Voi pojat mikä viikon aloitus

Jahas, kelataanpas mitä sitä on parin viimepäivän aikaan oikein tapahtunut.

Noh, eilen minä läksin ostamaan iltapäivästä korviketta Lantulle. Matkalla kauppaan tuntui että pimeneekö vintti?!? Se onneksi oli vain hetkellinen tuntemus ja jatkoin matkaa varsin rauhallisesti kävellen. (Olinhan päässyt yksin liikenteeseen.)

Kaupassa keräsin sitten koriin korviketta ja arkijugurttia yhden purkin. Kassajonossa seistessäni tuli taas tuntemus että päässä pimeneee, rojahdanko tähän kassajonoon lattialle makaamaan... etoikin hieman.
Pääsin kuitenkin kunnialla kotiin. Istuin hetken, sillä kädet ja jalat tuntuivat varsin voimattomilta. Koko päivän olin ollut lisäksi saamaton ja kaikki ja kaiken tekeminen kehtuutti. Otin kuumemittarin ja mittasin ihan vaan varmuuden vuoksi lämpöä itseltäno... 36.81 näytti digitaalimittarinnäyttö.
Ei mennyt kai kuin tunnin verran ja tuli olo että olisi mittatava uudestaan Väsytti niin kamalasti. Tällä kertaa mittarin näytössä komeili lukema 37.10.
Hörppäsin mukillisen mustaherkuan makuista finrexiä ja lepäsin sohvalla Lantun nukkuessa sitterissään n.½h. Sitten mittailin taas omaa lämpöä niin se oli laskenut taas 36.71 ja olo oli huomattavasti parempi.

Enää en saanut mitatuksi lämpöä itsestäni sen yhden kerran jälkeen.

Tänä aamuna sitten heräsin normipirteänä eikä mittari kertonut minulla olevan edes lämpöä. :) JEI!
Nooh, se "JEI! ei kauaa kestänyt. Ollessani aamupalalla Kerttu heräsi ja sanoi masunsa olevan kipeä.
Minä ajattelin että hän varmaan leikkii kuten oli leikkinyt tähän saakka aika usein, mutta se kenellä jokin paikka oli pipi oli jompikumpi hänen pehmoistaan. Kun hän näki minun mittaavan aamulla keittiössä lehteä lukiessani lämpöäni, hänkin tahtoi  ja niinpä mittasin myös häneltä. Tulokseksi sain hältä vain 36.52.
Meni joku tunti, kun hän sanoi että "okkennus tullee..."
Nyt en epäillyt sitä leikiksi, sillä hän yökki ja änkäsi selvästi samalla oksennusta tulemaan.
Kehoitin menemään vessaan pöntön äärelle että tekisi sen sinne. Samalla hän ruikkasi suustansa pienen läjän, ja perään toisen hieman suuremman kunnes tuli se kolmas, kaikista suurin pläjäys. Sekin uunin eteen olkkariin... Voi voi...
Juoksin hakemaan ämpäriä minne hän voisi jatkaa yöen antamistaan, kun minä siivoaisin entisen pois.
Enää hän ei sitten yökkinyt. Annoin hälle ½ mukillista sekamehua jotta hän sai sen pahanmaun pois suustansa.
Siitä sen juomisesta n.1h hän kiiruhti itse vessaan ja antoi kaiken pois... Onnekseni onnistuneesti sinne pönttöön.
Lämpöä hällä ei ole, mutta olen seuraillut sitä kuitenkin. Onneksi hän on niin reipas että osaa ja menee itse sinne vessaan.(Nykyään myös pissalle.)

En voi toivoa enää muuta, kuin että se ei olisi (ainakaan kovin pitkäaikaista) oksennustautia tms. vatsatautia. :/

Jos jotain hyvääkin sitten tänne "sairastuvalle", niin saatiin naapurilta melkoisen iso kuha jonka minä "raatelin" siivota, koska se oli jonkun tehtävä ja minä olin kotona ns."joutilaana" lasten kanssa. HUH, onpahan se melekosen näkönen... ei meinaan ole tarttenu paljolti siivoilla kaloja aikoihin.. onneksi se ei vaikuttane makuun minkä näköinen se on nyt suolistettuna ja paloiteltuna. Veitset oli niin juuttaan tylsiä enkä ole opetellut sitä jaloa teroittamistaitoa...

Eipä ole onneksi Kerttu ryllännyt enää sen klo 12:05 jälkeen. Jokohan alkaa pysyä tavara sisällä. Pitää kyllä sen peti vuorata otenkin JOS sattuu että yöllä ryllää ettei menisi patja siihen... Joten toimeksi ja töpinäksi!

Mukavaa tiistaita ja sitä rataa!