sunnuntai 3. helmikuuta 2013

Ahdistus

Ensi viikolla juhlat on tähän aikaan jo ohi.
"Lantullamme" on virallisesti nimi ja Kertun 3v juhlatkin on siihen samaan syssyyn vietetty.

Eilen äitini kysyi olisiko hänestä apua jos hän saapuisi meille jo torstaina töidensä jälkeen ollen sinne lauantaihin... niin... noh... juu, kyllä varmaan.
Ainakin Kerttu olisi varmasti asiasta iloinen. En edes epäile.

Tuleva viikko tulee olemaan ahdistusta, piinaa ja hammasten kiristelyä järjestelyiden kanssa.
Minulle kun ei ole merkitystä sillä, missä huoneessa se kaste lopulta suoritetaan (onko se olkkari vai  aulamainen takkahuone) ja missä kohdassa kukakin seisoo ja missä kukakin seisoja pitää käsiään.
(välillä tuntuu että joku suvussamme stressaa asialla niinkin pitkälle)
Mille pöydälle mitkäkin tarjottavat laitetaan? Kuka toi ja mitä? Ovatko ne muumimukit nyt soveliaat lapsille mehun juontiin? (lapsia ei ole käsittääkseni edes tulossa kun Kertun kummikin on estynyt tulemaan, jolloin paikalla on vain meidän omat lapset..)
Olin itse suunnitellut että kahvit tarjottaisiin muumimukeista, mutta eräs oli sitä mieltä että silloin sitä kahvia menisi niin paljon!
- Pakkokos ne mukit on kaataa piripintaan, kysyin.
Mutta sain vastauksena vain  hieman sen suuntaista mutinaa, että asia ei tullut kuuloonkaan.
- Minulla on kyllä astiastoja 6:n hengen kukallinen ja toisia astíoita on 8:lle hengelle...
(AHA. ELI SIIS EI PASSAA! AAAAAaaargh!!!)

Sitten oli sitä vatkaamista kukkienkin kanssa.
Kertun kastajaisissa oli kukkina vaaleanpunaisia Kallankukkia + tulppaanikimppu jonka taisi eräs kummeista tuoda.
- Oletkos miettinyt mitä kukkia meinasit sinne?... Eikös ne Kallankukat olis aika nättiä, mitä oli Kertunkin kastajisissa...?...vai onpahan ne niin kalliita, että ihan paras olis vaaleanpunaisia neilikoita, niitä kun ei montaa tarvitse niin ei tule niin kalliiksi...
(*minä kiehuin jo tässä vaiheessa ajatellen ETHÄN SINÄ NIITÄ TULE MAKSAMAAN MITÄ IHMEEN MERKITYSTÄ SILLÄ ON MITÄ REHUJA SIELLÄ PÖYDÄLLÄ/PÖYDILLÄ ON JOS ON MITÄÄN!!!)
- Niin... mmmm... minä vain ynähtelin koska en tuolloin (-kaan) oikein jaksanut ottaa kantaa asiaan / alkaa miettiä asiaa.. ehtisihän tuon... Sanoin kuitenkin tyyliin:
- No olen ajatellut kahvipöytään kaksivärisiä tulppaaneja, violetin valkeita.
- Ne tulppaanithan sopii hyvin kahvipöytään...sanoi tämä sukumme ihminen. (ja miltei heti perään jatkoi niistä VAALEANPUNAISISTA neilikoista hupattamista... Itse kun EN välttämättä tahtoisi kukkien värin viittaavan kastettavan sukupuoleen. Onhan ne juhlat samalla myös 3vuotiaan synttärijuhlat.)
Niinpä päädyin perjantaina tilaamaan ne tulppaanit ja pieniä gerberoita (tosin gerberoita ei saanut sellaisina violetteina kuten olisin tahtonut joten oli tyytyminen siinä aniliininpunaisiin...)

Täällä on rumpattu verhoja vaihtaa juurikin sen erään henkilön toimesta. Kannettu kastyepöytää samaisen henkilön toiveesta...ties vaikka mitä.

Tämä henkilö on saanut minut aika ajoin tuntemaan että "KUKAHAN TÄÄLLÄ OIKEIN ASUU ja että KENENKÄHÄN NE JUHLAT NYT ON, HÄNEN VAI LASTEMME..."
Mutta henkilö on sen verran läheistä sukua että olen hillinnyt itseni. Siksikin ajattelin josko oman äitini tulo tänne hieman hillitsisi hänen intoaan järjestää tulevia, tai edes hänen haluaan rampata täällä tulevalla viikolla milloin minkäkin asian varjolla/tiimoilta.

TÄMÄ TULEVA VIIKKO TULEE OLEMAAN MINULLE HERMOJA KOETTELEVA SITTEN VIIMEISEEN SAAKKA.

Jos rukoilisin niin pyytäisin yhtä asiaa..
* Voimia jaksaa tämä viikko järjissäni loppuun, saattaen kaste-, ja syntymäpäiväjuhla kunnialla läpi!*

4 kommenttia:

  1. Eipä jäänyt epäselväksi kuka tuo "eräs" on. Heh.

    Mukavia juhlia teille!

    VastaaPoista
  2. Voimahalaus nettilinjoja pitkin! Tiedän tunteen sillä äitini puolen suku on todella iso ja sieltä löytyy kyllä näitä joilla on vastaus ja mielipide kaikkeen vaikkei heidän asioistaan ole kysymys! Viikko enää, sitten se on ohi! Ja tärkein asiahan on kuitenkin se, että pikkuinen saa nimensä, muu on tietyllä tapaa loppujenlopuksi samantekevää. Saatte ihan varmasti hyvät juhlat aikaan!!

    Kun joskus jaksat, niin minulla on tunnustus sinulle blogissani :)

    VastaaPoista
  3. Kiitän teitä kaikkia lämpimästi myötätunnosta jota olette minulle näin auliisti jakaneet.
    Se "ERÄS" vaan vei sitten eilen keittiöntuoleistamme istuinosat aikoen päällystää ne uudestaan kangaspaloilla nastoittaen ne kiinni-> tekee TÄYSIN turhaksi sen minun yritykseni puhdistaa niitä aikaisemmin tammikuulla, kun ostin oikein sen huonekalujen puhdistusaineenkin.
    Tämä avautuminen EI sitten tarkoita sitä, ettenkö arvostaisi hänen apujaan, mutta turhauttaa, sillä olen todellakin YRITTÄNYT jotakin asian eteen. Ja nyt sitten *NAPS-vaan* se yrittämiseni onkin ollut täysin turhaa...*huokaus*

    VastaaPoista