Sen verran olen raottanut salaisuuden verhoa tänä iltana asemalle tulevasta linjurista kertoen Kertulle, että "Sieltä tulee jokin yllätys sinulle ja Lantulle..."
Kerttu heti, aivan kuin olisi arvannut mihin se liittyy-vaikka en sanallakaan ole maininnut edes muiden kuullen hänen mummonsa tulemisesta tänne!- niin sanoi:
- Hitten minä hallaan hitä!
.- No voithan sinä sitä vaikka halatakin, kunhan nyt näet ensin että voiko sitä edes halata ja että mikä se yllätys mahtaa olla mikä sieltä tulee..., koitin pitää salaisuuden verhoa asian yllä tehden siitä jollain tapaa kiehtovan.
Jatkoin vielä kertoen että: ...niin sinä voit itse päättää nähdessäsi sen että voiko sitä edes halata ja jos niin miten kovaa. Saattaahan olla että sen kaulaankin voi vaikka juosta...
Kerttu kuunteli ja sanoi taas halaavansa sitä mikä ikinä sieltä tulisikaan.
(O_o)
Menimme tenavatupailemaan, kun tuosta kerroin. Olin tottakai sitten kertonut kun tyttö alkoi hupattamaan että "nytkö mennään sinne asemalle?!?" -no ei, kun ensin menemme sinne kerhoon, siitä kauppaan ja kotiin syömään...sitten olemme kotona ainakin niin kauan kun isä tulee töistä ja veli koulusta...illalla vasta.
- pittääkö nukkua monta yötä? Kerttu kysyi.
- Ei tarvitse nukkua yhtään, kun se tulee tänä iltana. (ilmeisesti termi "tänä iltana" ei ollut vielä ihan selvää pässin lihaa mitä se tarkoittaisi...)
- Ai pittääkö nukkua koome yötä? Kerttu jatkoi jahkaamistaan.
- Ei, ensin menemme kerhoon, sieltä kauppaan ja kotiin syömään. Kertasin hänelle vielä.
Kerhossa oli kivaa, huolimatta että porukkaa oli vähänlaisesti. Lieneekö kaunis sää verottanut sakkia sitten.. eii voi tietää, mutta en harmittele lainkaan, sillä siellä kenties saimme aikaiseksi melko maukkaita keskusteluita eri aiheista. :)
Nyt kun makaronilaatikkoa on syöty (sain jopa Kertunkin syömään sitä ilman kiristämisiä) -Woohou, erävoitto siinä 1-0 minulle) niin koetan saada siivoiltua hieman ettei ole ihan kuin pommin jäljiltä huusholli kun se mummo sitten illalla meille tulee.
Pesukone on päällä ja saan pyykit kohta kuivamaan. Taidan viedä ne ulos kun on niin super kaunis päivä. Varmaankin nyt jo viimeisinpiä lämpimiä kauniitä päiviä tälle syksyä...ennen niitä sateita ja kylmää kautta.
(Eilen kylllä satoi ja kovasti koko päivän! Ja oli kaiketi sen vuoksi vilpoisampi päivä.Mutta aina välillä niitä täytyy olla että muistaa sitten nauttia näistä lämpimämmistä keleistä osaten arvostaa niitä.)
Jeps. Nyt lasten kanssa meuhkaamaan... Adios!
Kaunista päivää sinulle! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti