torstai 29. elokuuta 2013

krunzis...

AUTCH!
Nonniin, tässä sitä taas ollaan.
Aamulla oli soitettava hammaslääkäriin ja varattava aika. Nyt viimeistään, vaikka kutsu (kehoitus) oli siihen tullut jo kesäkuun alkupuolella. Silloin olin muka kiireinen yms. No, nyt se sitten oli soitettava huolimatta siitä oliko kiireinen tai ei.
Eilen iltapalalla syödessäni mureni pala ilmeisesti paikasta joka hampaassani luullakseni sillä kohtaa oli, minne pieni monttu ilmestyi syljettyäni varsin kovan murusen suustani joka ei sopinut mielestäni millään tapaa myslinjoukkoon ei rusinaksi eikä muuksikaan siinä olevaksi hiutaleeksi. Voi jehna!
No sain ajan, tosin se on "vasta" ke 11.9 ja klo 15. Jospa pärjään sinne saakka.
Yleensä näissä paikan irtoamistapauksissa olen jättänyt asian sikseen ja odottanut kunnes siihen jo suorastaan koskee niin ettei enää otettu särkylääke tee kipua helpottavaksi.

Suunnitelmissa oli käydä huomenna Orinnorolla.
Tänään jos leipoisin isomman satsin vadelma-muffineja, niin saisi niitä sitten viedä vaikka pyhänä mukanaan kun menemme katsomaan entistä koiruuttamme.(mikäli mies saa kysyttyä siltä koiran omistajalta käykö että kävisimme.)
Kerttu on puhunut tästä koirastamme niin paljon että lienee paikallaan käydä katsomassa, jotta tyttö näkee että "siellähän se koira on ja voi hyvin."

Huomenna täyttää meidän Lanttu 9kk, siksi olen tekemässä muffineja. Jos sattuisi joku käymään vaikka sitten lauantaina, niin olisi kahvilla tarjota jotakin tuoreempaa kahvileipää (itse tehtyä tietenkin sen olla pitää.)


Sää on taas niin kaunis. Täytyy lähteä testaamaan myös sen lämpö, tarkeneeko siellä vai ei. Pitää nimittäin käydä kaupassa ostamassa hieman lisää tarvikkeita jotta pääsemme leipomaan muffinit huomiselle iltapäivästä.
Mielessä kävi tehdä myös juustosarvia tai jotain suolaista. Täytyy katsoa mihin päädyn.

Lantulla on ikävä vaippa ihottuma takapuolessaan. Asiaa ei helpota se, että hän on ollut vähän `kuralla`kenties sen normimaitoon totuttelun myötä johtuvaa. Olenkin pienentänyt normi maitoa suhteessa korvikkeeseen, jotta tilanne rauhoittuisi edes siltä osin. Vesipesu pepulle kun ei varmasti auta asiaa sen "kukkiessa" . Vaikuttaa siltä että se olisi hieman kosketus arkakin. Seuraillaan tilannetta ja rasvat on otettu käyttöön. Niin sinkki-, kuin bebanthenkin, mutta ei yhtäaikaa. Vaikuttaisi hieman helpottaneen rasvoilla.
Joten jatkamme samalla linjalla.

Nyt pienimälle äidin lantuist evästä nassuun ja sitten menoksi.

Ihanan aurinkoista päivän jatkoa jokaiselle!

keskiviikko 28. elokuuta 2013

Outova...

 Outoa on nyt se, että lapset ovat molemmat nukkuneet nyt ainakin 1h..(mikä tarkoittaa sitä että illalla eivät nuku-saati että aamuun saakka unta riittäisi.)

Lisäksi sain oudon päähänpiston lueksittuani Anttilasta tullutta "Pimeiden hintojen" mainosta. Siinä oli syystakkeja. itse tarvitsen(lukekaa:TAHDON JA HALUAN!!!) uuden talvitakin joten sen metsästys on edessä ensi talveksi. Lisäksi entiset talvikenkänikään eivät ole enää mitenkään `priima`kuntoiset, joten ei olisi kai haittaa jos nekin uusisi. Mieluusti tahtoisin jotkin tasapohjaiset (ilman mitään kantaa) ja tummat. Saisivat olla vaikka tyyliä "Gore-tex", niin ei haittaisi jos hieman kastuisivat sateessa/loskassa, suomen kelit huomioiden.

Odottelen lähtisikö eräs ystävä lenkille. Ei mitään juoksulenkkiä vaan kävelemään.
Samainen kaveri kävi aamusta meillä kahvittelemassa kun "tappoi" aikaa odottaessaan että pääsee lähtemään kouluunsa. (Alkoi hällä vasta 11.30, joten aamupäivä oli joutilasta aikaa...)

tiistai 27. elokuuta 2013

Mariskoolini.


Tuula kysyi edelliseen postaukseeni liittyen kommentissaan seuraavaa:
"
Montakos/minkävärisiä nyt jo on? Meillekin näitä siunaantunut jokunen, vaikken ole hullaantunut. Lahjoiksi saatu. Toi punanen on kauneimpia. "

Tähän en voinut vastata lyhyesti, niin teen ihan oman postauksen jotta saan kääntää kaikki lillukanvarretkin. :)

Elikkä aloin kerätä mariskooleja joskus ...talvella 2012?
Kaikki sai alkunsa siitä, kun päätin että minähän en osta enää ainuttakaan muumimukia!No enpä niin... se oli siis päätös josta olen lipsunut. Myönnetään.
Kai niitä alkoi kerätä sitten niiden muumimukien korvikkeena. Alku on aina ihanaa kun aloittaa keräilyn. Mitään kun ei ole, niin voi vapaasti valita ostojärjestyksen. -> voi ostaa sillä fiiliksellä. Vähän niinkuin että "miltä minusta nyt tuntuu!?..Joo, nyt olis olo tämän mariskoolin värin kaltainen ,ostan sen sillä sitähän minulla ei vielä ole..."
Sama päti minulla muumimukeihin. Ostin sen mukaan minkä mukin kuvituksen mukainen oloni oli. Tosin ostaessani mörkö-mukia oloni ei ollut "mörkömäinen", "synkkä" saati "pelottava". :D Ehei, silloin minua puhutteli sen mukin pohjaväri. Tumman sinisyys.

Palataanpa takaisin mariskooleihin.
Isoja on kertynyt neljä. Kaksi mustikansinistä, vaalean sininen (vedensininen?) sekä pastellinsävyinen vaaleanpunainen.
Pieniä olen saanut lähinnä lahjaksi. (Veikkaan että niiden edullisuuden vuoksi?)
Niistä löytyy - mustikansininen (jota luulin ostaessani isoksi ja mikä saadessani paljastui pieneksi ...), vaalean vihreä ja tumman punainen.

Ei minulla ole mitään logiikkaa niiden ostamiseen. Kun edullinen kohdalle sattuu niin olen sen ostanut mikäli on varaa ollut sen verran laittaa niihin kiinni siinä hetkessä.
Onko jollakin joku logiikka miten kerää niitä värejä? Ensin pastellinsävyt? poistumassa olevat värit? uusimmat? ...etc.
Meinasin että rajaisin jo tämän harrastukseni ennalta siten että keräisin molempia (ison ja pienen) samaa sävyä. Ja vaikeuttaakseni niiden keräämistä vielä olisi hankittava aina samaa väriä se puuttuva kuin minkä olen jo saanut hankituksi.
(esim. jos olisi iso mustikanvärinen mariskooli, niin seuraavaksi olisi hankittava se pienempi koko mustikan sinisestä tulisipa vastaan joku muu väri edullisesti  niin sitä muun väristä ei saisi ostaa ennemmin...)
Sitten mietin että "Jos keräisin vaikka pastellinsävyiset?" mutta kun tummemmissa väreissä oli minua kiinnostavia värejä niin se kumosi sen logiikan oitis.

Vähiten pidän itse ehkä väreistä kirkkaasta. Kirkas ei ole väri. Siitä kun näkyy läpi ja kirkkaasti. :D
Tummista en pitäne ehkä siitä rion ruskeasta...en tiedä miksi. Samoin se musta on aika synkkä. Tulee mieleen heti jotkin rituaalimenot joissa sellaiseen maljaan voisi jokainen vuodattaa vertansa päästäkseen jonkun ylemmän henkimaailman suosioon. Hyi olkoon..
Jossain määrin minun tekee mieli kiertää kaukaa myös sammaleen vihreät koolit. En tiedä, ne eivät vain iske ihan ykkösellä. Sitten on pastellinsävyistä "ei-niin-ihana" se lohenpunainen... en tiedä miksi. Tunnen suussani raa`an suolalohen nitkavan-vaikka siitä suolalohesta pidänkin.

- Joo, voinpa kuulostella hieman enemmän kuin vain vähän oudolle tehtyäni tämän postauksen, mutta... en vain malttanut olla kirjailematta aiheesta omaa postausta.
Mukavammalle tämä näyttää omana p ostauksena kuin näin pitkänä vastauksena kommentti osassa. :D Vai...?

Nyt ei ole ollut enää meidän neiti kuumeinen. Hyvä niin. Mikä lie ollut yhden yön aikainen kuumeilu hällä. En valita kuitenkaan että jäi niin lyhyeksi.

Saan tänään aamusta kahvittelu vieraan 9 maissa. Kivaa. Jos vain kuulisin lapsiltani vaihtaa jonkin ajatuksen tämän kahvivieraan kanssa. Veikkaan että siinä huutaa vanhempi lapsista joko A) laittamaan yhtenään tv;stä eri ohjelmaa ->päättämätön kun on...tai ne ohjelmat joita katsoo kestävät niin lyhyen aikaa että on vailla uutta laitettavaksi..
Tai B) ...uikkaa maitoa koko ajan. "Anna maitoo...äiti, anna maitoo..:"
Ja muuta ei sitten suostuta syömään, niin onhan se nälkä yhtenään. Voisi se huonomminkin nälkäänsä koettaa tilkkiä kuin maidolla. Jos meinaan siirtäisi sitä nälkäänsä jollain täysin imelällä niin se ei olis kovin hyvä. Siitä (-kään) ei hyvää seuraisi...

Nyt toivottelen kaikille leppoisaa päivää.

Olen niin heikko...

ja sorruin ostamaan yllä olevan kuvan kaltaisen 155mm:n mariskoolin..
*huokaus* Onneni oli nyt SmartPOST:lla oleva tarjous S-L kokoisista pakettilähetyksistä joihin postikulut ovat vain 5€. En varmaan muuten olisi käyttänyt hyödyksi sitä tarjousta tai tullut ostaneeksi tätä, mutta kun ne himputin postikulut vie aina jo niin suuren osan muuten kuluina ostoksesta niin nyt sitten kävi näin.....
Mukaan pitäisi tulla se laatikkokin tälle. Ui-jui.... Olen enemmän kuin `täpinöissäni`!!!!!!!
Tuskin maltan odottaa että se saapuu minulle. Kenties ensi viikolla...toivon ainakin niin...

maanantai 26. elokuuta 2013

Voi rähmä!

Eipä sitten lähdetä tänään tenavatupailemaan.
Yöllä Kerttu tuli tapansa mukaan meidän viereen isoon sänkyyn ja valitteli että "mahaan koskee..." Koitin kysellä olisiko hällä tarvetta vessaan, en saanut kummoistakaan vastausta. Lähinnä ne ynähdykset viittasi siihen että "Ei olisi"
Hetkeä myöhemmin, kun pidin tytöstä kiinni, tunsin että "hänpäs on aika kuuma".
Mietin siinä pienen tovin, olikos meillä muuta särky-, kuumelääkettä kuin suppoja. Sitten mietin strategiani valmiiksi "Menen keittiöön- otan kuumemittarin valmiiksi esille- laitan lasiin tytölle jo kylmää mehua- katson mitä lääkettä on jos on-tyttö sängystä olkkariin mittauttamaan kuume-mehut naamaan ja mahdollinen lääke -takaisin petiin".

Kaikki muu sujuikin, paitsi se lääkkeenotto/antaminen. :/
Meillä ei ollut kuin suppoja (125mg) ja sen koen jo jokseenkin vastenmieliseksi antaakin noin isolle tytölle, mitä Kerttu jo on.(3v.)
Niinpä saatuani mittaustuloksena 38.12*C annoin hälle juotavaksi sen kylmän pillittömän mehun isommalla pillillä lasista. Hyvin se meni. Harmittelin vain kun ei ollut mitään kuumetta alentavaa lääkettä joka olisi soveltunut lapselle.
Tänään menen ostamaan jahka mies tulee töistä. Ei ollut vielä apteekki auki kun mies tuli hakemaan pojan kouluun. Lisäksi hyvää asiassa on se, ettei neidillä ole ollut enää kuumetta sitten herättyään. Yöksi saattaa taas senkin nostaan joten siksi sitä on käytävä hakemassa.
Mieluiten ottaisin jotakin suun kautta annettavaa, jonka voisi vaikka koettaa sotkea mehuun. (sekamehuun) Saisi samalla lapsi juodakseen lämmintä mehua.

Nyt potilas katselee -mitäs muutakaan, kuin tyylilleen uskollisena tapansa mukaan Paavo Pesusientä. Onneksi jakso kestää aina edes sen 20min, niin ehdin tehdä hieman jotakin ennen kuin se loppuu ja on mentävä laittamaan toinen. (boxilla on niitä tallennettuna muutamia).

Lanttu ilakoi lelujensa kanssa olkkarissa, seurailee jo sujuvasti toisella silmällä hänkin Paavo Pesusientä aina välillä, kun ei teroittele hampaitaan lelujen kulmiin. :D
Ai niin, minun pitäisi kai koettaa saada askarretuksi paitsi pojan synttäreille kutsut, niin myös eräs toinen syksyaiheinen tervehdys- kortti Lantun kummille.

Mielessä muhii myös jonkinsortin synttäriyllätyksen keksiminen miehelleni, sillä hällä on se koko synttäriviikkonsa vapaata eli on lomalla. Mitä mainiointa keksiä siihen hänelle jokin kiva yllätys jonka hän tulisi muistamaan toivoakseni pitkään.
Siinä mielessä "hauska" yhteensattuma sekin, että paitsi Kerttu täyttää tuolloin samana påivänä 4v niin meidän (minun) mummoni täyttää sillä viikolla sen 80v. :)
On siis periaatteessa yhtä juhlaa se viikko.

Pitäisiköhän suunnitella (ehdotella) että menisimmekö sinne kotipaikkakunnalleni silloin likemmin niitä mummoni "80":ä ja järkkäisinkin hälle (miehelleni) sinne jonkin yllärin. Ehkä hän ei sitä osaisi niin odottaa siellä saavakseen..(?)  :)

Ihanaa, ihan syyhyttää jo sormia ja ajatusnystyröitä, kun on niin mehukkaita ideoita mielessä, mutta ei niistä enempää, sillä tässä nyt on jo riskinä sekin että tämäkin jo paljastuu miehelle, mikäli hän eksyy tänne lueksimaan näitä juttujani... xD
Kun ei voi tietää!


Palaan hetkeksi vielä mummolleni tulevien muistelojen pariin..kirjoittamaan(lue:hiomaan) alkusanoja siihen... 

Inspirationissa arvonta!





TÄÄLLÄ voit osallistua arvontaan.

Säännöt löytyvät linkin takaa Vilimarikan blogista jonne linkki sinut vie avatessasi sen. Helppoa ja yksinkertaista!

Arvomta päättyy 8.9.2013.

Toivotan onnea jokaiselle kanssa osallistujalleni arvontaan! :)

sunnuntai 25. elokuuta 2013

Uusi viikko-uudet kujeet...

Heti alkuun on sanottava että ei mennyt ihan niinkuin "Strömssössä" taaskaan. Kertulla on tänä aamuna kampaajalle meno (en käytä sanaa `parturiin meno`kun se parturi liitetään käsittääkseni enemmän miehiin. Miehet käyvät parturissa ja naiset kampaajalla vaikka leikkauttaisivatkin hiuksiaan. )
No asiaan.
Elikkä eilen illasta venähti anopin ja appiukon visiitin vuoksi sitten nukkumaan meno sen verran että annoin etuajo-oikeuden pojalle ja miehelle käydä illalla sen kaiken jälkeen suihkussa. Olihan poika menossa aamulla kouluun ja meidän neiti vain kampaajalle klo 10:30-Kerttuhan ehtisi käydä suihkussa aamullakin herättyään. No niinhän sitä luulisi.
Lopulta se meni niin että siellä suihkussa kävin vain minä tytön sijaan. *ohhoh-hoijakkaa*
En millään viitsinyt alkaa taistelemaan hänen kanssaan (lue:häntä suihkuun pakottaen pesemään hiukset hältä). Onnemme oli että olin saanut lauantaina selvitetyksi mielestäni pahimmat takut hänen hiuksistaan juurikin silmitellen tämän päivän kampaajalle menoa, joten aamusta vain harjasin tytön hiukset ja laitoin ponnarille.
En tiedä miten lyhyeksi ne leikkauttaisi hältä. Mieli tekisi aika superlyhyttä mallia hälle-> ei olisi ongelmana takut hiustenpesun jälkeen. Aamuista puhumattakaan ,vaikka yöksi olen aina hältä hiukset koittanutkin laittaa löyhälle letille. Mies oli sitä mieltä että olkapäille saisi vielä ylettää, eli sellaista jonkinsortin polkkahiusmallia hän kai kaavaili.
Lopputuloksen näkee sitten sieltä tullessa, millaiseksi ne on leikattu.
Antaa kampaajan päättää ja tehdä mieluisansa. Jotenkin vähän pelkään, että leikkaa varmaan samantapaisen mallin kuin mitä minulla on.
Siellä olen itsekin käynyt, samalla kampaajalla. Sillä kai hälle oli niin helppo varata aikakin kun oli siinä mielessä "tuttu" paikkana.

Kampaajalta menemme sitten kauppaan.
Katsoin pojan koulusta saamaa välipalalehtistä ja kysyin hältä ennen kuin hän lähti kouluun, tahtoisiko hän tehtävän siitä iltapäivällä jotakin?
Hän sanoi että "Joo!" No sitten minä aloin lukea mitä eriivaihtoehtoja siinä oli ja hän päätyi viimeiseen "Banaanivoileivät" joihin paahdetaan ensin suolapähkinöitä pannulla ja soseutettua banaania laitetaan paahtoleipien väliin jotka lämmitetään myös paistinpannulla. Saa nähdä tykkääkö. En tullut maininneeksi hälle, että se muussattu banaani tummuu kun leivälle laitetaan ja etenkin kun se ensin lämmitellään paistinpannussa...-tai niin minä ainakin luulen käyvän sille. :D
Se kun voi olla aina joillakin lapsilla että ulkonäkö tekee ennakkoluulon joka useimmiten on syy muodostaa mielikuva vaikkapa "pahasta mausta" ja sitten ennakkoluulo on valmis:" Hyi yök, en syö moista mössöä!" :D
Ei tosin jokaisen kohdalla, en yleistä, mutta sanoinkin että USEIMMITEN.
No juu. Täytyy alkaa valmistautua lähtöön.
Eilen illasta sain syventyä mielestäni varsin hyvin mummoni 80-vuotis muistelmiin joita sain muiltakin sukulaisislta. Nyt se on edistynyt siten että ilman kuvia sillä "onitteluvihkosella" on nyt pituutta kansilehden jälkeen 6 sivullista ja se ei edes sisällä muistoja kaikilta joilta niitä pyysin. Moni on luvannut muistojaan laitella ja niitä vielä odottelen.. Sitten jos ja kun saan niitä kuvia niin sehän pitenee kummasti :) Ajattelin niitä valokuvia  laittaa sinne tekstin lomaan/väliin jotta se ei näyttäisi niin raskaalta luettavalta. Olisihan siinä kuvista se väripuolikin, pientä väriä silmille.
Jokainen joka on joskus joutunut lukemaan johonkin suurempaan/laaja-alaisempaan tenttiin kirjaa, mikä ei sisällä kuvia ja on muutenkin puuduttavaa tekstiä, tietää mistä puhun ja mitä tarkoittanen. 

Mukavaa maanantaita jokaiselle, ja uutta alkanutta viikkoa! :)

Ketuttaa niin että HUIMAA!

Nyt alkaa kaami palaa ja käpy savuta!!!
Että minä inhoan/vihaan jne jne..(painokelvotonta tekstiä) ihmisiä jotka varaavat tavaraa MUKA ostaakseen ja sitten peruvat eivätkä hae/saavukkaan sovitusti ostamaan tuotetta!!!

Nyt piti tulla erään naisen ostamaan meiltä rattaat +sitteri. Hän puhui ensin saapuvansa torstaina. Katinkontit! Soitti että kun on matkalla Helsinkiin niin jos mulle sopis niin hän hakisi ne pyhänä kun ajavat tästä uudemman kerran ohi...
Joo. no eikai siinä, Ymmärrän että eihän siinä ole järkeä lähteä niitä ees taas kyytsäämään...
No äsken laittoi viestin että "Meillä on niin paljon tavaraa autossa + peräkärrissä ettei mahdu mitään kyytiin...kuinkahan nyt tekisimme?"
"-Antaa olla, pistän uudestaan ne tarjolle/myyntiin. Kiitti hei!"

Sen verran ketuttaa kun on kaunis päivä, että minä meinasin leipasta tähän fiilikseen nyt kunnon suklaamuffineja. Ensin on käytävä kaupalla, ja sitten alkaa jauhot pölistä.

Aamusta tässä sitä tavaran hakijaa odotellessa sain laitettua tytön kesäkengät varastoon ja eilen tulin jo ottaneeksi varastosta syksyisemmät kamppeet esille. Ei ole enää mikään lämmin keli ei. Ei vaikka aurinko paistaakin, mutta se ei enää lämmitä niin kovin. Juuh..

Nyt tämä alkaa pukea kersoja jotta pääsemme lähtemään. Kiitti ja heippa!

Aurinkoista pyhää jokaiselle. :)

torstai 22. elokuuta 2013

Ilmassa oli eilen urheilujuhlan tuntua...

Kuten kenties kirjoitin, että eilen keskiviikkona oli illasta luvassa veljen juoksukisat (Hippo kisat), niin menimme sinne alkuillasta siinä klo 17 maita.
Aamulla olin jo Kertulle maininnut, että "Illasta olemme sitten velipojalle huolto-, ja kannustusjoukkona urheilukentällä kun hän juoksee..:" Siihen Kerttu tuumi että:
- Minä otan pillin mukaan!
(tarkoitti mummoltansa saamaa kukkopilliä).
- No joo, voithan sinä sen ottaa. tuumasin hänelle.

Onni oli että hän ei siinä lähdönhötäkässä sitä sitten muistanut. :D
En tiedä miten ,mutta ei meillä ollut käynyt mielessä ollenkaan ilmoittaa ennakkoon Kerttuakin samaisiin kisoihin. Siellä oli sarja myös 3-4vuotiaille. Isoveli oli kuitenkin ilmoitettu omaan sarjaansa 7-8vuotiaisiin. Noh, isäntä sitä kyselemään sieltä sitten paikan päällä voisiko vielä jälkikäteen ilmottautua? Kuulema olisi seurattava kentän laidalla JOS joku ennaltailmottautunut jättäisi tulematta niin siinä voisi sitten ottaa sellaisen paikan.
Näin onnekkaasti meille sitten kävi,että Kerttu pääsi viimeiseen erään juoksemaan 3-4vuotiaiden tyttöjen sarjaan. :)
Kyllä minun sydämeni suli kun näin hänet pinkomassa sen 40m matkan ponnari hulmuten.
Eihän hän ollut ihan nro 1. maaliviivan ylittäjistä, mutta mielestäni ei se viimeinenkään.
Oli hieman vaikeuksia nähdä, sillä seisoin aitauksen ulkopuolella koska meidän tuplarattaita ei saanut mahdutettua siitä portista kentälle. Lisäksi monien lasten vanhempia oli muurina edessä seisomassa juoksuradalla, joten tyydyin siihen näkyyn, että näin sen lähdön ja tytön lopulta maaliviivan takana. :) <3
 Kyllä oli tyttö ylpeä saamastansa mitallista- voi pojat!
Nyt se komeilee koristaen hänen huoneensa seinää roikkuen siellä seinällä sängyn luona.
Tänäänkin tyttö oli innoissaan lähdössä urheilukentälle juoksemaan. Tuumasi ottavansa taas mitallin. Täytyi kertoa ikäväkseni että siellä ei olisi nyt kilpailuja, mutta että saisi siellä silti juosta.

Aamusta kävimme kaupalla, kun poika oli lähtenyt klo 10 kouluun.
Siitä kävimme hakemassa Lantulle sukkahousuja 2kpl:tta eräältä tuttavalta pienen vesisateen yllättämänä.
Sitten kotiin ruoan laittoon. Nyt alkaa olemaan lasagnette valmista. Mikä jottei!
Huomenna olisi luvassa sitten jauhelihakastike joko perunoiden tai jonkin muun kera, sillä ostin jauhelihaa 750g.

Sitterin ja vaunujen hakijakin soitti että hakee pyhänä ne, sillä ei viitsi suotta niitä ottaa kyytiin jo nyt, kun käyvät Helsingissä. Ottaa sitten sieltä tullessa ne mukaansa. Sama se, sopii minulle, kun ei ole suunniteltuja menoja.

Huomista odotan innolla. Syystä että pääsen käymään KELA:ssa, minne on jätettävä uusi hakemus liitteineen (isännältä vaaditaan palkasta liitettä siihen) sekä sitten toivon että Prismalla olisi se uusi kotimainen elokuva: Kaappari. Sitä ovat kehuneet niin kovin että haluan nähdä sen!
Lisäksi käyn ostamassa samalla kun postitan myymäni kirjat, niin pitkäripaisesta illaksi pullon punaviiniä. ;)
Jotta kun lapset saadaan unille, voisi ottaa yhden lasillisen..nam nam..

tiistai 20. elokuuta 2013

Meleko hötäkkätä meinottelloo...

Aamusella heräsin vähän niinku vahingossa noin niinku ajoissa. Olin justiin vaihtamassa Lantulle vaippaa, kun seinän takaa kuului pojalla herätyskello soittavan häntä ylös. Olin siinä sitten että "Hups, olinpa nukkua pommiin!" Pitihän minun olla laittamassa pojalle aamupalaa pöytään tarjolle. No onneksi ei mitään ehtinyt sattumaan, kun olin ylhäällä ja menossa juuri antamaan Lantullemme aamupalaa (aamupuuroa). :)

Kun poika oli lähtenyt kouluun, me valmistauduttiin kerhoilemaan.
Meinasi mennä vähän pitkäksi se lähtö kun tuntui että aina puuttui jotain tai ol itehtävä "vielä tämä" juttu ...ja kun sen sai tehdyksi huomaat että "ai,mutta tuo vielä..." ja sitä seurasi sitten "...kenties tämä vielä ja SITTEN menisime..:"
Huutelin joka jutun väliin Kertulle (ylläpitääkseni sitä tunnetta että todellakin olemme lähdössä pian...) että :
- Joko on hattu sulla!?
-Entä kengät, mitkä kengät sinulla on jalassa?
- Oletko löytänyt hattusi!?
-...Odota vielä hetki, tulen Lantun kanssa ihan kohta!


Niin sitä viimeinkin päästiin lähtemään ja oli kivaa kerhoilemassa.
Kerttu ei olisi malttanut kerhosta lähteä, oli melko työ houkutella sillä kaupassa käynnillä hänet mukaan.
Tosiaan, kerhosta mentiin kauppaan, sillä olin aikeissa leipoa keksejä keskiviikolle-huomista aamupäivää ajatellen, jos menisimme käymään erään toisen äidin luona jonne tulee kenties muitakin perheitä. (Lähinnä siis äitejä lapsineen). Koska hän aikoi keittää kahvia kaikille niin ajattelin että vähintä lienee jos veisin edes jotakin keksejä sinne. Ja sainhan oikein hyvän syyn leipomiseen jälleen kerran. ;)
Niinpä kotiin tultuamme kaupalta, minä aloin heti leipoa. Lanttu oli nukahtanut loppumatkasta rattaisiin ,niin antaa nukkua. Nyt Kerttu meillä on hyvä aika leipoa rauhassa...ainakin aloittaa se!
Niinpä niin. Kerttu malttoi olla apurina tasan muutaman minuutin. Hälle tuli mieliteoksi ensin saada maistaa fariinisokeria, jota kekseihin tuli. Sanoin että "et voi syödä sitä, sillä se tule taikinaan..:" Siihenkö lie kuollut auttamis into neidiltä, kun lähti pian siitä ulos kolistelemaan rappurallin kanssa. Niinpä sain jäädä yksinäni leipomaan keksit loppuun... -> lähinnä paistamaan. Siinä se Lanttukin sitten heräsi kun olin jo saanut 2 pellillistä paistetuksi. Hain tytön sisälle ja sanoin Kertulle että tulisi hänkin, sillä ovea ei voisi pitää auki ulos nyt, jotta Lanttu ei karkaa pihalle. En joutaisi keksien paiston lomassa yhtenään hyppäämään Lantun perään...
Nyt on paistettu 4 pellillistä suklaanamikeksejä. Laitoin kekseihin M & M minisuklaaraepusseista nameja. (à pussi oli 45g, eli olivat ihan niitä pieniä pusseja. Ei ollut kaupallamme isompia nyt...en tiedä mistä moinen...) Tein taikinas tuplana, jotta keksejä jäisi kotiinkin syödä, eikä kaikki menisi sinne vieraspaikkaan.
Täytyy sanoa että tuo namimäärä oli aika pieni taikinanmäärään nähden, tai sitten ne namit vaan ei jakautuneet taikinassa kovin tasaisesti sattuen jokaiseen keksiin... :/ Nooh, täytyy valita vaikka ne vähän epäonnisemmat mukaan, niin ei tartte niin paljoa viedä niitä ;D
- Siinä toivossa että ne ei tekisi siellä niin kauppaansa...heh. Olenko vähän julma.. mutta silloinhan se ei haittaisi jos niitä olisi vähän. Tälläinen oli logiikkani tälle ajatukselle.

Huomenna siis menemme aamusta sinne kahvittelemaan, lapset leikkimään.
Torstaina olis tulossa hakemaan eräs meiltä vaunut sekä sitterin. (laitoin ilmoituksen nettiin ja sain ne sitä kautta menemään...) Vaihdan sitterin 1pkt:n kahvia ja vaunuista aikoi ottaja antaa jotakin kosmetiikkaa.. Kerroin meikkaavani vähän, joten toivoin että jos jotakin yleishyödyllistä kuten "lasten kylpyvaahtoa", pesuaineita (hiusten/-ihon.) yms.
Perjantaina olisi mentävä sitten käymän naapuripitäjässä KELA:ssa sekä laitettava postiin eräälle minulta 2 kirjaa ostaneelle ne kirjat. On ne maksanutkin jo ja lupasin ne SmartPOST:lla lähettää siihen hintaan mitä olin ennalta netin kautta katsonut. Meillä ei ole omassa kylässä tätä postitusmahdollisuutta joten tästä syystä joutuu vastaanottaja odottamaan että meillä on asiaa tuonne pitäjään. Onni että on kuitenkin tällä viikolla. :D
- Onni siis hälle, niin saa ne jo matkaan tälle viikolle.
(Laitoin myyntiin Taru Sormusten Herrasta sekä Jari Tervon:Layla-kirjat. Nämä nyt tarkoitus postittaa perjantaina...)

Kyllä tässä piisaa tekemistä tälle viikkoa.

Niin ja tänään kaiketi tulee käymään mieheni setä meillä kertoen viisuminhakemuksen täyttämiseen liittyvistä seikoista tai kuinka se ylipäätään tehdään. Jotta vieraita luvassa.
Tänään meillä on myös partiotoimintaan tutustuminen iltapäivästä. Isäntä meinasi sinne poikaa, ja sitten ajattelimme että voisimmehan mennä sinne kaikki nyt tutustumiskerralla, sillä siellä oli makkaranpaistoa (omat makkarat jos käsitin oikein-en ole varma).
Että eipä ne vieraat/vieras, ehdi meillä kauaa istuksia kun meidän on lähdettävä jo klo 17 mennessä sinne. Jep.

Tällästä tänne tänään...
Pesukoneet jyllää, pyykkipyörii ja se meinaa että vaatteet puhdistuu koneessa. :)
Vien ne ulos kuivamaan sillä sadetta ei ole nyt luvassa. Kuivavat siellä jo hyvällä tuurilla illaksi.
No jospa tässä oli joksikin aikaa, menen kuikkimaan @postejani, onko siellä mitään tähellistä. Moikka!

sunnuntai 18. elokuuta 2013

Muanantae 19.elokuuta

Huomenta vuaen jokkaeselle!
Uattelin josko ossoes ja kirjottaes savonmurteella tämännii postauksen tänne näen. Se pittää kahtoo mitenkä tässä käöp vae kääpikö kuinkaan. Tek niin tahi näen niin jollonnii tuntuu että mehtään se männöö... xD

Eelen saen tuomion sitte illasta niistä tekemistäen muhvineista. Niistä suklaesista. Ehän minä muita joo tehnäkkään nyt...
Poeka oel sitä mieltä kun sitä järettömän kokosta muhuvinia suutaan kohti sullo jotta ne oes ihan hyviä ollu, jotta niitä saes tehä hänen kaversynttäreelle. Olin oekeen otettu.
Yhen maestoen tok itekkii kun olin ensin illasta käänä vähä käveleksimässä rattaella tuon Lantun kansa. Aattelin jotta antaa hyvän outtoo, niin en het männä niitä itekkää maestammaan. Oelhan nuo meleko paetsi muhkeita (luveppa jotta isoja olivat!) niin sitten myös kovinnii suklaapitosia. xD Kiittee suapi sitä minun laskuvirhettä sen suklaamiärän suhteen , kun oes pitänä laettoo 70 grammoo ja minä sittä laskin siitä suklaalevystä 70% määrästä siihen sulattoo. Voe kaaheeta! No eehän ne lapset oo valitellu ennenkään kaet jos imellosta ovat suaneet.. Eeköpä se oo männä aena vähä niin lasten keskuuvessa jotta mittee enemmän sokeria sen parempi. Meellä aekaesilla se on vähä toesella tappoo varsinnii jos sitä sokerinpuolta on naattinna enemmän vaekka niinnii paljon että on jo liäkäerrii asiasta sanonna siihen malliin jotta ennee ee tarvihtis niin kovasti sitä naattia ettee tuo paeno noosis ennee enempätä..tae vihjoo hienovaraseen vaekka että "Nyt oes tuo paeno jo siinä rajoella jos ennee ee siitä noosis niin hyvä oes.." Tai miten se nyt kellekkii sannoo assiasta.
Siihen muhvinitaekinnaan kun pit laettoo vielä pätkiksen palasiakkii 8 kappaletta. Ne minä sentään pilikoin vielä puoliks, niin voetta uskoo jotta oel siinä enemmän ku onnee suaha semmonen sattuma sinne muhvinniinsa. Ja ohjeessa kun sanottiin jotta sillä tulis 8kpl:tta nii ehän minä suana mitenkään niinkään montoo, kun tein niin issoehin vuokiin, jotta ee niitä meele tullu kuin 6 kappaletta. O_o
Eekaet siinä... sanoin poejalle että tiijoksi vuaen, että syntymäpäevilles tien sittä pienemmässä koossa niitä, että en ihan tie tuon Lantun piän kokkoisia niistä muhvineista. (Vaekka eehän ne lapset siitäkkää kaet valittas jos saesivat oekeen isot muhvinit syyväkseen...siinä vaan voepi tulla sittä se, että murustaavat sen enemmissä miärin lattialle ja eevät vaekka jaksa syyvä niin minunko se on ne muihin lasten syömätä jattämät alettava sitten ahtoo ihten mahhaan, ettee mää hukkaan vakkaeset suuret muhvinit. :D )
Ja eehän sitä pijä makkeetakkaan liian kansa, kun meenasin jotta jos laettasin jottae tipattavvoo heele, niinku hetelmiä ja jottae tutumpia vihanneksia.(porkkana tikkuja,oesko jokkii  lantunpala vaekka jos sen jotennii saes hookuttelevaan muotoon/viipallettua tae jottae... -en kuitenkaan pottuja meenanna alakoo sipultammaan heele, vae antassiikko potut jokkaeselle kätteen että "nakertakkeepa siitä, jotta tuossa on keetinvettä missee oon nämä tarjolla olovat sipulit keettännä, niin suatta kastoo siinäe jos tuntuu että ee mää siltään alas..."
No ee sentään. Joskoon tuo oel mielessä että tekis jonnii paprikasta sen tippisosseen, Vae onkopa tietoo minkä makunen se oes lastenmieleen, semmossiin 6-7 vuotijaehin ijälle sopiva maku tippisossees?

(Väelj huomaatus: on tämä melekosta viäntee, usseempoo kirjaenta jootuu paenelemmaan jopa monneen kertaan peräkkäen että se sana tulloo oekeen... ja miten montoo kertoo oon jootunna korjoomaan kun oon unohtanna poes jostae kohtoo jonnii vokkaalin kun niin pittää venyttee tässä kieljmurteessa puhhuen. Vaan on se minun sanottava jos tuntuu jonnii mielestä että tässä on vivahetta jostae muustae murteesta niin en väetä vastaan. Minnoon asuna tuola Joensuun nurkilla, missee ne puhhuu omalla tappaansa...sitten oon sen perrään jos oekeen muistan niin mäninköön minä sitten asumaan tuone Pieksämäen suuntaan, eli en kovin ettäälle täältä missee nyt sittä asun. Pieksämäen seevulla asuin sen kolome vuotta minkä opiskelin ja sittä muutin sillosen ukonketaleen kansa Oolun suunnille, jossa taes elämästä männä (en sano hukkaan vaan kulu kuitennii) se viijestä kuuteen vuotta mistä sitten muutin takasin ylä-savvoon (paekka jiäköön nyt maenihtemata) ja sieltä sittä Kuopijjoon, missä assuissa minä löösin nykysen ukkoen ja sittä minä kävin asumassa Lapinlahella yhen kaks vuotta kun opiskelin ja sieltä sittä muutin tänne missee nyt asun ja missee oon asuna vissiinnii jo viijettä vuotta! Kyllä se aeka männöö noppeesti tuntuu ku eelen oesin vasta muuttokuorman tehnä Lapinlahelta tänne päen. Voe sitä sillosta ilon ja onnen päevee... Ihan tässä uppootuu muistelemmaan männeetä.
Oespa kuulkee haaska lukkee jollae muullae murteella kirjotettu päevitys kun mitä tämä minun savoks yrittämä... Vaekka voeshan sitä männä laenastoon ja lukkee niitä er murteella tehtyjä Asterikseja ja Opelikseja (Obelix) niitähän oel tokkiisa vaekka millä murteella julukastu. Vaan ihan jos haluttas lukkee semmosta päevittäestä juttua... no niinko minä nyt oon kirjottana melekeen mittee sylyki suuhun tuop`!

Voekeehan hyvin ja alotelkeehan jokkaenen viikko mukavissa merkeessa!

?!?

Mitähän on tapahtunut, kun kaikki seurannassa minulla olleet blogit ovat kadonneet listalta!?!
Ei auta kuin alkaa metsästämään niitä sinne takaisin...*huokaus*

Tänään olemme käyneet aamusta koko perheen voimin kävelemässä.
Sitten leivoin koe-erän suklaamuffineja, joita sain aikaan vain 6kappaletta ohjeessa annetun 8 sijaan. En tiedä vielä mikä maku niissä on, sillä emme ole maistaneet vielä. (mieli on kyllä tehnyt!)

Illemmasta käyn tässä erään ystäväni luona vieden hänen hiirulaisilleen wc-paperirullien hylsyjä (hänen hiirensä niitä tarttee-ei ystävä itse xD)
Samalla oli puhe että jos käymme kävelemässä ellei sada. Jei-
Tässä kaikki tältä päivää. Moikka!

perjantai 16. elokuuta 2013

Voe ehanuutta!


Nyt näättäs taas sanosinko jotta 78% varmalta minun silimissä asia että se mistee viime postauksessa jännäsin niin totteutus.
Kysymys kuuluu kuitenkin edelleen:
MAKSAISITKO SINÄ TÄSTÄ 550€???

Me käytiin kerhoilemassa. Hauskasti sanoi Kerttu matkalla sinne:
- Minutta tullee itona kalumiet. (tarkoitti että hänestä tulee isona KARUMIES) :D
En tiedä mistä hän edes tuon "karumies" termin on kuullut.. ja että kuinka juuri HÄNESTÄ nyt sitten sellainen tulisi..
Meinasin alkaa latomaan että
A) Sinusta EI tule isona miestä ja
B) Miten sinusta nyt sitten niin KARUkaan tulisi?
Mutta jätinpä väliin kun kyseessä oli 3v tyttö. :D

Alkaa olemaan siinä iässä tyttö että hältä niitä sutkauksia alkaa tulemaan enenevissä määrin. ;)

torstai 15. elokuuta 2013

Huisi jännitys kasvaa...

perjantai 16.8.2013 klo 06:45

Minä jännitän täällä koko ajan enemmän ja enemmän tuleeko toiveistani totta.
Onnistuuko tämä vai meneekö vielä pyllylleen...

Kysymys kuuluukin:

MAKSAISITKO SINÄ olettaen että tarvetta tälle olisi niin TÄSTÄ RUOKAILURYHMÄSTÄ 550€ ostettuna se käytettynä? Kuvan mukaisilla ja värisillä tuoleilla joita 6kpl:tta. (hinta sisältää kotiikuljetuksen.)

____

Aamusta meiningeissä lähteä kerhoilemaan lasten kanssa jos ei sada kovin kovaa. Sinne kun ei ole pitkä matka.

Postiin olisi saapunut minulle jälleen leivontajuttuja, liittyen pojan 7v kemuihin. Tässä saapuneessa paketissa taitaa olla jokunen spiderman kakkukuva jotka ALE-korista bongasin. Uskon tilanneeni jotakin muutakin, en vain kykene muistamaan että mitä se mahtoi olla... Sitten sen näkee kun hakee. :)

Huippua viikonloppua toivoksien erään asian (kauppojen) osalta itselleni/meidän talouteen. Muutenkin mukavaa ja jospa alkaisi aurinko pilkottelemaan enemmän eikä vain käyden kuikkaamassa ennen kuin antaa uuden kaatosateen taivaalta.

keskiviikko 14. elokuuta 2013

Ajatustyötä ja muuta...

Torstai 15.8.2013 klo 07:12

Ei sitten lopu minulta hetkeen ajatustyö saatikka miettiminen mitä tekisin vapaa-ajalla mikä lapsilta heltiää. Syyllinen  siihen katsoo peilistä. Minä taisin haukata melkoisen viipaleen tekemistä itselleni... katsokaas kun asia on niin, että ensi vuoden alkupuolella minun mummoni täyttää 80vuotta. Halusin häntä muistettavan jotenkin. En edes tiedä tahtooko hän järjestää mitään juhlia-en ole järjestämässä hälle juhlia vaan lahjaa jonka tekisimme itse, joka koostuisi sukulaistemme muistoista mummostamme mummona/äitinä/anoppina jne...-
Miksi henkilöä yleensä (yleisimmin) muistellaan vasta haudanreunalla!? Minä kapinoin nyt sitä ajatusta vastaan ja pistin rattaat rallattamaan ja laitoin sellaisen yhteisviestin mahdollisimman monelle sukulaisistamme, että kirjoittaisivat jonkin mukavan muiston tai jutun  menneestä ajasta joka liittyy meidän mummoon ja lähettävät sen kirjoituksen minulle. Minä puolestani kirjoittaisin ne puhtaaksi ja tulostaisin jotta saisin tehdä niistä mummollemme annettavaksi syntymäpäivänään lahjana muistelma-vihkosen joka kertoo hänestä itsestään, Saisi lukea sitä halutessaan. Kuviakin pyysin laittamaan jos jollakin olisi, voisin skannata ja sitten tulostaa niitä lisäksi vihkoseen.

Vielä en ole saanut keneltäkään tähän mitään muistelmaa/kirjoitettua muistoa. Se ei kuitenkaan haittaa, sillä toivoin että jos 1.12 mennessä olisin ne saanut. Sillä minä en voi istua 24/7 koneella lasteni vuoksi, että aika minullakin on hieman kortilla, mutta tekisin sen pikku hiljaa aina vähän kerrassaan. Tässä on vielä toistaiseksi aikaa n.7kk kunnes sen tulisi olla valmis. Pyysin myös ihmisiä, joille asiasta postia laitoin kertomaan myös niille, kenelle minulla ei ollut osoitetta (ketkä eivät olleet facebookissa), jotta saisimme mahdollisimman monelta jotakin kootuksi.
-Tiedän. Minä tykkään kirjoittaa ja ihme jos se on ollut vielä jollekin epäselvä asia. :D

Eilen käväisin iltapäivästä kaupalla maitoa ostamassa "ykkös"vaunuilla  Lantun kanssa, Kertun mennessä isänsä kanssa kirjastoon. Samalla postitin eräälle entiselle koulukaverilleni  kirjeen. Melkoisen rivakasti sain laittaa töppöstä toisen eteen paluumatkalla, sillä piti kääntyä puolivälissä vielä takaisin kylälle. Satuin vilkaisemaan puhelintani ja olin saanut tekstiviestitse ilmoituksen minulle postiin saapuneesta paketista ;)
-Tottakai halusin ne HETI pikimmiten nähdäkseni olivatko tilaamani tuotteet mitä olin ajatellut niiden olevan...
Pieni pettymys oli huomatessani eräiden muffinivuokien olevan minikokoa-luulin niiden olevan normikokoa tilatessani. Ilmeisesti en vain lukenut tarkkaan kun hötkeellä ne tilasin... eipä siinä. ainahan niihin voi tehdä vaikka riisisuklaata ;)
Muffinien päälle tulevat kuvatkin tulivat siinä samalla. Jei! Nyt on Paavo Pesusieni, Spiderman ja T-Rex;n kuvia laittaa valmiiden muffinien päälle. Innola odotan koska pääsen kokeilemaan ihan perus sitä muffinitaikinaohjetta-nähdäkseni tuleeko niistä minkä kokoisia ja onhan minun testattava sekin "täytä vuoka massalla MELKO täyteen", jotta näen mikä on "melko täyteen". xD
Vielä on tulossa toisesta paikkaa kemuihin tavaraa. Leipomistavaraa. Kakkukuvia (Spiderman x2 ), muffinivuokia (?jos oikein muistan) ja oli sieltä jotakin muutakin,kun muistaisin vain että mitä! :)
Palatessani postilta alkoi jo hieman ripeksiä vettä loppumatkasta ja sainkin sitten melkein pistää juoksuksi jotta en olisi kastunut totaalisesti nukkuvan Lantun kanssa.

Illasta kävimme vielä toisen lapsistamme kummin luona ja saimme mukaamme omenoita sekä sekamehua. Olipa hyvä mennä sen reissun tehtyään omaan saunaan...
Huomenna olisi aamusta tenavatupa aamu, jos siis tänään siivoilisi niin sitä ei olisi huomiselle tehtävänä sitten. Huomenna sen kun vaan olis ja möllöttelis käyden lasten kanssa tenavatuvalla. Siispä toimeksi, leluja raikkoamaan, vaikka vielä vetäisi petikin puoleensa...Zzz...hetkiseksi vain... :)

Mukavaa torstai-päivää kaikille!

sunnuntai 11. elokuuta 2013

Ajatuksia tulevista taas...

Joku voi ajatella että "On se hullu kun ressaa ihteään moisilla asioilla!"
Niin kuin minä nyt taas kerran.. O_o
Olen alkanut ihan kympillä miettiä lokakuussa pojalla olevia synttäreitä. Tekee niin kovin mieli aina saada joku iloiseksi ja pojan ajattelin ilahduttaa synttärikemuilla jotka saisi pitää kavereilleen teemalla jonka uskoisin olevan hänen mieleen... teemahan on nyt hällä aika kova juttu. Ja se teema tulee olemaan,-mikäpäs muukaan kuin hänen lemppari hitti/hot ja SUPER COOL !!!!-> (kuva puhukoon puolestaan alla...)

Pojalla on niin "in/Hot ja Cool" kaikki mikä liittyy näihin Turtles-hahmoihin, että pakkohan minun oli jo ehdottaa synttärikemut tällä teemalla pidettäväksi :D
Kakkukuvia onkin aika yllättävän vaikea löytää tällä kuvalla. Joka paikassa on vain Autot(Cars) kuvia tai Hello Kitty:ä tmv, mutta eräässä puodissa kyllä oli kategoria "turtles",mutta siellä ei ollut lainkaan yhtään tarjolla :(
Niinpä jo hetken mietin pitäisikö teema muutta vaikka "Transformers" tai joksikin muuksi-vaihtoehtojahan kuitenkin olis muitakin...
Ajatuksenani oli tilata eräältä sokerileipurilta fantasiapipareita pojan kaverisynttäreille näillä hahmoilla, mikäli hän alkaisi niitä tekemään, Aika näyttää. Nämä kemuthan olis vasta lokakussa tulossa -joten aikaa on! Jei! :)

Löysin myös muffinien päälle laitettavia irtokuvia. Nekin kävi mielessä että JOS en löydä kakkukuvaa, niin mikä estäisi tekemästä minua muffineja pojan kemuihin kun käyttäisin niitä kuvia päälle ;)
Vaihtoehdoissa taisi olla Spiderman tjms. Let`s see what happens! ;)

Jos jollakin on mielessä jotakin hyvää leikkiä/peliä synttäreille niin kerro ihmeessä!!!
Katselin joltain sivustolta jotakin ja ajattelin koettaa yhtä, mikäli tunnelma on sille "oikea".
Leikki/peli (kummaksiko sen tahtoo sitten mieltää) on nimeltään "MAKUMATKA"
Se menee kutakuinkin siten, että esivalmistelisin erimakuja (hedelmistä, marjoista, vihanneksista jne.) pieniä maistiaisia tarjottimelle jonoon sekaisin siten ettei sitä voisi ulkonäöstä arvata mistä mahtaa olla kyse.
Pelaajat heittävät noppaa ja etenevät silmäluvun verran osoittavan määrän maistiaisia. Se, mihin maistijaisen kohdalle pysähtyy olisi pelaajan syötävä (ellei ole allerginen!!!). Jos ei syö, tippuu pelistä pois ja vastustaja voittaa.(tai lopulta siis viimeiseksi peliin jäänyt voittaa mikäli pelaajia on useampi kuin 2.)

Luulen että lapset ei synttäreille liiaksi ohjelmaa kaipaa, kun varmasti mieluusti leikkivät keskenään. Enkä minä mikään seremoniamestari tahdo edes olla joten...

lauantai 10. elokuuta 2013

Sadepäivän "iloja".

Kun ei ollut isä-kissa kotona niin piti saada sitten aika kulumaan jotenkin.
Niin, aikansa lapsista K katsoi aamusta lastenohjelmia ja L konttasi lattioilla. (ihme ettei kaatunut kertaakaan kun nousi polviseisontaan aina ties mitä vasten...)
Sitten minä sain tarpeekseni sisälläolosta ja milläs muulla tuon K:n saa irti tv.n edestä kuin taikasanoilla:
- Käyppäs vessassa, niin lähdetään...
- Minnekkä mennään?! tyttö aloitti jo sen tinkaamisen paikasta.
- No käyhän nyt ensin vessassa niin kerron sitten...
*tyttö kävi ja sanoin siinä hälle sitten minne olemme menossa*
- Mennään kuules käväisemään vieden muutama kirje postiin ja samalla käydään KAUPASSA!
Siitäkös riemu syntyi.
Jännä miten se voi olla maaginen taikasana-vaikka se ei sieltä mitään saisikaan niin silti.

No ostin nyt tällä kertaa poikkeuksellisesti hälle yhden pillimehun.(onneni että hän valitsi sen halvimman...)
Samalla ostin isännälle ylläriksi (kotiin paluuksi) 1 erikoisemman oluen. Mikä lie taikuri-olut..heh. Vai sanoisinko "velho-olut" kun oli joku kummallinen satuhahmo siinä putelissa :D
Että tehneeköhän se mies ensiyönä sitten taikoja sen maistettuaan. Ainakin se oli Saksalaista. Muuta en siitä voi sanoa, niin ja vehnäolutta. Toinen vastaavanlainen taikahemmo olutkin olisi ollut ja se oli laageri. En muistanut että kummankolainen olis enemmän hänen mieleensä, -kallishan se pentele oli jokatapauksessa, mutta... noh, mitä ei rakkaansa vuoksi tekisi... ;)
Paitsi tietenkin mokkapaloja vielä kotiin päästyään. Ja saa nähdä miten onnistui kun tomusokeria ei ollut tarpeeksi kuorrutukseen+ se tomusokeri oli MANSIKKATOMUSOKERIA. En tiedä tuliko edes syötävää,-en ole maistanut.. päälle niitä lyhyitä värikkäitä tikkuja (strösseleitä?)
-Juu, tuon mun kerronnan perusteella se kansalaisopiston kakkukurssi olis mulle omiaan jos oppis siellä oikeilla termeillä puhumaan asioista... "värikkäitä tikkuja" :D
No eikai se oo niin justiinsa.
On aika vinkeen näköistä ne mokkapalat, kun on niin iloisen värinen se päällinen- Kuorrute punaista ja päällä riemunkirjavia tikkusia. :D
Ainakin taikinaan laitoin sen 2½dl vahvaa kahvia. Se kuorrutus ei liene kovin "mokkaista" vaikka siihenkin hieman kahvia laitoin nesteenä jotta sain sen sokerin notkistumaan. (ja tietenkin rasvaa muutama ruokalusikallinen.)

Nyt voisi koettaa siivoilla hieman paikkoja. Olkkarista lelut pois ja jos keittiönpöydän saisi suhteellisen kuosiinsa, että ainakin mainokset yms ylimääräinen mikä siihen ei pakosta kuulu, olisi jossain muualla (piilossa-hehe..) niin olis ehkä miehenkin kiva tulla kotiin. Voin toki olla väärässäkin

Sen pulla episodin jälkeen -(kun olin tehnyt pullaa ja unohdin siitä sen sokerin) uhosi mies että HÄN TEKEE ENSI KERRALLA PULLAT. Minä muikistelin siihen jo intoa puhkuen ja innolla  sitä jo odottaen että "Pakastimessa on 1 pala hiivaa-minä ostin 2 palaa ;) "
Vähän tyyliin "että siinä on tarpeita kun alat muokata taikinaa!"
Nooh, on tässä herkkuja syödä yltäkyllin. Kun olis saatava tuhotuksi ne terveyspullanikin ensin. ;D (ja niitä on muutama pussi pakastimessakin vielä!) Ei niitä kyllä ilkeä vieraille tarjoilla...eikä ole sikojakaan meillä joille ne voisi syöttää. Sääli sulloa roskiin kun tarpeita on niihinkin pilalle menneisiin mennyt...(voita,sokeria, vehnäjauhoja, kananmunia...jne.)

Jospa siirtyisi tästä imurinvarteen kun Lanttukin nukahti. Luvassa on vielä tiskikoneen tyhjennys kunhan se sammuu. joten se on ADIOS!

perjantai 9. elokuuta 2013

Peeerjantai!

Olipa kiva, suorastaan jopa yllättävää tälläiselle viikkopöllölle, kuin minä huomata (*lue: tajuta) eilen olevan viikonpäivistä torstain jo menossa!
Sillä laskukaavalla se viikonloppukin hujahti lähemmäksi melkoisella harppauksella.
Eilinen oli varsin sateinen. Niin myös yö ja tämä aamu. Nyt alkaa selkenemään.
Aurinko kaivaa itseään pilviverhon takaa esiin. OI ihanaa!

Eilen luin kaverini leiponeen pullaa. Ajattelin tapani mukaan kuten aina pullanleivonnan ollessa kyseessä että "miten viitsii..." se kun on mielestäni jokseenkin "suuritöistä" kun harvemmin tulee tehtyä. (lieneekö tuossa se syy sitten...)
Noh, lueksin sitten iltapäivästä jonkun blogia ja siellä tuli vastaan TAAS kerran pullanleipominen. En tiedä oliko syy intooni sitten mikä, mutta aloin miettiä kun ulkona ei juuri sillä hetkellä satanut että "josko minäkin leipoisin pullaa ja kävisin ostamassa hiivapalan!?"
Niinpä tuumasta toimeen. Lapset tuntuivat olevan asiaa kohtaan myötämielisiä että pullaa saisi tehdä. Eikun kauppaan. Pääsin ihan itsekseni sinne. Isäntä jäi kaikkien lasten kanssa kotiin. Kello lähenteli jo 18 kun aloin taikinan tekoon, mutta mitäs siitä!
Niinpä niin, tein sen mielestäni "sotkuisen" homman elikkäs taikinan ja leivoin sitten vaniljakreemi-vaniljarahka kierrepullia. (kuvaa en tullut ottaneeksi jälleenkään).
Pettymyksekseni se taikina maistoi hieman...oudolta? kun kupin laitoin pesuun.
Mietin missähän vika? Mitähän olin unohtanut siitä?..mielestäni kun olin edennyt ohjeen mukaisesti KAIKKEA laittaen mitä ohjeessa sanottiin.. kovin oli tuimaa.
(Ja tuimalla tarkoitan tässä meidän murteessamme nyt "suolatonta/mautonta". SUOLAA muistin kuitenkin 100% varmasti laittaneeni joten siinä se ei voinut olla...)
Myöhemmin, kun pullat oli paistettu ja kahvitkin keitetty aloin miettiä josko sittenkin se sokeri olisi unohtunut laittaa, vaikka purkkia pöydällä käytinkin... Ai että!
Koitin korjata tilannetta tekemällä pullien päälle tomusokerista sen lillingin...ei tuntunut auttavan toivomallani tapaa...kovin oli mautonta pulla sisältä vaikka päällä ohkainen (luruksi sekin meni) kerros sokerililliä olikin.
Siitä tuli sitten terveyspullaa! ;D hahaaaaa!!!!
Harmi sinällään kun sen kerran kun MINÄ teen pullaa niin siinä pitää jotakin mennä pieleen.
No nyt kävi näin...

Tänä aamuna heräsin ja mietin, mistä päiväksi evästä, kun isäntä tulee syömään ruokatunnilla. Oli varastot varsin "köyhät"joten niinpä paistoin kananmunia ja lihapullia lämmitin sekä lapsille laitoin yhdet grillimakkarat uuniin tehden niistä "käpymakkarat" ristikkoviilloilla. :D
Jokaiselle kelpasi!

Nyt sitten voisin koettaa käydä nopsaan läpi Fb:n kirppissivut joihin tein myynti-ilmoitukset meillä myynnissä olevista lasten tarvikkeista.(vaunut, sitteri sekä atk-pöytä-> ei ole luettavissa kovin `lastentarvikkeeksi`mutta siitäkin ilmon sinne tein.)
Saisi entisiä joutilaaksi jääneitä tavaroita pois ja uutta sitten tilalle, tai noh, saisi ainakin hetkeksi sitä TILAA ennen kuin sen täyttäisi jollakin muulla töryllä.

Aurinkoista viikonloppua jokaiselle!

torstai 8. elokuuta 2013

Lantun 8kk mitat

Eilisen lääkärineuvolan kuulumiset Lantun osalta:
Pituus: 71cm
Paino: 7900g
"Pirteä tyttö, ei sivuääniä sydämessä ja vatsa pehmeä, normaalit kontrollit jatkossa."

Kysäisin samalla tulevasta KYS:n silmäntoimenpiteestä, mihin meillä olisi aika ensi maanantaina 12.8 ja kerroin lääkärille Lantun silmän olleen paljon pahempikin, että onko hänen mielestään silmän vuoksi meidän järkeä sinne lähteä edes? Matkaakin kun  kertyy suuntaansa jo vajaat 60km, ja mikäli siellä saisivat todeta että "turhaan olisimme tulleet, niin siinä olisi mennyt hukkaan monien aika-myös hoitohenkilökunnan ja leikkaustoimenpiteen tekevien (tekevän) lääkärinkin.
- Niin, minähän en ole silmää nähnyt millainen se on ollut silloin "pahimmillaan",mutta sekö ON ollut pahempikin kuin miltä se nyt näyttää?, lääkäri kysyi.
- Kyllä on. Aikaisemmin hällä oli se patti myös yläluomessa ja se oli suuri, mutta nyt on enää tuo pienehkö punainen viiva alaluomessa... kerroin hänelle.
Tähän lääkäri sitten katsoi tytön silmää hieman tutkien tarkemmin. Laittoi ne rukkaset käteensä ja veti hieman alaluomea alaspäin nähdäkseen sen alaluomen alle ja sanoi sitten:
- No minusta tuo näyttäisi olevan enää aika pinnassa, että ei tuossa ole mitään poistettavaa enää...joten soita vaan sinne KYS:lle huomenna ja kerro tilanne, niin ei tarvitse mennä "turhaan" sinne teidän.

Niinpä soitin sinne heti kotiin päästyämme ja kerroin tämän hetkisen tilanteen.
Kysyin myös että "Kuinkas JOS se ei nyt olisikaan lähdössä pois vaan pahentuisi uudestaan,miten pääsisimme uudestaan toimenpidejonoon, olisiko meidän alettava se rumppaaminen alusta ensin terveyskeskuksella vai kuinka?
Näin ollen puhelimessa ollut hoitaja ehdotti juurikin tästä syystä seuraavaa:
-Soittele uudestaan miltä tilanne siellä näyttää vaikka tuossa elo-syyskuun vaihteessa, en poista teitä jonosta, sillä joutuisitte muuten hankkimaan uuden lähetteen. Jos tilanne tuolloin näyttäisi jo selkeästi siltä että se on lähdössä tai jo lähtenyt pois niin poistan teidät sitten täältä toimenpiteen jonotuslistalta.
- No asia selvä, teemme näin!
En millään tahtonut että se mahdollinen lähetteen saamisrumba alkaisi uudestaan. Silloin kun tilanne oli varsin akuutti se tuntui ja näytti varsin pahalle, mutta nyt se on jo rauhoittunut enkä edes minä näe tarvetta millekään toimenpiteelle olevan. (minä joka miltei olen hysteerinen jo pienestä haavasta-etenkin jos se tulee itselleni..heh)

Täällä sataa nyt kaatamalla vettä. :( Super mälsää. Täytyy koettaa keksiä jotakin tekemistä sisällä. Niinpä selailin jälleen vastikään tullutta kansalaisopiston kurssitarjontaa.
Eilen sieltä jo EHKÄ 2 itseä kiinnostavaa kurssia "löysin", tosin toiselle kursseista tulisi minun ottaa mukaan joko Kerttu tai Lanttu, molempia en missään nimessä voisi ottaa,-ellen saisi isäntää houkutelluksi mukaan ;)- mitä kyllä vahvasti epäilen että lähtisi...
Se vaan saattaisi toimia jossain mielessä "meidän perheen yhteisinä hetkinäkin" ja tarkoitan tuolla sitä YHDESSÄ TEKEMISTÄ.
Aihepiiri tosin mihin se kuuluisi ei ehkä ole miestäni eniten (lue:ensimmäisenä) kiinnostuksen kohteissa, sillä kurssi olisi "Teatterilliset temmellystuokiot vauvoille ja taaperoille" (Ikähaarukalta lasten tulisi olla 3kk-3v ja meidän nuorimmat menee juuri tuohon ikähaitariin, ok, no toinenhan on vähän yli 3v, mutta haittaako se nyt niin kamalasti?Näyttäs ehtivän täyttää 4v kurssin loppupuolella... :D -voishan sitäkysyä, ensin mieheltä niin jos saisimme ryhmän kokoon, siis meiltä. Se, että onko muita kiinnostuneita niin on asia erikseen...heh. Meidän omaryhmä ei vielä riitä saamaan tätä ryhmää pyörimään, joten toiveissa olis JOS isännän saisin suostumaan tuonne, että muutkin olis innokkaita. U know...
Toinen oli Kakkukurssi. Tämä kesti vain pe ja la -päivien verran ja siellä valmistettaisiin osallistujien toiveiden mukaisia kakkuja. (olettamus on että ne varmaan menisi myyntiin sitten tai saisimme ne itse syödä...järkevämpi vaihtoehdoista olisi se että ne menisi myyntiin,mutta sitten ei saisi itse tietää miltä se maistui/onnistuiko se?
Luulenpa että itse ne saisi syödä joidenkin "päätöskahvittelujen" merkeissä kun kenties kävisimme läpi miten mikäkin onnistui ja vastasiko kurssi ennakko-odotuksia keneltäkään tms. yleispätevää.

(edit. mies kävi syömässä eikä tyrmännyt sitä teatterillisen ilmaisun kurssille lähtöä, sanoi vain että "hän ei kyllä ole lahjakas tarinankerronnallisissa asioissa..." empi sitä puolta, mutta koitin innostaa että "No ei se liene pääasia siinä, vaan se että on LAPSEN kanssa mukana toiminnassa..." Hällä kyllä olis kulttuuriseteleitä joita on saanut töistänsä jotta voisi maksaa niillä sen, minun olisi omaosani maksettava toki sitten ihan omasta pussista.
Kenties 34€ ei veisi minua ihan täysin konkurssiin kuitenkaan, onhan se koko kurssin hinta ja jatkuu keväällä vielä...

No sadesäätä jatkamme täällä vietellen sisällä.

tiistai 6. elokuuta 2013

Toiminnallinen päivä toteutuessaan.

Tänään on meidän Lantun lääkärineuvolapäivä iltapäivästä.
Sitä ennen olin suunnitellut että kävisin lasten kanssa rannalla mikäli päivä on lämmin mitä lupailivat (+25*C). Nyt ainakin tuntuisi siltä että paikkaansa pitää..
Vielä poika nukkuu joten keräilin tässä vasta kamppeita mitä sinne ottaisimme mukaan.
Eilinen aamu alkoi pojan osin varmaan shokki herätyksellä kun minulta särkyi lasi (iso tuoppi) leipoessani kääretorttua. Huitaisin sen vahingossa alas ja miten kova ääni siitä lähtikään kun tuoppi räsähti laminaatille. Ja miten pieniksi siruiksi se meni!
Kerttu oli herännyt ja onneksi Lanttukin oli omassa syöttötuolissaan eikä lattialla konttaamassa heti sirpaleisiin. Minä jouduin olemaan hieman "fakiiri" kävellessäni/raivatessani tieni pois keskeltä lasinsiruja ,jotta sain haetuksi rikkakihvelin, millä otin ensin isoimmat ja enimmät särpäleet pois. Sitten imuroin, mutta siitäkin huolimatta löytyi vielä pieniä sirpaleita illemmasta.

Eilen myös puhelimme, että tänään tekisimme itse kebabia riisillä. Se menee hieman myöhään kun isäntä tulee töistä suoraan sinne neuvolaan ja sitten sieltä kotiuduttuamme pääsemme laittelemaan sitä ruokaa. EIlen oli tosi hilkulla että en tarjonnut koko sakille kebabia eräässä naapurikaupungin kebab paikassa...mutta lopulta mielemme muuttu kun muistimme miten paljon jäi eilen tekemääni jauhelihakastiketta syömättä...ensin olisi se syötävä/olisihan kotonakin ruokaa... niinpä päätettiin että "tehdään huomenna sitten kotona sitä samaa herkkua!" :)


Se, mikä tekee tästä päivästä jokseenkin "kiireisen" on se, kun on tuijoteltava rannallakin kelloa että ehdimme sitten sinne neuvolaan.
Rannalla ollessa on vain 2 huonoa puoltsa. 2 isoa miinusta. Niistä A) Sinne mennessä on kovin jyrkkä alaäki joka on palatessa sitten varsin jyrkkä ylämäki (sellainen ladunpohja/pururata) ja B) Siellä olevien nuorten kielenkäyttö. En sano ettäkö ei itselllä joskus se V-alkuinen sana lipsahtaisi, mutta siellä se korostuu kun jokainen hokee sitä.-> tekee ihan pahaa kun niin nuoret lapset sitä hokee. Etenkin kun osa lapsista jotka sitä siellä nyt hokee on sellaisia jotka on olleet niin enkeleitä ollessani jossain eskarissa joskus töissä ja heidän ollessaan siellä niin kilttejä...no ajat muuttuu..ei näköjään mene montaakaan vuotta siitä kun he jo hokevat yleisillä uimarannoilla kamaluuksia.

No joo...Onneksi he ehkä hokevat niitä sanoja rannalla silloin kun omat lapset on siellä vedessä niin he ei EHKÄ kuule niitä...vaikka en mene vannomaan... mutta kamalan kuuloista se kyllä on.
Jos saisi toivoa niin toivoisin että jokainen kiinnittäisi hieman huomiota siihen OMAAN puheeseensa ainakin sen osin kun ollaan YLEISILLÄ paikoilla että ei kovin kiroiltaisi. Vaikka heidän ikäryhmässään sillä kai tehdään vaikutus kavereihin tai pidetään kavereiden kesken suosiota yllä... en tiedä. :/

Aurinkoista päivänkulkua jokaiselle!

maanantai 5. elokuuta 2013

Olipahan reissu!


-Tulipahan rentouduttua!
Siis kyllä tuli niin tarpeeseen se arjesta irtiotto kuin vain voi. Huolimatta siitä, että pääsin lähtemään lopulta sillä myöhäisemmällä kyydillä-en antanut sen ottaa liaksi valtaa mielialani lyttääjänä. Olin Mikkelissä klo 17 missä ystäväni oli minua vastassa. Siitä jatkoimme sitten hänen autollansa matkaa kohti Lahtea Cheek:n soidessa auton musavehkeissä taustalla kun jutustelimme.

Perillä Lahdessa olimme kutakuinkin n.klo ~18:30 huippeilla.
Aikeemme oli yöpyä Omenahotellissa-ja toki niin teimmekin, olihan huone ennalta maksettukin ja varattu.

Se, miten meillä oli onni myöden matkallamme, kun satuimme niin hyvin aina oikeille kaduille huonoista kartoista huolimatta. Se jos mikä täytyi olla jotakin johdatusta,mikäli sellaiseenn uskoi. Ei mennyt aikaa turhaan turraamiseen näin, vaan pääsimme melko vaivatta aina etenemään.
Auton jouduimme (saimme) jättää hieman etäämmäksi hotellistamme,mutta se ei haitannut koska ei pieni kävely olisi myrkkyä kenellekään tervejalkaiselle.

Siispä sinne hotelliin kamoinemme ja kävimme "taloksi". Tv auki josko siellä olisi jotain musiikkia jollakin kanavalla...ei tietenkään ollut enää siihen aikaan oikein mitään...(joku kanavahan siihen auki laitettiin.mutta tuskin sitä kumpikaan katsoi...)
Sitten juomat huoneen jääkaappiin ja suunnittelemaan tarkemmin tulevan illan ohjelmistoa.
- Jotakin voisi syödä/jossakin voisi käydä nyt kun olemme ILMAN lapsia ja miehiä

Ennalta olin selvittänyt että hotelliamme liki olisi mm. Amarillo, Rax Pizza Puffet, Rosso...
Näistä päädyimme sinne Amarilloon. Siellä tilasimme suurehkon annoksen syödäksemme kahdestaan, mikä sisälsi mm. ranskanperunoita, ribsejä,sipulirenkaita sekä jotakin kuorrutettuja chilejä(?) sekä 5 eri dippiä.
Ystäväni lähti wc:n kun tilausta oli odoteltu ja kun se viimein saapui. Hän sanoi minulle että "Aloita sinä vaan jo, minä käyn wc:ssä..."
Niin tein. Maistelin eri dippejä kasrtaen niihin ranskanperunoita.. 1...ok, hieman savuisan makuinen...2...mmm. valkosipulinen...3..oikein hyvä barbecue mainen...4..JESTAS!!!POPPAA POPPAAAAAAA!!!!*päälle jäistä juomaa vesien kirvotessa silmistäni ja liekkien lyövän suustani*
Ystäväni palasi ja olin saanut itseni jo perusnormaaliksi lukuunottamatta muutamaa hikipisaraa jotka vielä taisi helmeillä otsallani edellisen dipin ansiosta.
En voinut vastustaa kiusausta tehdä pientä jekkua ystävälleni jonka uskoin ymmärtävän, joten siitä syystä sen toteutinkin sanoen hälle:
- Maistappa kuule tuota *osoitin sitä hirmuisen tulista dippikulhoa*, ON MUUTEN HYVÄÄÄÄÄ!
- JAaa..*ystäväni otti ranskanperunan ja oikein kouhaisi tätä hyväksi sanomaani dippiä perunaan tunkien sen suuhunsa*
- HERRRRRRRrrrrranen aika!!!!Onpatulista!!!!*samalla näytti käsimerkein kuinka suuta poltti ja hiki alkoi valua*
Minä nauroin, koska nyt oli joku muukin (toisin sanoen en ollut yksin) joka sitä tulista oli maistanut. Pyysin heti anteeksi tekostani häneltä.
Samassa ystäväni saa sanottua:
- Minä en voi syödä edes ketsuppia kun sekin on niin tulista minulle että saa vedet valumaan silmistä.
* O_o glungks*
O-OU!!!MIKSI ET OLE KERTONUT!!!! En olisi siinä tapauksessa tätä sinulle tehnyt,aloin jo miltei anoa armoa tekoani kohtaan..

No, syötyämme jatkoimme Amarillosta takaisin autollemme päin sillä ilta alkoi olemaan jo likemmäksi n.~23.00.
Siellä oli puisto suihkulähteineen ja kuljeksimme sinne penkeille istumaan. Siellä muistelimme hetken jos toisenkin omia toilailujamme yläaste ajoilta ja nauroimme.
Takaisin hotellilla olimme kutakuinkin joskus klo ~ 01 huippeilla menossa nukkumaan.
Aamulla heräisimme kiertelemään kirpputoreja ja tekemään löytöjä.

Koitti aamu, minä heräsin itse ensimmäisen kerran 03:45 ja suuni oli rutikuiva. Ystäväni nousi ja kävi wc:ssä, näin oman vesipulloni pöydällä ja otin siitä huikkaa.
Seuraavan kerran heräsin joskus ~7 huippeilla kun käytävästä kuului jotakin ääniä (puhetta).
Nousimme ylös kaiketi klo ~8,jolloin ystäväni meni suihkuun ja minä nousin katsomaan mitä tv:stä tulisi. Sieltä tuli Matlock ja katsoin sitä vaikka se ei kovin kiinnostanutkaan.Keitin pikakahvia ensihätiin itselleni hotellin tarjolla olevista kahveista.

Viimein lähdimme aamupalalle Sub Way:n. En ollut ikinä eläessäni käynyt kyseisessä paikassa joten kerta oli minulle jokseenkin neitseellinen. Tiesin vain että se on ruokapaikka ja että sieltä saisi jotakin patonkeja tms.
Siinä ne kananmunalla, juustolla ja salaatein täytetyt leivän pätkät syötiin ikkunan edessä katsellen remontissa olevaa toria joka oli aidattu jollakin vihreällä vanerilevyllä. Huisia kuinka mahtavat oli näköalat!!
Mutta se kahvi...mmmm se oli HYVÄÄ sen pikakahvin jälkeen. Mamma mia miten maukasta!

Siitä kiekkasimme hieman Lahden keskustaa kävellen ja poikkesimme jossain sisustusliikkeessä jonka ikkunoita ystäväni oli kuolaillut ihanien sisustustavaroiden tiimoilta jo edellisenä iltana (yöllä) hoippuessamme siitä samaisen kaupan ohi jo tuolloin.
- No mene ihmeessä katsomaan jos siellä on jotakin mitä sinä saattaisit tarvita! komensin ja miltei työnsin hänet liikkeeseen.
Minun mukaani sieltä lähti vain ilmainen mainoskortti jonka otin vitsinä kun olin miehelle lähtiessäni heittänyt vitsinä hänen arvaillessa minne olemme menossa (kun en itsekkään asiaa vielä tiennyt että paikka olisi Lahti) että "Sovitaan että lähetän sinulle sieltä kortin nii näet missä olemme olleet?tosin minä vain tulen ennen sitä korttia kotiin..."
No en lähettänyt korttia, vaan annoin sen hälle sitten saavuttuani kotiin niin käteen.
Hän katseli korttia ja arvasin hänen takertuvan kortissa lukevaan tekstiin "Stockholm"
- TÄH!? Olitteko te Tukholmassa!?!
(hetken jatkoin uskottelua hänen veikkauksestaan sanoen)
- Joo, se oli päiväristeily kato...
*miehen ilme oli hyvin epäuskoinen. Katsoi vuoroin korttia ja vuoroin minua*
- No eikä oltu kun siellä Lahdessa!!!!

(palatkaamme nyt tarinassa takaisin sinne Lahteen)
Kävimme sitten hakemassa tavaramme hotellihuoneesta ja jätimme tarvittavat laput sinne huoneeseen täytettyinä ja menimme autolle ja sitten taas autolla sompailemaan etsien kirppiksiä joista meillä oli osoitteita.
Melkoista höyläämistä se oli, men hetki miettiessä kuinka pääsemme eräälle tielle, mistä johtuen höyläsimme erästä katua aika kauan edes takaisin, kunnes otimme riskin ja lähdimme ainutta´tiestä erkanevaa katua ja sieltä kautta sitä jollain tavoin (hyvin monen mutkan kautta) lopulta pääsimme määränpäähämme. Kirpputorille!

Kirppis oli mahtavan iso...siellä oli vaikka mitä! Oli lastenvaatteita hyväkuntoisia ja tietenkin mitä minä olisin saattanut ostaakin jos en olisi ollut bussikyyditettävä Mikkelistä eteenpäin, niin huonekaluja!
Mukaani lähti kuitenkin dvd elokuvia lapsille yhteisiksi, Cars (autot 1) sekä Nalle puh kevät tarinoita. Kertulle ostin sellaisen Hello Kitty levylaukun tapaisen, sekä sitten ajattelin poikaa ostaessani Angry birds- avaimenperän jossa oli se iso punainen lintu kuvana.

Sitten seuravaalle suurelle kirppikselle!
Sielläkin oli niin paljon kaikkea mahtavaa että en voinut kuin huokaista ajatuksissani että "Onneksi meillä päin ei ole näin hienoja kirpputoreja!" vaikka toisaalta se oli säälikin.
Täältä mukaani lähti vanha Kotiliesi-lehti vuodelta 1934. Siitä ajattelin ensivuodelle (kaukokatseinen kun olen ja asia siellä mieleeni tuli) omalle mummolleni synttärilahjan, hänen täyttäessään tuolloin 80-vuotta.
Samaisella kirppiksellä oli pihalla myös peräkonttikirppis vähän matkan päässä (tämän rakennuksen takapihalla) ja kävimme siinäkin. Ei ollut oikein mitään meille tarpeellista. Haitarimusiikkia siellä sai kuulla jonkun miehen soitellessa sisääntulon luona. Siitä erityisesti minua säväytti se kun hän soitti kappaleen, jota isäni aina ositteli ollessani pieni (hän jankkasi vain ja ainoastaan yhtä ja samaa kappaletta-siltä se minusta tuntui..)
En tiedä kappaleen nimeä olisko se sitten joku "metsäkukkia" kun siinä niin lauletaan että:"Metsäkukkia poimin vain sulle, väri niiden niin lempeä/hempeä (?) on!..."
Tämän kappaleen tiimoilta isäni oppetti minulle aikanaan myös soittamaan haitarilla kappaleen "puurattaat" :D
Sitä en tiedä onko se jokin yleinen kappale jonka haitarilla opettelemaan soittavat joutuvat opettelemaan ensimmäisenä, -luulen niin, sillä siinä ei sanat mene muutoin kuin "puurattaat,puurattaat.puuurattaaaat...." ja siltä se kuulostaakin jos olisi unohtanut ne sanat. :D
Luulen että se oli säestyksen kannalta opeteltavien listalla nro 1.. En tiedä kun en ole asiaan perehtynyt... ja takaisin tarinaan kun olimme Lahdessa.

Mietimme siinä ystäväni kanssa että jäätelö voisi olla aika bueno. Nooh, eikun paikkaa etsiskelemään. Sovimme että kävisimme -jos ystäväni osautuisi sinne Kärkkäisen liikkeeseen niin siellä. Hän tahtoi näyttää minulle kaupan (oikean-EI kirpputorin) joka olisi jotakin VALTAVAA.
No olihan se sitä kun sinne eksyimme taas jonkin johdattamana. Sitä ei käy kieltäminen. Jalat alkoivat olemaan jokseenkin jo kävellyn oloiset, mutta en valittanut. Mukavaa oli.
Kaupan alakerrassa oli Spice Ice- En ollut ikinä käynyt siinäkään mitään ostamassa. Kulkenut vain ohi ja katsellut kuolaten jäätelöitä mitä siellä myytiin. Kävimme sitten siinä syömässä jädet. Ostin molemmille meille Tropiikki nimiset annokset,sillä myyjältää oli kuulema banaani loppu eikä hän voinut rakentaa ystäväni ensisijaisesti tahtomaa "Banana split".annosta.
Ystäväni säesti vieressä kuinka hän piti siitä ja Banana split annoksista. Miten ne oli hänen lemppareitansa. "ne hedelmät siellä mmmmm...laittaisipa se niitä paljon!" (samaa säesti katsoessamme kuinka myyjä rakensi ne tropiikki annokset.)
Neitsyys meni senkin myymälän osalta (Spice Ice:n) mutta en nyt tiedä johtuiko siitä että minun makuaistini on mitä on..kun en maista yleensäkään KUNNOLLA kuten ennen, mutta oli vähän pliisu se annos.Makunsa puolesta. Pohjalla oleva kastike oli jotakin LIIAN IMELÄÄ minulle, kun en päässyt sitä sotkemaan ajoissa muun jäätelön sekaan. Siinä varmasti  syy lisää siihen "ikäväksi" jääneeseen makuelämykseen siitä.
*Löysimme johonkin suureen kauppakeskukseenkin, mistä ostin sitten ajatellen miestäni "enhän voisi jättää häntä täysin tulijaisitta jos veisin lapsillekin jotain.." niinpä ostin hieman itseänikin ajatellen...(heh) kahvia. En mitään tavallista vaan Robert`s coffeen tarjouskorista pähkinä-suklaakahvin. :P
Namiahan se oli kun kotosalla keittelimme siitä kupposet.

Lopulta lähdimme ajelemaan kohti Mikkeliä. Ensinhän mies oli aikeissa tulla hakemaan minut sieltä -tästä syystä olin jättänyt hänelle kotona bussilipun paluukyytini lipunhinnan verran rahaa jotta hän voisi ostaa autoon sillä bensaa.No mies ilmoitti aamusta että "eturenkaista paistaa melkein kangas kun auton akselista on jokin osa rikki mikä näyttää vaikuttavan renkaita syövästi". Minä silloin vastasin hänelle vain että "Ei tarvitse lähteä hakemaan, tulen bussilla jahka mihin ehdin!"
No niinpä oli selvää että en ihan "aikoinaan" olisikaan kotona. Kyytini lähti Mikkelistä klo 20:25 ja se olisi kotonani joskus puollltaöin.
Sitä ennen ehdin käydä hyvin katsomassa ystäväni perheen heille omaksi ostaman uuden kodin. ;)
Vajaan parituntisen siinä heillä ehdin ihmettelemään kun lähdimme sitten minunkin ehdotuksestani jalkaisin bussiasemalle. Olinhan saanut istua autossa matkan ajan ihan tarpeeksi. Ja saisin istua vielä jatkossakin kotimatkan verran bussissa.

Kotimatkani alkoi Mikkelin bussiasemalta noustessani bussinkyytiin. Ei mieltä ylentänyt kun valitsin istumapaikakseni bussin takaa paikan ja juuri ennen lähtöä sinne tuli 2 miestä pienessä tuiterissa. Jatustaen koko ajan samoja asioita (kuten sellaisilla tahtoo tapana olla että se levy jää päälle). Onneksi he jäivät 2 pysäkkiä ennen minua pois.

Loppumatkan alkaessa olemaan käsillä laitoin tekstiviestin miehelle "Olisiko yösauna paha?Mikäli hän ei jaksa/nukkuu jo, niin unohda.Minun vuokseni ei tarvitse laittaa."
Sain kuitenkin vastauksen että "Samahan tuo on".
Vaikutti että hän ei ollut kaiketi kovin vihainen minulle, vaikka oli aikaisemmin ilmoittaessani tulevan seuraavalla johon ehdin, mahdollisesti sillä mikä olisi meidän kylällä klo 22;25 viimeistään, että "No Kerttu itkenyt ikäväänsä sinuun jo eilisestä saakka, nytkin tuhertaa itkua wc:ssä."
Tuo jos mikä oli mielestäni jossainmäärin ALA-ARVOISTA alkaa syyllistämään minua. Pahoitin siitä toki mieleni reissussa heti viestin luettuani! Ajatus joka mieleeni kumpusi oli vain tuolloin että: No niin ,,minä olen tehnyt VÄÄRIN. Minä EN olisi saanut lkähteä siis toisinsanoen mihinkään vaan minun OLISI PITÄNYT vainjaksaa ja jaksaa loputtomiin kotona lapsiani hoitaen 24/7/365..etc.
Kävellessäni kotiin mietin mikä olisi tunnelma kun menisin sinne, nukkuisiko lapset? menisikö ensin katsomaan jokaista heistä nukkuvana?Valvoisiko /heräisikö joku tulooni? Mikä olisi mahdollinen reaktio heränneeltä tulooni siihen aikaan?
Kävin varsin lyhyen matkan aikana läpi kaikki vaihtoehdot ja kotona ovea avatessani (avainta kaivellessa taskustani mies tuli avaamaan oven koska olin ensin ehtinyt kokeilla onko ovi auki) Lapset nukkuivat. Kukaan ei herännyt tulooni. Purin tulijaiset kasseistani ja menimme saunaan. Ehdotin miehelle josko avaisimme erään veljeni Itävallasta tulijaisena tuoman oluen? Olikin se varsin erikoista. Aivan kuin MÄMMIÄ , maistui siltä. Ja hapotonta, vaikka oluthan kuitenkin hieman kuplahtelee, tämä ei.. tai sitten se kuplahtelemattomuus johtui siitä kun se avatessa kuohui niin kovin ettei siihen jäänyt enää hapon happoa. xD

Ihaninta mitä mieheni sanoi minusta oli se kun hän oli päässyt tuona poissaolo aikanani näkemään sen mitä minä teen/miltä minusta mahdollisesti tuntuu, kun hän sanoi:
- Oli kyllä aikamoista , jostakin kun siivosit ja käänsit selkäsi ja katsoit hetken kuluttua niin *Gabum* se oli aivan yhtä sekainen taas!
- No ymmärtänet nyt jos täällä on joskus jossain joku sotku MISTÄ se johtuu...ei kannata liiemmin siivoilla joka sotkua minkä lapset tekevät (siis järjestää tavaroita kun he levittää ne uudestaan).

Saunoimme ja katsoimme tölsyä ennen kuin menimme nukkumaan. Ja ennenkaikkea keskustelimme kaikkea yleistä ajalta jonka olin ollut pois kotoa.
(sääli ettei minulla ollut kameraa mukanani reissussani, ei ole kuvia laittaa mitään liitteeksi..) joten perus tylsä ja pitkä kuin nälkävuosi tämä stoori taas kerran. :/

torstai 1. elokuuta 2013

Odottelua ja odottelua...

Kyllä tulee tämä päivä olemaan PITKÄ.
Odotan niin kovin että pääsen matkaan ystävääni näkemään ja hänen kanssaan reissuamaan. Pidemmän tuntuisen siitä tekee myös se, että eilen jäi sellainen "maku" että pääsen todellakin lähtemään vasta sillä myöhemmällä vaihtoehdolla busseista.
(pieni "BYÄÄ"-sille)Asiaa tasapainottanee kuitenkin se, että toisesta päästä ei tarvitse niin hoppuilla meidän sitten, elikkä sen paluun kanssa, kun mies jos tulee hakemaan minut ystäväni paikkakunnalta. Näin ollen minun ei tarvitse ostaa kuin menolippu. Säästyy sekin raha/Saa tunkea senkin rahan oman auton tankkiin.

Aamupalaksi nassutin tässä omena-kanelimysliä. Olipas hyvää pitkästä aikaa. :)
Olen itse ostaessani muroja napannut koriin usein (kennties jo liiankin usein) mansikka-jugurttimuromysliä, ei sekään pahaa ole, muttä tämä omena-kaneneli oli hyvää vaihtelua sille ;)
Meillä Kerttu syö aina siitä mansikka-jugurttimuromyslistä vain ne jugurttipallerot ja muut jää syömättä. Joskus se neiti on varsin valikoiva syöjä. :D
(Makkarasta on otettava hänelle myös kuoret pois ja samaten toisinaan leivästä reuna.)

Säätä katselin tässä Mikkeliin ja Lahteen niin näyttää siltä, että kun lähden sillä myöhemmällä vuorolla niin saamme matkata juuri sen sateisen ajan ja päästessämme perille sää alkaa selkiintyä. (jos vain pitää nyt paikkaansa-aina näihin ei ole luottaminen/ne säät ei mene kuten ovat ennustaneet.) Lauantai puolestaan näyttäisi olevan selkeän aurinkoinen kaikissa paikoin, myös täällä meillä missä asumme.
On siis luvassa hyvää säätä vaikka kierrellä kirppiksiä siellä Lahdessa. Kiva kiva, kun ei tartte sontikkaa sen vuoksi alkaa raahata/sulloa reppuunsa! :)

Nytpä sammahti tiskikone, menen ja laitan astiat kaappiin ja saan uunivuoan johon voin tehdä tälle päivää varsin nopsan evään peruna-sipulisekoituksesta sekä kolme juustoa kermasta. Tulee muuten hyvää perusruokaa tuolla tapaa. Lisukkeeksi voi halutessaan keitellä vihanneksia tai tehdä vaikka pihvit tai oikeastaan vain taivas on rajana.  Meillä se syödään nyt keitettyjen vihannesten ja salaatin kera tällä erää.
Tuo on ruoka jonka jokainen voi tuunata itselleen mieleisekseen. ;)

Rauhallista viikonloppua kaikille!