Kun tulimme rakennuksesta ulos, oli lavalla jo alettu toivotella tulijoita/vieraita tervetulleeksi ja joku herra kertoi siellä päivän ohjelmasta.
Ensin soittaisi varuskunnan oma bändi/orkesteri/soittokunta...miksikä sitä nyt nimitettäisiin.
He aloittivat settinsä seuraavalla kappaleella joka sai minulla kylmät väreet kulkemaan siellä kuumassa säässä kulkiessamme eteenpäin pitkin aluetta. :) Kappalehan oli tietenkin coveri J. Karjalaisen Mennyt mies kappaleesta.
Jotenkin tuntui että APUA, EIKÄ!? Ne soittaa tämän!!!IIiiiik!! Hyvä etten sännännyt lavanreunaa vasten hyppimään ja huutamaan I WANT MORE!!! tai pyytämään nimikirjoituksia heiltä. Niin kovin tämä kappale iskee minulle nykyään..tai on se ollut aika "cool" sen ilmestymisestä saakka, myönnetään. ;)
Siinäpä on kuva hernekeitosta lautasella. Tosin tämä kuva on lainattu netistä koska eipä käynyt mielessä alkaa kuvata sitä kenttälounasta jonka söimme siellä pihalla tottakai, kuinkas muutenkaan. :)
Hieman se hernekeitto (siellä syöty siis) oli jotenkin...erilaista? Mutta ei se nyt mielestäni kerran elämässä valtion tarjoamana syödyksi niin pahaakaan ollut.
Mies tosin oli puhut jo kauan sitten kuinka hän oli joskus armeijassa ollessaan päässyt näkemään sitä hernekeiton tekoa leirillä ollessaan. Ei kuulemma ollut mitään veden kielelle nostattavä näky ollut. Ne lihat (tai voineeko sitä edes lihaksi sanoa) jos se on sellaista mössöä makkarapötkössä joka kuutioidaan kun on purkista ulos painastu.(säilyketölkin tapainen pörtilö jossa säilyttivät hänen aikanaan.)
Minun suutuntumassani tunsin vienosti ketsupinmakua, mutta harvemmin kai hernekeittoon ketsuppia laitetaan, edes armeijan hernekeittoon... mitä sitten lie ollut vai kysyttäisiinkö mitä sillä maulla koitettiin peittää siitä?
Oli miten oli, niin syötävää se joka tapauksessa oli.
Munkkikahvit kävimme tottahan toki juomassa jälkiruokana sotilaskodissa. Kävi pieni viestintähäiriö meille, kun mies meni varaamaan meille istumapaikat Kertun kanssa, (mukana oli myös hänen isänsä ja poikakin) ja ei sitten tullut puheeksi että KUKA ostaa ja montako mitäkin...noh,lopun arvaattekin kun minä jäin jo jonottamana ostaakseni kahvia ja munkkeja.
Ehkä oli onneni ettei siinä ollut linjastossa silloin tarjottimia enää kun minä siinä menin. Otin 2 lautasta joihin kuhunkin nostin 2 munkkia. Kertulle ostin pillimehun. En edes siinä tajunnut ostaa pojalle, jotenkin oli kuumuus sekoittanut päätäni ja koitin huiskia miehelleni että "tulisiko hän kantamaan maksettuani osan niistä jotta saisin ne kaikki viedyksi pöytään kaatelematta niitä pitkin lattioita tms." mutta hän ei sattunut katsomaan minuunpäin joten niinpä ostin sitten vain 2 isoa kahvia niiden 2 lautasen ja mehun lisäksi kannettavakseni.
Noh, sanoin siinä myyjälle että "Linjaston päästä on tarjottimet loppu...tai olivat ainakin kun minä olin siellä..."
Hän antoi ystävällisesti minulle tarjottimen ja sain siten kannetuksi ostokset kätevämmin pöytään.
Siinä huomaan että appiukko istui pöydässä ja mieheni oli puolestaan jo lähtenyt toiselle linjastolle ostamaan itselleen kahvia. VOI EI!
No minä siinä nopeasti appiukolle sanomaan joka oli jo miltei saanut kahvinsa juotua että:
- Jestas, nyt meillä on sitten syödä asti näitä munkkeja jos miehenikin menee niitä ostamaan!
(Appiukkoni oli ostanut onnekseni kahvin vain itselleen!)
- No mene sanomaan XXXXX:lle että ei osta enää ainakaan munkkeja/kahvia.
*minä siitä sinkosin hänen luokseen mutta kenties hieman myöhässä- Hällä oli tarjottimellaaan munkki sekä viineri. sekä kahvi ja limppari joka oli otettu mukiin hanasta.*
Eipä siinä sitten, minä söin 2 munkkia (toinen oli Kertun rämpimä josta hän tosin oli vain hieman sormellansa tökkinyt sokeria suuhunsa.)
Poika söi 1 ja sitten se 1 meni roskiin. Ikävä kyllä. Me emme jaksaneet niitä kaikkia syödä. :/
Ensi kerralla sitten osaa ja MUISTAA paremmin keskustella KUKA menee ja ostaa MONTAKIN MITÄ!?! :D
Noh, ehkä se 1 munkki joka jäi syömättä ei ollut pahinta syntiä maailmassa... sääli vain kun ajattelee JOS ALKAA AJATELLA maita joissa on nälänhätää tms. niin silloin, mutta...mennnyttä se jo on.
Pois lähtiessämme kävimme sitten vielä Kontiorannassa SF-filmikylässä. Edellisen kerran joku vuosi sitten siellä koitimme käydä, mutta menimme liian aikaisin. Sillä se aukesi vasta klo 12. Nyt siellä sitten poikkesimme ja kävimme kuikkimassa niiden rakennusten sisälle.
(Jos katsotte linkkiä niin kuvan KAISAN KAUPPA, oli kyllä jokseenkin nostalginen. Siis siinä mielessä nostalginen kun katsoin ikkunoista sisään niin ne tavarat joita siellä oli myynnissä ..no siis MUKA myynnissä. )
Oli TUC-keksejä sekä PURINA kissan kuivaruokaa, mutta eniten minua huvitti ja teki siitä juuri kyläkaupan tuntuisen `puljun`se, että siellä oli ikkunalla uimalasit ja räpylät sisältävä snorklauspakkaus jossa oli oranssi tarralappu jossa lui "TARJOUS". Siis tyylillisesti juurikin niin `kämyinen`tuotevalikoima kuin sellaisissa syrjäkylän pienissä valintamyymälöissä on.
Ymmärrän toki ettei niistä ole kukaan mennyt, eikä mene nykyaikanakaan jos jossain korvessa pienen kaupan näkee ostamaan mitään hajuvettä tms. mutta siis osuvia tuotteita kyllä sellaiselle pienelle kyläkaupalle. :) Mitä muuta sellaisessa voisi olettaa/odottaa olevan myynnissä perus elintarvikkeiden (maidon, vihannesten,hedelmien, kuivamuonien pesuaineiden yms arkisten tarpeiden tyydyttämiseen tarvittavien tuotteiden lisäksi kuin juuri snorklaussetti!)
No joo, takerruikohan nyt hieman liiaksi siihen Kaisan kauppaan ja sen tarjontaan.
Sieltä ajelimme sitten kotiin kaikki vatsan täynnä (sitä hernekeittoa).
Kotosalla mummi oli meidän Lantun kanssa. Ja heillä oli mennyt se meidän poissaolo aikamme kuulemma hänen sanoessaan "Ihan hyvin".
-Hyvä niin.
Täytyypä alkaa laittamaan jo mietintä myssyyn Ruskalta saamani haastetta. Kiitokset siitä sinulle vielä kerran :)
Tekaisin aamupalaksi pannukakkua-se lienee liian arkista leipomusta siihen samaani haasteeseen...? Joten siksi saan hyvä, suorastaan loistomahtavan syyn tehdä uudemman kerran kääretorttua jota tein pyhäksi Lantun täyttäessä se 7kk+ olihan siihen samalle kääretortun teolle muitakin juhlan aiheita. (Lantun 2.hammasta, Kertun pönttöpökältäminen->on alkanut pökältää pytylle!!! sekä olihan tuolloin pyhäpäiväkin...)
Kunhan teen sitä niin kuvaan sen -puhun nyt siis siitä KÄÄRETORTUSTA- ja laittelen sen haasteen sitten tänne. Ja vastailen muutoinkin siihen kivalle vaikuttaneeseen haasteeseen.
Nyt Lanttu potkii jo pinniksestään itseään ulos joten täytyy mennä. :)
Aurinkoista/ sateista päivänjatketta jokaiselle!!!!!
(Meillä ON saatu vettä viimeiset 2päivää ihan urakalla. En silti valita., mutta ne istuttamani puut taitavat valittaa, sillä niiden juurelle laittamani multa on karannut sateen mukana. On siis luvassa puutarhahommiakin kun saan paikkailla niitä sateen jättämiä /paljastamia kuoppia puiden juurilta. Tiedä sitten missä oli vika. Lienen jättänyt ne tekemäni aloituskuopat liian mataliksi? mutta puut näyttäisi virkistyneen sateesta jota olemme saaneet. Hyvä niin. :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)