Lomailu reissumme 5.-8.7.2013

Niinpä me lähdimme reissuun jo 5.7 perjantaina aamusta.
Autoon pakattiin kaikki tarpeellinen lasten herättyä ja kunhan jokainen oli aamupalaakin rauhassa syönyt.(sen mitä kenellekin maistui...)
Suuntana oli meillä Lempäälä jossa majoituksemmekin oli kummini luona.
Matkalla piti tottakai pysähdellä siitähän ei pääse tälläisellä sakilla ollessa liikenteessä mihinkään.
Syömingit hoidimme matkalla vastaantulleilla ABC-liikennemyymälöuillä. Kätevää ja maittavaa `kotiruokaa`jos sitä seiovanpöydän antia nyt voi kotiruokaan edes verrata. Ei kuitenkaan huonoja olleet nekään antimet.
Säästimme näin meitä majoittavilta sen ruoanlaitto vaivan ja osaltansa myös tiskin, sillä heillä oli siellä kantovesi kaivosta.

 

 

 

Tässä kuvia reissumme etenemisestä.
Ainoa mistä EI tullut otettua kuvaa oli matkalla ohitettu Vaajakoski, missä kävimme tottahan toki Pandan tehtaanmyymälässä namiostoksilla. Siinä olisi ollut oven edessä aika mehevä maskotti Panda, jonka vierestä olisi saanut aikas kivoja kuvia otettua lapsistansa sen Pandan kanssa, mutta tietenkään ei ollut kamera siinä mukana vaan autossa.

Mitä paikkoihin tulee joissa kävimme, niin Parolan varuskunnassa ei kertaakaan tarvinnut kuulla lasten suusta "Koska oikein lähdetään?!?..." Eikä sinne mennessämmekään ehtinyt kuulua kertaakaan "Milloin olemme perillä? Onko vielä pitkä matka?" ;D
Mielenkiintoiseksi siellä olosta teki varmasti suurelta osin ne näytökset joita varuskunnan alueella suorittivat aina aika ajoin heidän kalustollansa. Siellä oli mm, panssariajoneuvoilla näytös, toinen näytös oli sotilaspoliisien kiinniotto tilanne koiran kanssa sekä tietenkinhän siellä oli myös lapsille poni-, ja hevosratsastusta.
Meidän Kerttukin kävi jonottamassa päästäkseen ponilla ratsastamaan. Ja kävikin hän, -istui van puoli käännöskierrosta sen selässä kun alkoi pelottaa ja huusi tahtovansa pois! :D
-Eihän sinun pakko olekaan, totesin ja nostin pois. Se siitä sitten.
Poika kuitenkin ratsasti (talutettuna tottakai) koko kierroksen jonka sai isommalla hevosella.
Kun olimme saaneet imetyksi itseemme tarvittavan määrän ja mielestämme tarpeeksi tietoa täältä paikasta lähdimme jatkamaan suuntana Hämeenlinna.

Hämeenlinnan naisvankila oli hieman surkeampi paikka. Jos jotakin hyvää niin se, että lapsemme ei osanneet lukea VIELÄ. Eivät siis voineet lukea niistä tauluista mihin mitäkin oli käytetty esineistä joita oli näytillä.
Kamalimpana mieleen sieltä jäi se pakkosyöttöpöytä/vai onko se paremminkin joku sänky? Sillä se oli aika inhottavan näköinen lavetti. Taas kerran sain kiittää siitä ettei lapset osanneet lukea.
Siellä oli myös kaikkea muutakin "inhaa" näytillä, mm. mitä ja millä vankilassa olleet ovat salakuljettaneet/piilottaneet esim.huumausaineita tms.
Ei liene yllättävää että suklaamunien yllärien muovikotelot ovat toimineet suolessa kuljetettavan huumausaine annoksen paikkana. (Yummi, että ei paljon alkanut Kinderiä mieli tekemään...saa nähdä montako tulee syötyä ensi pääsiäisenäkään jos sen vielä muistaa...)

Hämeenlinnan naisvankilamuseon vieressä oli kätevästi itse HÄMEENLINNA jonne menimme tottakai kun niinkin lähellä olimme.
Opastetulla kierroksella emme olleet vaan tutustuimme tähän omatoimisesti kierrellen.
Kenties se opas olisi antanut jotenkin enemmän siihen jotakin..vaikka ei sillä olihan siellä eri huoneissa infotauluja joista saattoi lukea mitä missäkin salissa/huoneessa oli tehty.


Tässä kuva meidän majapaikastamme ihanasti verhoutuneena luonnon helmaan. Sanoisinko jotta miltei "piilopirtti". :)

Sunnuntai:

Sunnuntai olikin sitten jokseenkin myös täyttä työpäivää verraten työläs.
Kävimme iittalan Lasimäellä mikä ei nyt jotenkin ollutkaan enää 2.kertaa käytynä enää niin "ihmeellinen" kuin millaisen kuvan siitä olin ensikertaa käydessä saanut. (Wohou, se taikuus ja jokin magia siitä paikasta, joka mielikuviini oli siitä jäänyt oli kadonnut...)
Ostin sieltä kuitenkin-mitäpäs muutakaan kuin käsityötä. Nimittäin varmasti olisi voinut jotakin fiksunpaakin ostaa kuin 3 keittiöliinaa, hauskoilla teksteillä (elikkäs pöytäluuttuja keittiöön,)
1 ostin ajatellen veljeäni joka lähti armeijaan, 2.valitsi Kerttu itselleen (ja minä näin sen hällä mahdollisesti vielä vasta tosin ajatusasteella olevassa leikkimökissä tyttöni leikeissä olevana...heh) Ja sitten se 3. Kummitädille matkamuistoina annettavaksi ja osin myös "kiitoksena" rettä majoitti meidän kokoista sakkia siellä luonaan. ;)

Lasimältä menimme sitten Ideaparkiin. Siellä oli aikomus hoitaa ruokailu ja niinhän me teimmekin. Nimi vain johti meidät jokseenkin "harhaan" sillä kävimme syömässä (ei millään pahalla paikkaa tai sen pitäjiä kohtaan, mutta kuten sanooin. NIMI JOHTI HARHAAN!) Hovikokki-nimisessä ravintolassa -vai olisiko sanottava kuitenkin pizzeriassa, sillä pitsoja siellä pääasiassa taidettiin myydä. No siellä oli kuitenkin tarjous lastenruoka annoksesta joka sisälsi juoman, joten sekö tuo lie ratkaisi sen että astelimme sinne... Ja tästä ei sitten sen enempää.
Syötyämme etsiskelimme mitä kaikkea siellä olisikaan..ja olihan siellä. Kerttu sai sieltä itselleen angry birds t-paidan. (se vaaleanpunainen). Minä nimittäin kolusin jokaisen lastenvaatteita myyvän liikkeen innoissani jos sattuisin löytämään jotakin KESÄISTÄ lapsilleni...

Näimme sen Funparkin mainokset mutta emme sitten menneet sinne, koska ainakaan MINÄ en ymmärtänyt yhtikäs mitään siitä mitä se mainoskyltti koitti selittää hinnasta. Käsitin että meidän kokoisesta olisi mennyt(kannattavuuden kannalta olisi meidän pitänyt ottaa) se perhelippu, hintaa 61€ joka olisi sisältänyt pääsymaksun sinne + jotakin pelipoletteja jotka EI AUENNY MINULLE OLLENKAAN! TÄH!? Mitä poletteja siellä vielä tarttee päästäkseen...ööö ja mihin?
Joten annoimme olla. Sinne sai jäädä se pohjois maiden suurin SISÄHUVIPUISTO. Good bye! (vai oliko se pohjois euroopan suurin?) no kuitenkin oli miten oli...

Illasta pidimme lettukestit. Minä paistoin muurinpohjapannulla 1Litran taikinan lettuja. Migreenissä. Sen verran verotti se aurinkoinen päivä minun voimiani että sain sen riesakseni. Eikä tietenkään ollut siihen täsmälääkettä. Ei se kyllä niin kamalan kovin koskentkaan ettäkö olisin ottanutkaan vaikka olisi ollut, mutta ruokahalut se kipu vei pois.
Nimittäin etoi sen verran ajatuskin mistään grillatusta ruoasta. (Grillasimme nimittäin sitten hetkeä myöhemmin Karamellipossun fileitä ja makkaraa + maissia.
Ei uponnut minulle kuin maissi ja salaatteja. Kiitti ei muuta tai olisin antanut ylen.
Sekin mitä söin oli vähän `tökkivä`.

Maanantaina aamusta sitten herättyämme lähdimme jaamaan kotiinpäin. Reitti oli sen verran sama että piti jarrutella siellä Vaajakoskella, Pandan tehtaanmyymälässä poiketaksemme. ;)
Nyt sanoisin että on namia sen verran että omalla sakilla pärjäämme jouluun saakka, jolloin huonolla ruutilla niitä tulee lisää ja sitten pärjäävät lapset taas ensi kesän juhannukseen. xD
Ei onneksi viimejouluna saatu kuin 1 Juhlapöydön konvehti rasia. Ihme! Joskus niitä on sadellut niin jotta on pitänyt jo laittaa eteenpäin-niin eihän lahjaa saisi antaa pois, mutta jos alkaa olemaan jo 10 rasiaa niin eiköhän siitä jo jouda pois antaa.Eihän sitä ole pakko kertoa lahjan antajalle.

Tälläinen reissu oli siis ja kyllä matkalla hermoja koeteltiin, ehkä eniten juuri tyttäremme puolelta. Hällä on se ikä juuri että mikään ei ole hyvä ja kaikki olisi saatava heti.
En sanoisi reissun olleen turha, paljon se otti mutta kyllä se myös antoikin. :)