No joo. Ei sitten taas mennyt ihan kuin missään Strömssössä!!! Ei todenkaan- ihan jotakin muuta. :(
Torstaina Lanttu oli löytänyt maitopullonsa ja latki siitä sitä jo varsin vahvasti piiminyttä maito-korvikeseosta ties minkä aikaa ennen kuin me huomasimme asian.
Noh sen seurauksesta hän meni ihan kuralle ja oksensi kerran kun olin erään kerran pesemässä hänen takapuoltaan wc:ssä. Oksentelu rauhoittui ja tuumin ääneen isännällekin, että "ei taitane tarvita siirtää huomista hammashoitajalle olevaa hänen käyntiään".
Näillä mentiin.
Koitti perjantai aamu.
Kerttu oli ihan täpinöissä jo laskenut aamuja siihen päivään, sillä meidän oli tarkoitus lähteä kotipaikkakunnallani käymään toisen mummon luona.
Olin sopinut sinne meille jo lauantaiksi ns."vauva-treffitkin" isomummon luo.
Kun Kerttu heräsi perjantai aamuna hän ensimmäisenä tuumasi:
- ENNÄÄ EI TARTTE NUKKUA YHTÄÄN YÖTÄ!
- No ei tartte niin. Lähdetään kunhan on ensin käyty Lantun hammashoitajalla ja sitten kotiin pakkaamaan loput//tarkastamaan että kaikki tarpeellinen on mukana ja sitten kun isä ja veljesi tulee niin lähtisimme.
*tyttö hymyili onnellisena sen kuullessaan ties monennenko kerran*
Sää oli mitä ikävin. Satoi lunta taivaan täydeltä.
Minä uurastin työntää auraamatonta tietä tuplarattaita ja kirosin mielessäni sitä kun niitä ei oltu voitu aurata vielä meidän tullessakaan hammashoitajalta. Kello oli tuolloin kuitenkin JO 10:30. Missään ei edes kuulunut aurauksen ääniä (kylämme ei totta tosiaankaan ole kovin iso!)
Koska lunta oli niin paljon, sanoin hammashoitolasta tultuamme Kertulle että menisimme kotiin tekemään lumityöt (ihan vain että pääsisimme lähtemään sitten nopeammin matkaan kun puuttuvat kaksi jäsentä tulisi remmiin mukaan).
Menimme kotiin ja matkalla Lanttu nukahti. Hän nukkui rattaissa ja minä puskin pihaltamme lumet pois kolaten.
Sen verran siinä puuhassa hiki tuli että mieli olisi tehnyt mennä suihkuun,mutta jostakin syystä en mennyt.
Istuin siinä sitten tietokoneella huilimassa saatuani ulkoa lumityöt päätökseen ja tuli aika väsyttävä olotila. Tuntui että voisin nukahtaa siihen paikkaan. Kävin aina kuulostelemassa aika ajoin vieläkö Lanttu nukkui... mieleni teki mennä petiin. Sitten alkoi etoa. Tai noh, mietin oksettaako minua/johtaako tämä tunne vielä siihen että oksennan->pahenee?
En tiennyt pian enää miten päin olisin ollut ja niinpä suuntasin vessaan huokailemaan pöntön äärelle. Eikä siinä tarvinnut kauaa aikaa tyytyä vain huokailemaan kun kaikki kertaalleen pureksittu tuli ylös pönttöön. Väsymys kasvoi entisestään, mutta olo helpottui toisaalta joltakin osin.
Vielä oli n.2h aikaa ennen kuin isäntä tulisi kotiin pojan kanssa.
Aloin puntaroida vaihtoehtoja"Lähdemmekö vai ei!?"
En missään nimessä tahtoisi tartuttaa ketään muita tähän joten se oli sillä päätetty->EI LÄHDETÄ.
Laitoin isännälle viestin mitä oli käynyt ja hyvä ratkaisu olikin. Mikä on inhottavampaa kuin olla kylässä ja kipeänä!!!
Senkään puolesta päätös ei ole kaduttanut, sillä poika aloitti eilen (lauantai aamuna) saman jatkaen tähän pyhä aamuun. Nyt sanoi olevansa jo OK. Taitaa alkaa pysyä jollain tapaa eväät alhaalla. Vannomatta kuitenkaan paras!
Vielä on 2/5 sairastumatta meidän mökissä tähän. Sikäli mikäli he nyt siihen sairastuu sitten.. Eihän se aina mene niin että kaikki sen käy läpi. TOIVON TODELLA ETTÄ EI SAIRASTUISI ENÄÄ YKSIKÄÄN LISÄÄ!
Aamulla nousin kun pienin (Lanttu) heräsi vikisemään, ja laitoin pesukoneen päälle. Sinne oli ilmestynyt lakana ja kävin itse suihkussa pistäen omat kamppeeni sinne myös. Sain vielä kuin sainkin molemmat tytöt nukkumaan annettuani heille aamupalaa.(IHME-> RASTI SEINÄÄN-> ei tapahdu usein, mutta tuli nyt niin hyvään saumaan, sillä minua nukutti itseäni niin vietävästi!)
Nukuin varmaan lähemmäksi klo 10 aamulla ja sitten puin päälle ja aloin suunnitella pientä kevyttä happihyppyä itselleni. Kävisin kaupassa pienimmän kanssa.
Näin teinkin.
Pienin topotti varsin nuuleana ja puolihorkassa koko reissun. Niin ja nyt nukkuu taas kerran.-> ei ole ihan oma virkeän pirteä oma itsensä vielä hänkään vaikka ei olekaan enää oireillut muutoin kuin että vatsa on pehmeänä hällä.
Oli siinäkin onnea että olin ottanut matot lattioiltamme keskiviikkona jolloin ne roikkui yön yli ulkona kun ei satanut. Nyt olisi muutoin 2/3 matoista 110% todennäköisyydellä likaisina siitä kertaalleen syödystä eväästä. Näkyy olevan toisille rajumpi kuin taas toisilla. Vai onko vain sitä kyse ettei ole osunut sinne ihan täysin minne piti...
Minua on janottanut paljon normaalia enemmän. Olenkin juonut varmaan lähemmäksi 1litran putkeen nestettä.
Ensin join kupin (kuppi n.2½dl) lämmintä glögiä, tein vielä lisäkupin samaa, sitten kupillinen teetä väliin ja vielä yksi kupillinen lämmintä glögiä. Eikös se tee jo 10dl nestettä! + hanasta hörpityt vesilasilliset päälle. Wouw, no ei pääse ainakaan kuivumaan kun muistaa juoda.
Mielitekojakin tämä sairaus tuo tullessaan.
Niitä on olleet mm. luumurahka, appelsiinitäysmehu (jota olen kiskonut), hedelmät(olen myös näitä napsinut) yms raikkaat ja tuoreet tuotteet. Merkillistä.
Vaikeaksi tästä tekee vielä se, kun on talous aika tiukoilla niin kaikkia halujaan ei voi eikä pysty toteuttamaan. Ei mikäli meinaa elää vielä vuoden vaihteenkin yli.
Meillä lähti sakki kuusta hakemaan. saa nähdä nyt laitetaanko se sisälle vai ulos tuonne etupihalle.
Itse odotan eniten pakkasia jotta jäätyis nuo mun jäätymään laittamani jääpalikat maitotörppöihin jotta saisin tehdä sen jonkun tuikkujutskun kasaten niistä. Ärh!
Onkohan nyt tulossa se `musta joulu`kun lumet sulaa ja vettä lottuuttaa tehden kaikki tiet niin loskaisiksi. Ärh! Ei kiva. Ei yhtään.
Nyt käyn pitkäkseni. Tässähän tätä vaikerrusta ja valitusvirttä olikin taas jo.
MUKAVAA JOULUA KAIKILLE!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti