maanantai 30. joulukuuta 2013

Aattoa pukkaa aaton perään...

Tällä erää elellään aatoista uudenvuoden aaton aattoa.
Joulu oli ja meni lahjoineen.

Kävimme jouluaattona aamusta ensin sankarihaudoilla katsomassa kynttilänlaskua sankarivainajien haudoille. (isäntä oli myös askemassa niitä, kantoi oman kortensa kekoon reserviläisten osuudestaan siis). Siitä menimme sitten anopin ja appiukon luo käytyämme kotona, syömään jouluaterialle.
Mnom mnom mnom, kuinka olikin mukava mennä pitkästä aikaa valmiiseen pöytään.

Vierähti tovi ja lähdimme kotia kohti. Matka ei ole pitkä, ja vielä oli epäselvää käykö meillä joulupukki vai ovatko lahjat ilmestyneet kuusen alle...
Isäntä ratkaisi ongelman lähtien edeltä laittamaan lahjat kuusemme alle, kun minä tulisin lastemme kanssa perästä.
Pitkitin sitä vielä sillä että sanoin Kertulle että "Laitetaan meidänkin pihalle kynttilät että joulupukki näkee että me ollaan kotona..."
Niinpä sitten laitettiin takapihalle lyhtyyn yksi ja etupihalle toinen. Nyt näkisi joulupukki että meille saa tulla-että olemme kotona.

Mutta mitenkäs se kävikään kun sisälle päästiin...
- JOULUPUKKI OLI KÄYNYT SILLÄ VÄLIN!!!!!
Meni tosin hetki ennen kuin Kerttu tajusi kuusen alla olevaa lahjaläjää. (minua se huvitti seurata kauanko menee ennen kuin hoksaa mitä siellä oli...)
Sitten alkoi armoton lahjojen jakaminen. Jokaiselle tehtiin omat kasat.
Lanttu ei ymmärtänyt oikein siitä pakettien aukomisesta, ei vaikka ikää on jo kuitenkin hurjat 1v ja 24päivää päälle. Oli siis onni, että Kerttu oli apuna ja äiti aukomassa. Enemmän näytti Lanttua kiinnostavan nujuaminen pojan lahjakasan päällä, mistä kielsimme ja lopulta veimme hänen paketit hänen sänkyynsä, minne Lanttu ei pääsisi.

Aatto menikin sitten pelatessa Yatsya. Huisia!  Sekä tietenkin syödessä pähkinöitä ja muita suklaisia herkkuja mitä oli saatu ja ostettu.

Oli oikein mukava ja rauhaisa jouluaatto ja ylipäätäänkin koko joulu. :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti