Viikonloppumme.

Jopa vain on ollut tähän saakka varsin menevä viikonloppu. Ei ole ehtinyt juuri suremaan kotoa poissa lomailevaa tytärtäänkään kuin nukkumaan mennessä ja aamulla herätessään.

Lauantaina kävimme Kuopiossa sekä Siilinjärvellä, jossa oli Rissalan lentokentällä ilmailulentonäytöksiä. Poika oli mukana ja kyllä hän viihtyi!
Sieltä lähdettiin jokainen hyvillä mielin nähtyämme niin paljon kaikenlaista lentämiseen liittyvää.

Kävimme sitten Kodin Terrassa katsomassa keittiöömme tulevaksi lattiaksi päällysmateriaali vaihtoehtoja. Olihan niitä! Sanoisinko että valinnanvaikeus oikein iski eteen tullessa niin monia eri vaihtoehtoja joissa kussakin oli omat hyvät puolensa. Ei auta kuin alkaa miettimään, MITÄ todella tahtoo...

Sieltä menimme sitten syömään ABC-asemalle noutopöytään. Minun jalkani huusivat jo "hallelujaa" ennen sitä, sillä poikkesimme vielä Biltemassa, jossa jäin suosiolla testaamaan heti oven viereen ulkotuolia jääden istumaan ja odottamaan toisia. :D
Jossakin minullakin raja kulkee ja tulee vastaan. Olimmehan kävelleet melkoisesti siellä lentokentällä edes takaisin, sinne ja tänne ja tuonne ja takaisin...

Tänään, sunnuntaina ajattelin että jotakin olisi tehtävä mistä poikakin pitää. Eihän sen tarvitsisi olla mitään erityisen arvokasta (lue:kallista rahallisesti). Niinpä ehdotin että kävisimmekö paistamassa liki omaa entistä kotiamme metsässä nuotiopaikalla makkarat?
Ehdotus sai kannatusta ja niinpä pakkasin eväät reppuun.
Samalla veimme entiseen kotiimme tavaraa jo täältä takaisinpäin ja keitin siellä termariin kahvia mukaan otettavaksi.
Ehdinpä siinä imuroida autommekin. heh... Oli aika yllättävän hikistä puuhaa sekin, vaikka ei uskoisi! Sain suuren(?) vatsani kanssa kulumaan siihen automme imuroimiseen aikaa varmasti likemmäksi 1h!
Juuri kun sain autoon kuramatot takaisin paikoilleen alkoi hieman sataa. Ukkonenkin jyrähti jossakin matkan päässä.
Isäntä alkoi imuroida juuri ennen sadetta peräkonttia. Hän joutui kuitenkin lopettamaan sen kesken sateen yltyessä sen verran kovaksi, että imuri olisi saattanut sanoa yhteistyösopimuksensa irti jos olisi siinä sateessa jatkanut sitä työtä.




Makkaranpaistomme oli varmasti koomista sadekuuron sattuessa yllättämään meidät.
Päästyämme perille nuotiopaikalle sää oli vielä sateeton. Ukkonen jyrähteli jossakin kaukana, tehden tilanteen jokseenkin jännittäväksi.
Poika levitti oikein oman jakkaransakin ja istui nuotiota katsellen ja odottaen sen hiillostumista.
Minä keräsin autossamme tavaroita (retkieväitä) levittääkseni ne paikalla olleelle penkille.
Menin penkille reppuni kanssa ja valitsin valmiiksi tehdyistä makkaratikuista meille sopivimmat. En ehtinyt kauaa istua kun alkoi jo ensimmäiset vesipisarat putoilla.
Heti siinä ei sen kummempaa vielä ilmennyt, jatkoimme paistamista.
Eipä aikaakaan kun sade alkoi yltymään. Isäntä komensi meidät autoon aikoen paistaa ne makkarat meille siinä sateessa. xD
Voin vaan kuvitella miltä se olisi näyttänyt ulkopuolisen silmin katsoen kun koira juoksenteli siinä nuotiopaikan läheisyydessä käyden välillä tuoksuttelemassa makkaraa jota paistoimme, kunnes yks kaks kaikki, yhtä vaille katoaa kamalalla tohinalla autoon istumaan.
Koirakin alkoi jo sateen yltyessä hakeutua suojaan ja oli jäädä oven väliin pakkautuessaan väkisin autoon.
Minä istuin pojan kanssa autossa ja nauroimme tilanteelle.

Kysyin ottaisiko hän mehua?
Aikoi ottaa ja minä kaatamaan hälle mukiin sitä.
Isäntä oli aikeissa juuri hetkeä aikaisemmin ottaa kahvia ja minä kaadoin sitä hälle sitten mukiin. Samassa sade lakkasi hieman. Avasin oven ja huusin että:
- Täällä olisi nyt sinulle sitä kahvia mukissa...
- Tuo tänne, huutaa isäntä pienessä sateessa makkaratikkuja käsissään pidellen.
Koska sade oli todellakin lakkaamaan päin, nousin ja vein kahvimukin hänelle.
Samalla otin myös makkaratikun häneltä ja päätin jatkaa oman makkaran paistamista itse, jotta hän voisi vaikka juoda kahviakin johokin väliin.

Ehdin saada makkaran lämpimäksi kun sade taas yltyi.
Rynnimme tällä kertaa kaikki autoon. Makkaratikkujen kanssa.-> Ei hyvä idea!
Minä ollessani takapenkillä yksin iskin tikun kattoon otettuani makkaran siitä pois ja kuinkas muuten,... kattoon jäi pieni nokipiste muistoksi siitä. xD

Lähtiessämme viimein kotiapäin, huomasimme, että sillä välin oli siihen aika lähelle meitä joku tullut autolla meidän huomaamattamme. En voinut olla ajattelematta että olisiko hän kenties nähnyt jotakin meidän makkaranpaistostamme. Siitä edestakaisin autoon-ulos suhaamisesta ja kun viimein saimme makkarat kypsiksi (lämpimiksi) rynnimme autoon kuin mitkäkin kaupunkilaiset ja makkaratikut lentää ovenraosta kuin keihäät kentälle. :D

Kotimatkalla alkoi mieleni tehdä jäätelöä säänkin alkaessa olemaan taas aurinkoinen. Niinpä kävimme LIDL.ssä ja ostin sieltä Mcennedy-merkin pähkinä- suklaajäätelöä sekä kahvinmakuisia kermatoffee karamelleja.
Nyt olen imeltänyt itseni (ja vauvani myös) niin että se sytkii alituiseen vatsassani ilmeisen sokerihumalassa. :D

Tyttärestäni olen saanut kuulla puhelimitse, että hän...:
- Oli ollut eilen kiekan kylällä jopa ilman vaippaa!!!!
Mummo on käyttänyt häntä aina wc:ssä sen pöntönsupistaja renkaan päällä/kanssa pissattamassa ja on siinä onnistunutkin!
(Kumma kun tyttö ei ole minulle edes istunut potalle O_o ja mummolle tekee pisut jo ihan isolle pytylle...)
- Oli käynyt myös mummoni naapurin luona pikaisesti hakemassa hänen olohuoneen pöydällä olevasta namikupista karkin ja pöristänyt ovella lähtiessään kieltään hälle ilmeisesti kiitoksena namista. :D

Mummon luo meno matkalla oli hän laatannut, mikä ei mielestäni ole ihan  tavallista. (ei yleensä puklaa kun ajamme autolla. Miten lie ollut kyyti sitten kylmää jos mummon ajotyyli on saanut hänet puklaamaan...heh)
Kotiin päästessään oli mummo joutunut pesemään sen tytön istuimen.
Ensin oli kysynyt että "Katsotko sen aikaa lastenohjelmia tv:stä?"
- Joo...
Nooh, mummo ei ilmeisesti ajatellut asiaa kun meni sitten pesemään sitä turvaistuinta ja oliko mennyt hieman liian kauan... takaisin tullessaan pesuhuoneesta oli saanut huomata  keittiössä pakastimen olevan selällään (avoimena) ja tyttö istunut sohvalla katsomassa lastenohjelmia jotka mummo oli hälle laittanut :D
Sanoinkin mummolle, että :
- Etkö sinä hyvä ihminen jo ala muistaa ettei se kauaa pysy paikoillaan. Takuulla lähtee jotakin romuamaan jos huomaa saavansa siihen tilaisuuden! :D
Onneksi ei kuitenkaan mitään ikävää sattunut.
Tyttö vaan muisti mummon pitävän juuri siellä hänen herkkuaan, eli jäätelöä.
Ei vain ollut tällä kertaa tainnut löytää sieltä etsimäänsä...